The Duchess

Olen aika vanhanaikainen treffityttö. Mut saa täysin onnelliseksi hyvällä ruualla ja leffalla. (Ja leffan ei edes tarvitse olla hyvä. Kunhan vain pääsen istuskelemaan elokuvateatteriin.) Tänään käytiin kähäräpään kanssa popsimassa nuudeleita Wrong Noodle Barissa ja katsastamassa The Duchess. Ruuan kanssa tein sen virheen, että tilasin jonkin ihan uuden annoksen, vanhan tutun fried noodlesien tilalle ja taas saatiin nähdä, että ruokapaikoissa kannattaa vain roikkua siinä kerran hyväksi havaitsemassaan safkassa. Olihan tämä uusikin ihan syötävää mutta äääh, kun se toinen olisi ollut niin paljon parempaa;)

Leffan kanssa kävikin sitten parempi tuuri. Oli nimittäin todella katsomisen arvoinen pätkä! Tykkään hirmuisesti historiallisista tositapahtumiin perustuvista elokuvista, joten tämä oli ihan mulle tehty. Tämä leffa kannattaa vilkaista jo ihan vain pääosaa esittävän Keira Knightleyn päällä nähtävien asujen vuoksi. Voi, hemputti kun tuohon aikaan osattiin pukeutua! (mitä sitten vaikka oli vaikea hengittää ja pepputyynyt jos sai käyttää tuollaisia unelmia. Ja vau, mitä hattuja!)

 

 

Georgiana Cavendish (1757 - 1806) - Devonshiren herttuatar oli kaunis, sanavalmis muodin ylipapitar ja kansan palvoma. Mutta vaikka hänen kauneutensa ja vetovoimansa tekivät Georgianasta kaikkien tunteman julkisuudenhenkilön, oli yksi henkilö, joka oli hänen viehätysvoimalleen immuuni, oma aviomies. Georgina löytää rakkauden avioliittonsa ulkopuolelta mutta joutuu lopulta tekemään miehensä vaatimuksesta valinnan rakkauden ja lastensa välillä.

Oma elokuva-asu oli valkokankaalla nähtyjä ihanuuksia huomatavasti vaatimattomampi, mutta purevasta viimasta huolimatta viihdyin heppoisessa sifonkihamosessani yllättävän hyvin:)

 

 

Neuletakki - Nykistä
Toppi - Vero Moda
Hame - Vero Moda

Nyt nukkuilee, huomenna pitäisi olla jo kymmeneltä sulkkiskentällä:)

-Jonna

ps. Sain tänän kuulla, että Maraboun ihanaa minttukrokanttisuklaata on saanut taas ties kuinka monta vuotta! Olin ihan hajalla kun sen valmistus joskus vuosituhannen vaihteessa lopetettiin ja katkeroiduin Maraboulle niin, että en edes vilkaise sitä hyllyä karkkiostoksilla. Nyt sitten sain kuulla, että yhden hengen boikottini olisi voinut lopettaa jo jotain kuusi vuotta sitten. just.

kuvat

Mekkomanailua

Aaah, ihanaa! kohta lähtee taas tilaus Aokselle ja nuo mekot ovat nyt selvinneet tässä äärimmäisen tiukassa kilpailussa kärkinelikkoon. Ärsyttävänä ongelmana on vain sellainen pikku pulma, että tilaukseen lähtee vain kolme mekkoa. On kyllä hiukkasen liikaa vaadittu, että kun on jo onnistunut sydän verta valuen tipauttamaan noin 20 mekkoa pois tilauksesta, että pitäisi tehdä sama temppu jollekin noista kullannupuista. Sen verran tiedän, että vetoketjullinen pallomekko (tietty se kallein) jää koriin vaikka glitteriset tolppatennarit tulisivat takaisin muotiin ja maailmanloppu iskisi huomenna. Hentoroosa on myös aika vahvoilla koska se ehtisi jo kerran loppua Asoksen varastoista ja koen, että kun uusi tilaisuus on annettu, niin sitä ei pitäisi munata (tosin aika hyvät mahikset, että mekko loppuu uudelleen ennen ensi viikon tilausta; )

Hmnn... Tuo harmaamustarusettimekko on kyllä ihan syötävän suloinen mutta tuossa toisessa on kyllä enemmän asennetta (toisaalta se on tiukempi eikä anna hirveän montaa juustokakunpalaa anteeksi)

Apua, mitä mieltä olette?

-Jonna

ps. Kuten jokainen voi yllä olevasta huomata, oikeusnotaarityön näpyttely täällä yliopiston kirjastolla etenee suorastaan upeasti;)

Päiväunia Nykistä

66 päivää...

