Laiskotteluloppu vuodelle

Tunnustus. En pahemmin pidä seuraavista juhlista: Uusivuosi, Vappu ja Juhannus. Jokaisen näiden kohdalla kehitän näet itselleni järjettömän stressin siitä, että minulla on pakko olla aivan mahtavat suunnitelmat sille kuinka juhlan vietän. Tämä taas vie minut usein järkkämään hiki hatussa joitakin juhlia, epämääräiselle leirintäalueelle tai tuhlaamaan järkyttävät kasat rahaa peruukkiin, ilmapalloon ja muihin hauskuuden statussymboleihin. Tämän vuoksi olen päättänyt viettää tämän uuden vuoden täsmälleen niin, miten sen oikeastikin haluan viettää (varoitus, edessä jotain erittäin tylsää ja tavallista.) Aion katsella lempisarjojani, mässytellä lettuja ja hengailla poikaystäväni kanssa:)



Ah, tätä ihanuutta! Voin loikoilla koko illan pehmeään kylpytakkiini kääriytyneenä ilman minkäänlaisia paineita hauskanpidosta. Eikä minun tarvitse myöskään seisoa ulkona ihastelemassa raketteja, joista oikeasti keksin jotain ihastelemista vain humalassa:D

Alla illan asuni ja pääasiallinen puuhani;)



Hauskaa vuotta 2008 kaikille tänne eksyneille!

Jonna:)


ps.päivän asuni (ennen lököttelyyn vajoamista) oli seuraava:



toppi - Esprit
neuletakki - ZARA
vyö - Glitter
housut - Vero Moda
saappaat - Gabor

(Ylin kuva : http://www.magnetreps.com/)

Älä luota kirpputorimummoihin!

Tämä sunnuntai alkoi kirpputorikierroksella ystävän kanssa ja jatkui siitä lounaalle, äidin luo juoruaamaan, toisen ystävän kanssa syömään ja elokuviin. Kerrassaan mukava päivä huolimatta Helsingin ikuisesta marraskuusta ja mummosta, joka vei luottamukseni (mutta siitä myöhemmin).

Kirmasimme siis ystäväni kanssa Vallilan kirpputorille heti yhdeksäksi ja rynniessämme yhtaikaa ovista sisään osui katseemme samaan punaiseen takkiin. Lyhyen neuvottelun jälkeen sovimme, että minä saisin takin mutta ystäväni saisi seuraavan vaatteen/laukun/kirjan/kengät yms. josta kinastelisimme. Vaikka myyjiä oli tänään huomattavasti tavallista vähemmän, oli taas tavaroiden taso huomattavasti tavallista parempi:) Teimme siis molemmat kasan mahtavia ja edullisia löytöjä:) (tai melkein kaikki olivat mahtavia))

Alla minä poseeraamassa uuden takkini ja uuden laukkuni (ruskea) kanssa. Sekä uuden takkini ja ystäväni uuden laukun (vihreä) kanssa (tämä olikin sitten se tavara, jonka kohdalla kaverini vetosi etuosto-oikeuteensa)



Näissä kuvissani takkiparastani puuttuu vielä yksi nappi mutta yllätin itsenikin ja ompelin sen paikalleen heti äidin luokse päästyäni:)

Takki - Second hand 10euroa
Ruskea laukku - Second hand 5 euroa
Vihreä laukku - Second hand 4 euroa

Seuraavaksi katutyylikuva. Kuvassa tosin ystäväni uusien kirpparilöytöjensä (saappaat ja laukku)kanssa.



Aidot "lappityyliset" nahkasaappaat 12 euroa
Aito nahkalaukku 2,5 euroa

Näistä olen molemmista tositosi kade! Kumpa jalkani olisi sen yhden numeron pienempi!
ja miten saatoinkaan vain ohittaa tuon laukun! äh!

Ja nyt sitten mummoon, joka varasti luottamukseni. Näin aluksi. Pidän kovasti vanhuksista ja tulen heidän kanssaan toimeen. Historiafriikkinä näen heidät oivana kurkistusaukkona menneisiin tapahtumiin ja koen heidän elämäänsä värittävät vuosikymmenet kiehtoviksi. Kirpputoreillakin suunnistan usein suloisten mummojen kojulla ja juttelun lomassa teen usein myös kivoja löytöjä. Tänään kiva löytö oli kaunis ruskea mekko, jonka välittömästi ideoin yhteen uuden ruskean vyöni kanssa. Äsken tarvottuani 15 min sateessa kotiin, pääsin vihdoin kokeilemaan ja sovittelemaan uutta löytöäni. Arvatkaapa siis vain hämmästykseni kun mekkoa oikoessani kuului ensimmäinen RITS! Vedin kangasta hitusen erilleen ja kuului: RITS!RATS!RITS! ja sen jälkeen paluuta ei enää ollut. Mekko ei edes selvinnyt päälleni saakka!
Tässä kuva havainnollistamaan mekon tämänhetkistä tilannetta:



ÄÄÄÄÄÄH! Olen niin pettynyt! Se mummo todella myi minulle tämän saamattoman tekeleen hymy huulessa. Rahallinen häviö ei ollut sen enempää kuin 2 euroa mutta samperi sentään. kai nyt ihmisillä edes jotain periaatteita pitäisi kaupanteossa olla vaikka kirpputorilla ollaankin?

ARGH! että potuttaa.

-Jonna

ps. ostin vielä kivan käsilaukun mutta mekosta raivostuneena unohdin kuvata sen kokonaan. Siitä kuvaa luvassa myöhemmin:)

Okei, okei

Kaksi Pako-jaksoa takana ja olen tässä pikku hiljaa alkanut käsittämään mistä tämä Michael Scofield-innostus on peräisin;)

-Jonna

kuva: http://www4.kotka.fi/koulut/lyla/oppilastoita/eronen_koskela_ruoko/kuvat/scofield.jpg

Paketillinen suklaata ja juoruilua

Tänään pääsin nauttimaan harvinaista herkkua. Pariisissa asuva ystäväni on lomailemassa Suomessa ja vietimme virkitävän päivän toisiamme kehuen, napostellen paketillisen after eight-sulaata ja tulevaa Pariisin matkaani suunnitellen. Sain myös ystävältäni lahjaksi ihanan oranssin huivin ja Sephoran namin tuoksuista aprikoosisuihkushampoota:)

Näissä vaatteissa kyläilin:



Myssy - Glitter ALE!
Takki - Vila
Sukat - Äidin tekemät
Kumisaapasnilkkurit - Mekka

Toppi - Esprit
Neuletakki -ZARA
Vyö - Glitter
Hame - Flash

Rannekoru: (itse väsätty ylimääräisistä helyistä)



Eilen kävin sitten vaihtamassa ihanan punaisen mekkoni pois. Hetken tuumattuani tulin siihen tulokseen, että en vain jaksa juhlia mekon tipahtamisen pelossa;) Itäkeskuksen Zarasta löysin kuitenkin mielestäni vallan ihanan vaihdokkaan. Tämän ruskean kaunottaren kanssa flirttailin varsin vakavasti menneenä syksynä mutta emme ikinä päätyneet samaa matkaa kotiin. Oikean koon osuminen kohdalle alennusmyyntien vilinässä tuntuikin aivan kohtalolta ja uskon ettei tämä jää vain yhden yön jutuksi:)



Mekko - ZARA
Kengät - Second Hand

Lisäksi satuin pistäytymään Glitteriin ja sieltä syliini tipahtivat ihanat uudet nahkahansikkaat ja suloinen myssy. Shoppailunhilintäyrityksistäni huolimatta jouduin ostamaan ne kun yhteishintakin oli vain vaivaiset 12,90.



Ja nyt tämä tyttö aloittaa vihdoinkin paljon hehkutetun Paon katsomisen. Kävin nappaamassa dvd-boksin pikkuveljien hyllystä ja tämän illan jälkeen olen ehkä vähän vähemmän pihalla miksi se Michael Sco...jotain on niin pirun ihana kaikkien mielestä!

-Jonna

Anna Ystäväni

Tänään istuskellessani bussissa uppoutuneena ihanaan uuteen kirjaan (Kaikki mitä rakastin, Siri Hustvedt) muistin, että minulla oli tarkoitus kirjoitella toisinaan myös kirjoista. Tämän postauksen aion siis omistaa elämäni elottomien esineiden pyhän kolminaisuuden yhdelle osalle (muut osat vaatteet ja matkailu).
Olen siis kirjafriikki. Pienenä minulla ei ollut karkkipäivää vaan sain omasta pyynnöstäni kerran viikossa uuden kirjan. Imppaan vanhojen kirjojen tuoksua kuin pahinkin liimanhaistelija lähiasemalla. Kun muutimme poikaystäväni kanssa yhteen, kävi hyvin pian selväksi, että meidän tarvitsi ostaa uusi kirjahylly vain kirjoilleni. Nykyään avokkini on onneksi tottunut siihen, että saatan hyvinkin palata ruokakaupasta kolmen uuden kirjan kanssa.
Minulla on tietenkin kymmeniä kirjoja, joita kutsun lempikirjoikseni fiiliksen mukaan mutta on kirjasarja, joilta toistuvasti haen lohtua jos päivä on ollut huono tai joiden pariin palaan kun on edessä vain ihana laiska lauantaipäivä.
Ehdottomana ykkösenä on L.M Montgomeryn yli sata vuotta sitten kirjoittamat Anna-kirjat. Laukustani löytyy usein sarjan sen hetkinen lemppari, jota voin lukea tylsillä luennoilla tai kun ihmiset ympärillä käyvät liian hankaliksi. Anna on ollut uskollinen ystäväni jo monta vuotta. En voisi edes kuvitella, että en voisi pistäytyä hänen luonaan Prinssi Edwardin saarella ainakin kerran kuukaudessa. En lähde tässä nyt selvittelemään kirjojen juonta. Minun kömpelöllä tekstilläni vain latistaisin kirjojen kauneuden ja sen jälkeen en voisi enää ikinä nukkua öitäni hyvin:)
Saan sietämättömän usein pilkallisia äännähdyksiä tai ilmeitä kun kerron lempikirjoikseni Annat. Varsinkin nykyisessä opinahjossani tuntuu, että ihmiset halveksivat kaikkea, mikä ei ole oikealla tavalla sivistävää tai ”oikea klassikko.” Perhana sentään, kyllä minäkin olen lukenut Aleksis Kiven kuolettavan tylsän seitsemän veljestä ja seurannut sivusta Annan Kareninan ratkaisua (hyvä kirja muuten). Vereni kuitenkin kiehuu kun ihmiset leimaavat Annani lapsellisiksi ja kehottavat minua kertomaan ”sen oikean suosikkikirjani.” Pidän Annoissa erityisesti kirjojen tunnelmasta. Se on tunnelma joka on lumonnut ikäpolven toisensa jälkeen. Koen rauhoittavaksi, että kirjat, jotka eivät pidä sisällään väkivaltaa tai mehukkaita seksikohtauksia tulevat luetuiksi vuosi toisensa jälkeen ympäri maailmaa. Täytyy myös myöntää rehellisesti: olen aivan rakastunut Annan mieheen Gilbertiin. Kerran jopa listatessamme ystäväni kanssa seksikkäimpiä miehiä ( Johnny Depp, Brad Pitt tyyliin) nimesimme Gilbertin seksikkäimmäksi;) )Tähän alle vielä rakkain kohtani kaikista Anna-kirjoista.