 

ja sitten...

  

NEW YORK! NEW YORK! NEW YORK! NEW YORK! NEW YORK! NEW YORK!

  

Helmikuu vetelee jo viimeisiään (on muuten ihan hirmu hyvä juttu psyykkeelle, että viimeinen talvikuukausi on tälläinen pätkä) ja nyt voinkin aloittaa päivien laskemisen toukokuun alussa häämöttävään reissuun.

Kyseessä on siis ensimmäiset kymmenen päivää koululiitännäinen matka New Yorkiin ja Washigtoniin (Iik, White House, Yale, YK, Unicef, FBI, Columbia University...) ja sen jälkeen kuuden päivän verran oma nykkireissu kera jenkkikaveri-Mandyn:)

Vaikka tiedän jo etukäteen, että rajallisten rahavarojen vuoksi tästä ei tule samanlaista tuhlailureissua kuin edellinen, niin ah, kun ei jaksaisi odottaa. En tarvitse shoppailua (paitsi ehkä ihan pikkasen), kunhan vain saan maistella bagelia Central Parkissa. Ja uusia kenkiä ei tavitse kerääntyä isoa kasaa, jos vain saan kuljeskella päämäärättömästi pitkin Greenwich Villagea ja leikkiä paikallista. 

Palanen aitoa New Yorkin juustokakkua ja lupaan tyytyä yhteen uuteen mekkoon.

Hmnn... 

Onko mitään parempaa kuin edessä häämöttävä reissu...?

-Jonna

kuvat: thesartorialist.blogspot.com

Trikoissa

On aika ironista, että jokatalvisen kevään odotushypetyksen jälkeen kevätauringon ensimmäiset säteet saavat minussa aikaan aivan älyttömän väsymyksen. Kun vesi vihdoin valuu jalkakäytäviä pitkin ja ikkunat näyttävät ihanan likaisilta, nuokun ympäriinsä silmät puoliummessa ( kun tähän vielä lisää vitivalkoisen ihoni, on narkkarityyli harkitsemattoman aito). Haukotusten lomassa ei vaateäly jaksa toimia kovinkaan korkealentoisesti joten pari viimeistä päivää olen laahustanut ympäriinsä äärimmäisen mukavassa trikoossa. Ah, jos se kerran toimi ala-asteen kolmannella ( siis, silloin kun minä olin nuori, pukeuduttiin koulussa mikkihiirikuvioisiin collegepukuihin), niin miksi ei nyt "hiukkasen" vanhempanakin:)

Alla olevasta maanantai-asusta voi joku tehdä havainnon, että eksyin taas sinne Seppälän Hanna Sarenin ale-osastolle. Mukavan tyylikäs trikooretku oli alennettu kuudesta kympistä kahteen ja koska vaate toimii sekä puserona, että tunikana, keräsin sen mukaani. Huh, ei sille vain voi mitään mutta ei tuota mustaa voi olla hiukkasen hypettämättä sen hoikentavan ominaisuuden vuoksi;)

 

Tunika/paita: Hanna Saren-Seppälä - Legginsit - Pieces - Saappaat - O.I.S

Tiistaina jatkettiin myös mukavuuslinjalla. Tosin kahden ihanan mutta villin tytön vahdintaprojekti iltasemmalla vaikutti jonkin verran tähän valintaan.Tosin tietty siinä kävi sitten niin, että vahdittavista nuorempi oli kipeä ja päädyttiin tapittamaan leffaa lähes koko ilta. Barbie-elokuvat on muuten aika mahtavia! Tälläistä oleiluiltaa ei muuten ikinä tapahdu, jos päälle on eksynyt jotain puristavaa. Ehei, slloin on ihan pakko leikkiä vuoristorataa ja aarteenmetsästystä;)

Kuvausympäristönä pääsi poseeraamaan yliopistoliikunnan pukukoppi (pahoittelut niille muutamlle tuntemattomille jotka joutuivat todistamaan kuvaustapahtuman)

 

Jumitusneuletakki - Vila - Tunika - Lindex - Legginsit - Pieces - Tennarit - Converse

Nyt omaan sänkyyn kipeilemään kera tuoreen Trendin. Äsh, en nyt kyllä millään ehtisi olla kipeänä. Tajusin tässä juuri, että oikeusnotaarityö (en ole ihan varsinaisesti aloittanut) pitäisi palauttaa alle kahden viikon päästä;)

-Jonna

Ah, ainiin:) Viime lauantain miitistä on jäänyt julkaisematta yksi kuva...