” Minulla on unelma, hän sanoi verkkaan. Uneksin siitä itsepintaisesti vaikka minusta on usein tuntunut, ettei se koskaan voi toteutua. Uneksin kodista, takkavalkeasta, koirasta, kissasta, ystävien askelista – ja sinusta. ” (Annan unelmavuodet. Gilbertin toinen kosinta.)

Montgomeryn Runotytöistä tykkään toki myös mutta jotenkin Annat ovat ryömineet paremmin ihoni alle. Molemmista sarjoista olen kuitenkin työllä ja vaivalla kerännyt iki-ihanat 40-luvun painokset:)



Mikä on sinun rakkain kirjasi?

-Jonna

ps. kävin vaihtamassa mekon tänään toiseen ihanuuteen. Siitä ja muista uusista ostoksista kuvia kuitenkin vasta kun hovikuvaajani kotiutuu:)

Adrenaaliryöpyn huipentuma

Käsiäni särkee, jalkoja pakottaa ja päätä kolottaa. Viimeiset kuusi tuntia olen taistellut viimeisestä M-kokoisesta hameesta, napannut kasoittain suloisia vaatteita toisten edestä vain todetakseni ahtaassa sovituskopissa (30 min jonotuksen jälkeen), että jokainen kaappaamani vaatekappale on joko väärän värinen, kokoinen, mallinen tai vain väärä. Olen jonottanut kassoille saadakseni pulittaa vähäiset euroni, hikoillut litratolkulla ja minut on kampannut paljettitopin luokse rynnännyt venäläisnainen. Ja olen nauttinut jokaisesta sekunnista.

27.12 merkitsee minulle joulukuun toiseksi parhainta päivää. Kaksi välipävää vietän haaveillen suurista, kirkuvista -50% kylteistä ja kaikista tulevista ihanuuksista, jotka pian löytävät tien vaatekaappiini. Näin ollen kellon soittaessa aamulla kahdeksan pintaan ei sänky houkutellut enää hetkeäkään kauempaa:)

Ja nyt päivän saldo:

Forumin Gina Tricotia vastapäätä seisovasta Flashista löytyi jo aiemmin syksyllä ihastelemani hame vaivaiseen 19 euron hintaan.





Paita - Naf Naf
Huivi - Seppälä ALE!
Hame- Flash
Vyö - Glitter ALE!
Kengät - Nizzan vanhakaupunki

Flashin hieman keski-ikäisen ulkokuoren ei kannata antaa hämätä, vaan tämä on jo toinen onnistunut löytöni kyseisestä liikkeestä:) Gina Tricotista en löytöjä päässyt tekemään koska happivaje pakotti lähtemään jo kymmenen minuutin jälkeen.

ZARA:an olin löytänyt pukinkontista 60 euron lahjakortin ja pääsinkin vaihtamaan sen punaiseen coktailmekkoon ja suloisiin mustavalkoisiin kenkiin (ja vielä jäi käyttämättä kahdeksan euroa!). Punainen mekko oli ihana löytö mutta nyt kotona huomasin, että se ei istu kovinkaan hyvin rintojen kohdalta. (minkähän kokoisille nuo Zaran M-kokoiset mekot on tarkoitettu jos edes minä en 75DD-koollani täytä kunnolla puvun yläosaa? ;) ) Saattaa siis olla, että vaihdan sen huomenna johonkin istuvampaan leninkiin:)



Ihana veljeni lahjoi minut jouluna lahjakortilla H&M:lle, joten ostamalleni hameelle jäikin hintaa vain 14,95 euroa! Tämä ihanuus ei ollut edes alennuksessa mutta en voinut vastustaa kiusausta. Tuollaisesta vyötäröstä olen haaveillut jo iät ja ajat:)



Paita - Naf Naf
Hame - H&M
Kengät - DinSko ALE!

Lisäksi mukaani tarttui jo kauan epätoivoisesti kaipaamani musta leveä vyö ja sen ruskea klooni.(Glitter) Kaksi huivia Seppälästä (pinkki ja musta) sekä kengät DinSkosta ja Zarasta.



Ainiin! Ostinhan vielä jotain muutakin. Löysin Seppälästä maailman pehmemmän kylpytakin ja samaa sarjaa olevat tossut. Kokonaisuuden täydenttävät vielä flanelliset Seppälän olohousuni:) Tälläistä takkia olin jo hiukkasen toivonut joululahjaksikin mutta sen pukki jätti tällä kertaa tuomatta mutta mikäpäs siinä kun tänään löysin ihanuuden -50%



Mahtavaa Alennusmyyntiä kaikille! Tämä tyttö aloittaa nyt pienimuotoisen shoppailuhillinnän.

-Jonna

ps. bongasin muutaman muotibloggarin tänään kaupungilla. Tuntui kuin olisi suurjulkkiksen nähnyt. Nimmareita en sentään käynyt pyytämässä;)

InterRail osa 1

Olen aika lailla onneton pakkaaja. Viikkaan viikonlopun matkalle mukaan täyden matkalaukullisen vaatteita ja silti tekee tiukkaa. Päädyn usein ostamaan paikan päältä uuden laukun, johon saan tungettua kaikki loman aikana kerääntyneet ostokset ja tuliaiset. Palatessani kotiin vaihto-oppilasvuoden jälkeen minulla oli ylipainoa 20 kiloa. (Onneksi vain laukuissa, ei lanteilla)
Tämän onnettoman tapani vuoksi kohtasinkin yhden aikuisen elämäni suurimmista haasteista viime elokuussa kun suuntasin poikaystäväni ja kaveripariskunnan kanssa reilaamaan pitkin poikin Eurooppaa. Kuten kaikki varmaan tietävät, reilaajan tavarat kulkevat omassa selässä rinkan suojissa. Ongelma ei siis pelkästään ollut onnettoman vähäinen mukaan tuleva vaatemäärä, vaan myös se, että joutuisin kantamaan niitä selässäni ja sitä mukaan kun tavaraa kertyisi lisää, kohoaisi rinkan paino. Noniin, tällä alustuksella aloitan kolmannen matkapostaukseni reilaamisesta, joka luultavasti tulee olemaan vähintään kolmeosainen monien kohteiden vuoksi. Luvassa vinkkejä, kaupunkiesittelyitä, selviämisohjeita ja tietysti tarina siitä, kuinka todella selvisin matkasta surullisen vähäisillä vaatekappaleilla

Koska olimme kaikki ensi kerran reilaajia, emme uskaltaneet jättää paljoakaan sattuman ja tai leikkisän kohtalon varaan. Teimme siis jo etukäteen suunnitelman kohteista ja varasimme majoitukset. Tiukan seulomisen ja arpomisen jälkeen päädyimme viimein seuraaviin kohteisiin.

München -> Salzburg -> Wien -> Venetsia -> Firenze -> Nizza -> Perpignan -> Barcelona

Mukana olevat vaatteet: (nyyh!)
6 toppia
3 housut
2 hametta
2 pitkähihaista
1 neule
1 takki
2 kengät
1 huivi
1 bikinit

Virallisesti matka alkoi jo Frankfurtista koska saimme lennot sinne monta kymppiä Munchenia edullisemmin. Frankfurtin lentokenttä pitää kuitenkin sisällään myös juna-aseman, joten hyppäsimme vain koneesta junaan. (Välissä tosi hieman harhailua, voitontanssia matkan alkamisesta ja ruuan metsästystä huonolla saksalla.)
Oikea juna kuitenkin löytyi ja matka kohti Saksan kaljapääkaupunkia alkoi…

München

3 Rändömfaktaa

- Saksan kolmanneksi suurin kaupunki
- Pitää sisällään kaksi maan parasta yliopistoa
- Nahkahousuja käytetään julkisilla paikoilla;)

Ehdimme viipyä kaupungissa vain yhden yön ja tuon yön uinuimme suhteellisen hyvin hotelli Ludwigissa (32,5 euroa yö per nassu). Hotellin ja ruotsinlaivan ulkoinen yhdenmukaisuus oli pelottavan selkeä mutta petivaatteet olivat ainakin silmin katsottuna puhtaat (ultraviolettivalo olisikin sitten voinut paljastaa joitakin kioja yllätystahroja) ja aamiainen täytti vatsan hyvin. Kaupungin keskustassa pyörimme sen verran, että ehdimme kokeilla päällemme ns. Hilde-mekkoja ja juoda aitoa saksalaista olutta.