Hahaha, tarkennettakoon kuitenkin, että kyse on MouMoun mahtavien jätesäkkisilikonien kähminnästä ;D

Miksi?

Miksi teinisarjat houkuttavat vielä virallisen teini-iän jälkeenkin?

Miksi kaupat ovat täynnä kaikkea kivaa juuri silloin kun ei ole rahaa?

Miksi talvi ei ikinä lopu?

Miksi karkki voittaa aina hedelmän?

Miksi on kiva herätä myöhemmin kuin aiemmin?

 

Miksi ihminen elää niin vähän aikaa?

Miksi osa syntyy rikkaiksi?

Miksi se, että ei pidä eläimistä intohimoisesti on kamala asia?

Miksi pöly ilmaantuu niin nopeasti?

Miksi julkisissa vessoissa on aina tyhjä vessapaperirulla?

 

Miksi on kivempaa laiskotella kuin tehdä?

Miksi on helpompaa kadehtia kuin olla tyytyväinen?

Miksi meikkien pesu iltaisin tuntuu aina maailman rankimmalta työltä?

Miksi Gossip girl on taas jollain typerällä tauolla?

Miksi tulevaisuus lakimiehenä tuntuu yhtäkkiä supertylsältä?

 

Miksi elämä ulkomailla tuntuu aina omaa elämää kiehtovammalta?

Miksi ihmiset pitävät eri asioista?

Miksi edunkunta aina nostaa omia palkkojaan, eikö se ole jo vähän noloa?

Miksi kaupat eivät lahjoita kaikkia jämätuotteitaan hyväntekeväisyyteen?

Miksi Suomessa voidaan mielenterveydellisesti niin huonosti?

 

Miksi Timo T.A Mikkonen ei vain ole hiljaa?

Miksi Timo T.A Mikkosen vaimo ei vain ole hiljaa?

Miksi bussit ovat talvisin joko hiostavan kuumia tai jäätävän kylmiä?

Miksi on hyväksyttävämpää olla avoimen surullinen kuin onnellinen?

Miksi tonnikala maistuu pahalta puolikkaan purkin jälkeen?

Miksi julkkistietoutta ei pidetä yleissivistyksenä?

 

Miksi kotimainen ruoka on niin kallista?

Miksi samaa sukupuolta olevat parit eivät ole jo saaneet täyttä adoptio-oikeutta?

Miksi selästä kutittaa aina sitä kohtaa johon itse ei ylety?

Miksi ihmisiä katoaa?

Miksi silmälasit ovat aina likaiset?

Miksi se, että joku tuttu löytää muotiblogisi aina hiukan hävettää?

Miksi sana "miksi" rupeaa tuntumaan aivan älyttömältä kun sen kirjoittaa monta kertaa?

Mikä mietityttää tänään?

-Jonna

Oscars 2009

Pöh, en sitten millään jaksanut tapittaa tämän vuoden Oscareita suorana lähetyksenä. Pöljä aikaero. 

Onneksi on kuitenkin noin miljoona eri sivustoa, joilta voi illan pukuloistoa käydä muutaman tunnin jäljessä seuraamassa:)

Omat suosikit:

 

Anne Hathaway ja Evan Rachel Wood

Näissä molemmissa mekoissa viehättää tuo vaalea pelkistetty glamourtyyli. Pidän ehkä hitusen enemmän Evanin mekosta mutta Anne vie pisteet kotiin kokonaisuudella:)

  

Beyonce, Kate Winslet ja Heidi Klum

Beyonce edusti oman yrityksensä kauniissa kultamustassa mekossa. Korujen jättäminen kotiin ja yksinkertainen kampaus olivat kyllä nappivalinnat.

Kate Winslet nappasi vihdoin itselleen ansaitun oscarin ja teki sen äärimmäisen kauniissa puvussa. Yksinkertaisen kaunis asu toimii vuosi vuodelta kaunistuvalle Winsletille erinomaisesti. 