(minä ja kahden euron pretzeli)

Vinkit:

1) Ravintolassa tarjolla olevat pretzelit eivät ole ilmaisia vaan saattavat hyvinkin maksaa kuusi euroa per kori. Reilaajan kukkarolle tällaiset yllätykset eivät ikinä tee hyvää.
2) Älä missään nimessä halvenna ontuvalla saksallasi millään tavoin hapankaalia. Tarjoilija saattaa muuttua hyvinkin jäiseksi hyvin nopeasti ja samalla saattavat pretzelisi kallistua entisestään:D
3) Jos olet mies. Älä seisoskele tavaratalossa Hildemekko-osaston läheisyydessä. Voit saada kasvoillesi tirkistelystä syyttävän vartijan.

(Hildemekko. Valokuvaaminen oli kaupassa kiellettyä, joten en saanut näpättyä itsestäni kuvaa tälläisessä ö-luokan pornoasussa)

Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Salzbugia. Tämä Mozartvilli vuorien ympäröimä kaupunki voittikin nopeasti meidän pikku reilaajien sydämet:)


Salzburg
3 Rändömfaktaa

- Mozartin synnyinkaupunki.
- 149 997 asukasta.
- Salzburgin vanhakaupunki on valittu UNESCOn maailmanperintökohteeksi.

Kauniissa mutta suolaisen hintaisessa suolakaupungissa katon päämme päälle tarjosi Strawberry Hostelin neljän hengen huone. Kaksi kokonaista päivää tarjosivat reilusti aikaa pienen kaupungin koluamiseen. Ensimmäisenä iltana kävimme hostelpojan vinkistä katsastamassa ulkoravintolan, jossa nautimme paikallisten keskellä erittäin edullista kanaa ja järjettömän edullista kaljaa. ( kolme desin cokis 2,4 euroa, puoli litraa kaljaa 1,5 euroa...)



Päivänä numero kaksi olimme niinkin virkeitä, että kiipesimme kaunista metsäpolkua pitkin kaupungin yllä kohoavalle linnalle. Pulitimme vähäisiä eurojamme opastetulle kierroksella ja velä lisää euroa nauttiksemme jäähtynyttä spagettia kastiketilkulla. Upea maisema kuitenkin pehmitti mielen ja Mozartin kuulat jättivät hyvän maun kielelle. Ilta kului vanhan kaupungin keskusaukiolla kuunnellessa jättimäiselle valkokankaalle heijastettua sinfoniaorkesteria.


(Tyylikkäässä Salzburgissa on McDonaldsin kyltti lähes taidetta)

Vinkkejä:

1) Gulassikeitto on herkullinen, halpa ja varmasti nälän vievä vaihtoehto lounaaksi.
2) Mozartin kuulat huomattavasti halvempia kuin Suomessa. Osta eväiksi junaan:)
3) Kalja on halvempaa kuin vesi ja paljon parempaa kuin Suomen oksetuskoffit.
4) Nuku hostellissa jos et kieriskele rahoissa.

Seuraavana aamuna ketään meistä ei pahemmin hyvittanut lähteä kohti Wienia. Mozartin syntymäkaupunki oli liehitellyt meistä jokaisen tehokkaasti pikkurillinsä ympärille.

Jatkuu...

Jonna:)

Aattohulinat

Ei aivan ehtinyt tämä postaus jouluaaton puolelle. Nyt on kuitenkin vatsa pyöreänä liiallisesta mässäilystä, lahjoista on kääriytynyt esiin kaikenlaisia toivottuja ihanuuksia ja joulumielikin löytyi harmaasta säästä huolimatta:)
Ettei aatto kuitenkaan olisi sujunut liian seesteisesti, väritti juhlaa seuraavat virkistävät tapaukset:

- Lohi oli pilaantunutta, piti juosta kauppaan ostamaan uutta
- Kuusenkyntilät tekivät lakon. Kauppaan ostamaan uusia (nämä kaksi siis erillisiä kauppareissuja)
- Äiti paistoi joulutorttuja vahingossa uunin alalämmöllä. Tulos, raakoja torttuja palaneilla pohjilla. (Toinen satsi kuitenkin täydellinen)
-Äidin koira Kalevi onnistui kuorimaan yhden suklaatryffelin kääreistään ja nautiskeli sen tyytyväisenä. (huom. suklaa voi olla koiralle hyvinkin vaarallista.)
- Samainen Kalevi pääsi parvekkeelle ja nautiskeli kinkun rasvaa (huom, voi aiheuttaa koiralle pavoinvointia ja ripulia)
-Yhä sama Kalevi teki protestipissat äidin valkoiselle matolle.

Vietin päivää näyttäen mielestäni 60-luvun lentoemännältä:



Mekko - Vila
Lempihuivi - Accessorize
Lempivyö - Seppälä

Toivottavasti kaikkien vatsat pingottavat yhtä paljon kuin omani ja pukki muisti mieleisillä paketeilla:) Nyt taidan vilkaista vielä yhden jakson Dirty Sexy Moneyta, uusinta addiktiotani.

Rauhallista joulunjatkoa toivottaen,

Jonna

ps. alla vielä kuva Kalevista, jota ilman aatto olisi ollut paljon vähemmän vilkkaampi:) (Ja kyllä. Tuo koira on pöydällä. Näin meidän perheessä!)

Alle tunti jouluaattoon

Enää alle tunti jouluaattoon! Täällä etelässä tosin se joulumieli on löydettävä jotakin muualta kuin ulos katsomalla. Taitaa tulla taas yksi sateinen ja harmaa joulu. Ärsyttää, että sitten vielä jotkut ihmiset (katso Yhdysvaltojen presidentti) kehtaavat väittää, että ilmastonmuutos ei olisi todellinen. Tänään pakkasin viimeiset joululahjat ja kävin haudoilla muistamassa aiemmin lähteneitä. Tämä näyttää ehkä oudolta kirjoitettuna mutta tykkään kovasti hautausmaista (en kuitenkaan niin paljon, että en pyörtyisi kauhusta jos joutuisin sellaiselle keskellä yötä...) Varsinkin tänään kun monella haudalla loisti ja kynttilä tai useampi ja tunnelma oli enemmän jouluinen kuin ihmisten täyttämissä kaupoissa tai ruuhkaisilla teillä. Kesäisin käyn joskus ihan kävelemässä vanhoilla hautausmailla ja pohdiskelemassa millaisia ihmiselämiä kivissä olevien nimien taakse kätkeytyy.

Mutta nyt johonkin ehkäpä hiukkasen pirteämpään aiheeseen kuin haustausmaat (ehkäpä kellonaika tekee tavallista pohdiskelevammaksi)

Kävin tänään myös katsomassa poikaystäväni kanssa Disneyn uusimman elokuvan Enchanted . Tämä leffa on saanut jokseenkin paljon negatiivista arvostelua mutta minä ikuisena Disneyfanina pidin siitä kovasti. EI, siinä ei ollut ehkä nokkelin tai älykkäin juoni ja KYLLÄ, jokainen mahdollinen klisee oli varmasti huomioitu mukaan. MUTTA, lähdin teatterista iloisena ja tyytyväisenä pois. Maailma tuntui mukavalta paikalta ja uusi Disneylaulu soi päässä. Tämä on minulle parasta elokuva-antia. Ei kaiken tarvitse aina olla kiihkeää, jännittävää tai inhoarealistista. Välillä on ihan kiva katsoa elokuva satumaailmasta todellisuuteen joutuneesta prinsessasta:) (tietysti myöskään elokuvassa ollut Greyn Anatomian ihanuus Patrick Dempsey ei haitannut lainkaan elokuvanautintoa)

Tämän päivän koin seuraavassa asussa:



Pallopaita - Zara
Musta paita alla - Naf Naf
Liivi - b.young
Housut - Vero Moda

Hauskaa joulua kaikille! Syökää itsenne pökerryksiin suklaata, kinkkua ja ehkäpä jopa niitä laatikoita:)

-Jonna



(Enchanted kuva: http://www.aolcdn.com/moviefeatures/enchanted-poster-433)

Aikainen lintu nappaa hameen ja takin

Tänään vihdoinkin tein sen! Kellon soittaessa aamulla kahdeksalta, pomppasin ylös (no, en ehkä sentään pompannut mutta nousin kumminkin) ja suunnistin kohti Vallilan kirpputoria. Sanotaan, että aikainen lintu nappaa madon ja taitaapa tuo vanha sanonta pitää paikkansa ainakin tämän aamun kohdalla. Olin paikalla jo yhdeksältä ja mukaan tarttui uusi takki ja hame, jolle voisin lähes antaa korkeimman vaate-kunnianimen, jonka tunnen eli Elämäntarkoitusvaate. Tämä kunnianimi syntyi kaksi vuotta sitten Cannesissa. Oli lomani viimeinen päivä ja sipsutimme ystäväni kanssa Naf Nafin (ihana kauppa, saisi jo rantautua Suomeen) ikkunan ohi. Siellä se oli. Trenssitakki, jonka Ranskan Cosmopolitan lehti oli valinnut yhdeksi kevään kauneimmista takeista ja jota olin jo aiemmin ihastellut (kuolannut). Koska oli loman viimeinen päivä, olivat rahavarani mystisesti kadonneet ja tilistä näkyi jo pohja. Piti siis keksiä syy ostaa tämä takki vaikkakin sitten lentokentälle menevän taksin hinnan uhraamalla. Kokeilessani sitten takkia ranskaa sirkuttavan myyjän asetellessa kaunotarta paremmin ylleni aivoni kokivat kirjaimellisesti välähdyksen. En voisi lähteä Ranskasta ilman tätä takkia. En voisi mitenkään elää ilman tätä takkia. Siitä syntyi kunnianimitys Elämäntarkoitusvaate, jota minä ja tämä kyseinen ystäväni käytämme aina kun olemme löytäneet jotain niin upeaa, että sille ei edes löydy sanoja. Tämä nimitys tietenkin myös oikeuttaa kalliitkin, budjetin ylittävät vaatteet. Noniin, asiasta hameeseen. Uusi löytöni on siis saanut tämän kunnianimen jo senkin takia, että oli hilkulla, että se olisi matkannut jonkun tuntemattoman keski-ikäisen naisihmisen mukana ties minne. Onneksi tämä turkkinaikkonen päätti harkita tätä viiden euron ostosta muutaman
sekunnin ja irrottaa otteensa hameesta. Tällöin syöksyin vaatetangon takaa ja nappasin hameen. Minun hameeni. Minun kokoani. Se oli himoa ensi silmäyksellä.