Heidi Klumin kasvoilla ja kropalla ei taida olla kovinkaan paljoa epäonnistumisen varaa:D

 

Jessica Biel ja Amanda Seyfried

Näiden kahden kohdalla hiukkasen epäröin mutta hetken pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että sekä Bielin ettöä Seyfriedin "pulppuilevat" puvut kuuluvat illan onnistujiin:)

  

Nicole Kidman, Natalie Portman ja Penelope Cruz

Hah, tuleeko kellään mulla Kidmanista mieleen Leena Harkimo? Tarkoitan tällä sitä, että kun on kyseessä iltapukutilaisuus, niin Nicole vie aina pisteet kotiin:)

Natalie Portmanin hennon pinkki luomus sopii sirolle (ja luonnottoman kauniille) näyttelijälle. Tässä ei ole turhia kikkailtu, vaan luotettu kauniiseen pukuun ja kauniiseen kantajaan:)

Penelope Cruzin vintagepuku on kyllä niin mielettömän kaunis, että iskee ihan epätoivo, kun tuntuu, että kauneimmat puvut tehtiin jo vuosikymmeniä sitten ja nykyisin saadaan aikaiseksi vain heikkoja kopioita. Kaunis!

Näitä katsellessa iski ihan hillitön hinku vetäistä iltapuku ja juhlameikit päälle! Onneksi huhtikuussa koittaa ainejärjestön vuosijuhlat, niin pääsee hienostelemaan:)

Mikä oli oma suosikkisi?

-Jonna

ps. Ne blogimiitti sponssikassin hiusaineet on ihan mahtavia. Mun pää ei ole ikinä tuoksunut näin hyvältä. Imppailin tänään koko luennon omia hiuksiani;)

kuvat: www.mtv3.fi, www.iltasanomat.fi

Blogimiittailua

Huh, nyt on blogimiitti takana ja pikkaisen jaksaa väsyttää, kun nuo yöunet jäivät hiukkasen lyhyiksi aamuneljältä tapahtuneen kotiutumisen vuoksi;) Ja arvatkaapas muuten huviksenne, että onko mulla tuosta tilaisuudesta mitään valokuvamateriaalia parin ylipimeän otoksen lisäksi? Mutta niinhän sitä sanotaan, että parhaista bileistä jää vähiten kuvia:)

Miittailu alkoi Papa Giovannista, josta Mungolife-Anna oli järkännyt meille naminami pastat. Ah, PG on ylivoimaisesti lempparipaikkojani armaassa pääkaupungissamme, joten oli aika älyttömän kivaa saada ilmaiset pastat masuun. Ravintolassa ehti myös mukavasti höpötellä lähellä istuvien kanssa. Tuhlauksen kanssa innostuttiin tilaamaan viinilasillisetkin kovan pälätyksen sekaan. (Tykkään aina tilata jonkin alkoholijuoman koska olen sellainen hölösuu, että melkein toivon muiden laittavan päättömät juttuni juoman piikkiin;) )

Raflasta matka jatkui Myllypuroon Annan meille vuokraamalle Korttelitalolle, jossa meitä odottivat herkkupöytä ja Annan järkkäämät sponssikassit. Kasseista paljastuikin sitten aivan hullu kasa ihanuuksia. Siis oikeasti? Snö of Sweden? Kampaamotuotteita? L' Oreal? Risteily? (ja vielä oikeasti hyvä lahjakortti!). Ah, ihailkaa lahjojen ohella meikitöntä nassuani;)

Kaiken lisäksi Anna oli kasannut jokaiselle oman pussin erikseen. Brunetit saivat siis oikeanlaiset shampoot ja blondit omansa. Snön korut päädyin vaihtamaan MouMoun kanssa, kun totesimme, että korulahjukset menivät makujen puolesta täsmälleen ristiin:) Kiitokset myös Moumoulle, että tämä lähti nolotanssimaan bäkkäreitä kanssani (ja Eliiinalle myös!)

Tuli muuten oudon tarpeeseen nuo lahjapussin tavarat. Viime viikolla juuri pohdin, että voisi ruveta lätkimään hiuksiin vaihteeksi jotain kunnon tuotteita ja suunnitelmissa oli myös kampaamomatka Tallinnaan, joka nyt hoituu lahjakortilla. Niin, ja oli mulla hiuslakkakin lopussa. Hih, oon aika maireena täällä:)

Ilta jatkui sponssipussien tonkimisen jälkeen ruuan, juoman ja hyvän seuran parissa. Nyt jälkikäteen harmittaa, että ei mitenkään riittänyt aika kaikkien kanssa jutteluun mutta sitähän varten on sitten ne tulevat miitit:)

Mutta siis, oli tositosi kivaa! ja nyt odottelen pelonsekaisella innolla kuvia tapahtumasta;)

Seuraavaa blogimiittiä odotellessa,

Jonna:)

EDIT//

Sainpas kuvia käsiini, elikkäs tässä pari otosta. Bloggaajat, laittakaa heti viestiä, jos haluatte jonkin kuvan pois:) niin, ja kuvista kiitos Annalle ja Valtterille sekä Idhrenille!