Tässä uusi Elämäntarkoitukseni eri tavoin maustettuna:





Toppi - Vero Moda
Hame (!) - Second hand
Kengät - Second hand
Violetti vyö - Seppälä
Kultakoristeinen vyö - Pieces
Laukku - Belizia


Takin kanssa tilanne ei ollut alusta lähtien yhtä selvä. Olemme vasta nyt päivän kuluessa siirtyneet kevyestä ystävyydestä johonkin syvempään. Kirpputorin kylmässä hallissa en ollut vielä aivan varma onko kyseessä juuri minun takkini. Malli tuntui oudolta päällä ja taskut olivat oudot. Toisaalta taas kangas oli ihana ja koko oikea. Muutaman tunnin tuttavuuden ja yhden ulkoilun jälkeen tunnen kuitenkin jo vahvaa yhdenkuuluvuutta.





Takki - Second hand
Kengät - Second hand

Onko sinulla ns. Elämäntarkoitusvaatteita? Vaatteita, jotka pelastaisit tulipalosta heti läheistesi jälkeen?


Jonna:)


ps. Tässä vielä kuva, joka on otettu tämän ensimmäisen Elämäntarkoitusvaatteen oston jälkeen. pussista pilkottava kangas on siis rakasta trenssiäni. Itse takista en vielä laita kunnon kuvaa, koska katson kultani ansaitsevan lähestulkoon oman postauksen;)

Bye Bye Baby

Tänään jouduin herämään jo puoli kahdeksalta ja se todella osoittautui kaltaiselleni unikeolle varsinaiseksi koetukseksi. Ei kuitenkaan auttanut itku tai edes viides torkkuherätys väsymykseen, vaan töihin oli lähdettävä. Senpä vuoksi päivän asuni ei erityisemmin tyylikkyydellään häikäise. Toisaalta olin oikeasti niin unimaailmassa, että olen ylpeä, että ylipäätään tajusin pukea päälleni:) Vaatteiden lisäksi myös itse kuva on aivan kamala. Voisi olla oikeastaan aika, että nuo farkut kohtaisivat tiensä pään roskiksen puolella...



Neuletakki - H&M
Farkut - Vero Moda
Toppi - H&M
Saappaat - Gabor
Huivi - Accessorize

Päivän ilonaihe: Postilaatikosta löytyi tänään uusi cityshoppari sekä arvovaltaisen Helsingin yliopiston opintotoimiston päätös, että opintoni ovat edistyneet lain mukaisesti, eikä opintotukeani lakkauteta toisin kuin aiemmin syksyllä uhkailivat:) Varsinkin tämä viimeinen sai kymmenen kilon painot katoamaan harteiltani!

Päivän addiktio: Kuuntelen aina töissä musiikkia youtuben kautta ja tänään sain päähäni kuunnella äitini teini-iän intohimoista fanituskohdetta Bay City Rollersia ja näiden Bye Bye Baby-hittiä. Tosin kuuntelu ei jäänytkään vain yhteen kertaan, vaan tämä kyseinen biisi soi huoneessani lähestulkoon kolme tuntia putkeen. Testaa alla olevasta linkistä pureeko 70-luvun purkkapoppi sinuun!
Bay City Rollers - Bye Bye Baby
Pitänee kertoa tämä äidille, joka on jopa interreilillaan hakeutunut lempirollersinsa ovelle ja "hengaillut" (mitä lie tämä pitänyt sisällään...?) tämän kanssa.

Äsh, nyt tämä jäi taas soimaan päähän:)

Jonna

Kuinka kaksi marjaa

Jos näen kaupassa kivan, istuvan ja muutenkin kaikin puolin onnistuneen paidantekeleen, päätyy kuitilleni usein merkintä kahdesta samanlaisesta tuotteesta. Tai, ei nyt aivan samanlaisista. Väri on yleensä eri. Olen huomannut, että shoppailijat jakautuvat tässä sama vaate, eri väri-kysymyksessä kahteen eri aatekuntaan. Osa tuntuu olevan vahvasti kannalla ja toiset yhtä vahvasti vastaan.
Itse kuulun siihen puoliskoon kumpi mielellään täyttää vaatekaappiaan useimmilla erivärillä vaatekaksosilla. Olen näet huomannut, että todellisuudessa hyvin harvoin löydän sellaisen vaatekappaleen tai kenkäparin johon todella hullaannun ja joka vielä näyttää ja tuntuu hyvältä päällä. Tällöin hankinkin usein tuota ostosekstasiaa aiheuttavaa tuotetta useamman kappaleen. Jos teen nopean päässälaskun voin todeta omistavani kaksi samanlaista neuletakkia, kaksi paria samanlaisia kenkiä, useamman samanlaisen paitapuseron... Luultavasti lista vain kasvaisi jos oikeasti jaksaisin nosta ja penkoa kaappiani:) Jos täällä vierailee joku vastakkaista aatetta edustava, olisinkin kiinnostunut kuulemaan tätä toista kantaa puoltavia mielipiteitä!

Tässä kuitenkin esittelyssä uusimmat vaatekaksoseni:
(älkää pliis välittäkö hullusta terroristi-ilmeestäni)







Bongasin pipon (pipot) tänään Vero Modasta joululahjaostosten yhteydessä (jostain syystä päädyn aina myös ostamaan itselleni lahjoja...) Kun mokoma sattui olemaan vielä -50% sain siitä viimeistään hyvän syyn ostaa kaksi kappaletta. Rehellisesti harkitsin myös vielä vihreän ostamista mutta sain lopulta ravisteltua itseni järkiini. (Tosin saatan vieläkin ihan pikkiriikkisen harkita sitä vihreää...)

-Jonna:)

Ainiin. Vielä päivän avautuminen: Mikä ihme siinä on, että ihmiset rynnivät sinne metrovaunuun ennen kuin sisällä olevat ovat ehtineet pois alta. Tänäänkin sain jaloilleni ainakin yhdet lastenvaunut, kaksi kävelykeppiä ja noin kymmenen tuhatta kengänkorkoa. Vähän sitä kuuluisaa jouluhenkeä kaivattaisiin prkl.! (Itsehän tietty olin kuin pieni joulupäivänsäde ravatessani taas ruuhkaisia käytäviä ja hikisenkuumia ostoskeskuksen käytäviä)

True Love

Toinen matkailupostaukseni koskee tosirakkauttani Nizzaa. Minun ja Nizzan ensitapaaminen sijoituu syksylle 2005. Matkustin Ranskaan ystäväni luokse Suomen synkkää marraskuuta pakoon ja menetin sydämeni. Ettei tämä kirjoitelma mene täysin omaksi huokailukseni, olisi ehkä kohteliasta selvittää teille, miksi juuri Nizza on minulle se oikea.

Viisi syytä rakastua Nizzaan

1) Koko. Yleinen käsityshän on, että koolla ei ole väliä. Äsh. Nizza on täydellisen kokoinen. Se on tarpeeksi suuri, että siellä riittää uusia paikkoja löydettäväksi mutta silti tarpeeksi pieni ollakseen hallittava.


2) Nizza on monipuolinen. Siellä on toimiva keskusta kauppoineen, ravintoloineen ja yökerhoineen mutta myös Rivieran upeat rantamahdollisuudet. Kun upottaa shoppailun väsyttämät varpaansa kirkkaan turkoosin veteen ja antaa auringon lämmittää ei muuta tarvitse. Nizza on kietoutunut turvallisesti ympärille.

3) Nizzalla on kokemusta. Vanhakaupunki; Tunnelmallisia kujia, rapistuneita taloja, muusikkoja ja maailman paras jäätelö.

(Nizzasta löytyy myös maailman paras tiramisu)


4) Nizza osaa lahjoa. Kenkäkaupat vanhassa kaupungissa. Kujilta löydät edullisia kenkäkauppoja toinen toisensa jälkeen ja hinnat jäävät niin alhaisiksi, että tunnet saaneesi kengät ilmaiseksi.



5) Nizza ei vaadi kaikkea huomiota. Nizza on muutaman kymmenen minuutin matkan päässä Monacosta ja Cannesista. Vuoristossa taas on näkemisen arvoinen keskiaikainen Eze Village.


(Kallion sisään louhittu kauppa Eze Villagessa)


+ 6) Nizza ei käy tylsäksi. Suunnittelen parhaillaan neljättä reissua Nizzan luokse.
Minä ja Nizza. Jälleen yhdessä.



-Jonna

Jouluostoksilla

Oli aivan mieletöntä herätä tänä aamuna yhdeltätoista ja tietää, että koko päivänä ei ole pakko tehdä yhtikäs mitään! Mukavan kolmeksi tunniksi venyneen aamuloikoilun jälkeen päätin lähteä etsiskelemään viimeisiä puuttuvia joululahjoja. Kaupat olivat tietenkin tupaten täynnä mutta onistuin tunkeutumaan noin kymmenen itkevän lapsen ja huutavan äidin läpi Hemtexin pussilakanatarjouksen luokse ja sain sillä kuitattua yhden veljen lahjan. Nyt enää puuttuukin nuorimman pikkuveljeni toivoma baskeri. Mistä sellaisia löytyy? voin kertoa, että ei ainakaan H&M:stä, Seppälästä, Aleksista, Haloselta, Jack&Jonesista... Ideoita? Alan olla jo epätoivoinen. Ja kuka 16-vuotias poika oikeasti haluaa baskerin?! Tämä on varmasti joku tosi kiva temppu saada isosisko stressaantumaan ja hölkkäämään kaikki pääkaupunkiseudun kaupat läpi.

Näissä vaateissa kuitenkin harhailin kauppakeskuksen täyteen ahdettuja käytäviä:




Pipo - Pieces
Kaulaliina - Seppälä
Takki - H&M
Saappaat - Gabor





Paita - Flash
Vyö - Seppälä
Shortsit - H&M
Huivi - Niin vanha, että ostohetki ja -paikka kadonneet muistista
Säärystimet - Joululahja pikkuveljeltä

-Jonna