Pikkumustabilehaikailua

Hei, kutsukaa mut pliis joihinkin kivoihin pikkumustakekkereihin...

 

 

Tollaiset fiinit lyhytmerkkobileet on niin kivoja koska:

a)Lyhkäsessä mekkosessa on helpompi liikkua kuin pitkässä
b) Ruuan syöminen seisaaltaan on jotenkin paljon kivempaa kuin pöydässä pönkistely. ( ja ne lasin pidikkeet lautasissa on tosi makeita) Ja mekkokin tulee paremmin esille seistessä:)
c) Pitkän mekon helma ei anna esitellä niitä upeita kenkiä, jotka hankit juuri sitä nimenomaista tilaisuutta varten.

d) Asun kanssa voi irrotella enemmän koska cocktail on paljon veyvämpi termi kuin "pitkä puku"

Siis tietty olen ihan innoissani muutaman viikon päästä koittavista vuosijuhlista mutta näitä rikkaiden ja kauniiden kuvia katsellessa iski ihan hirvittävä cocktailbilekuume;)

Äsh, miksei kukaan edes älyä mennä naimisiin ensi kesänä ( siis sellainen tyyppi, joka kutsuisi myös allekirjoittaneen)

Nyt taidan mennä ihkuilemaan Harry Potterin ja Viisasten kiven kanssa ( voi, kun ne on niin pieniä siinä!)

kuvat: www.style.com

Aamuinen kidutus

Koin eilen illalla yhdentoista aikaan hetkellisen mielenhäiriön ja ilmoitin itseni aamukymmenen spinningiin. Tänä aamuna löysinkin sitten itseni äärimmäisen epämukavasta satulasta, polkemasta sitä saamarin pyörää kuin henkeni edestä, samalla kun yritin olla a) oksentamatta b) välittämättä salin nurkassa vaanivasta viikatemiehestä c) lyyhistymättä pyörän viereiseen hikilammikkooni. 

Samalla muistin myös miksi olen vältellyt kyseistä lajia viimeiset 1,5 vuotta. Koska se on kidutusta, vierailu helvetinliekoihin. Kuitenkin 55 minuutin polkemisen ( JAKSAA, JAKSAA, VIELÄ VÄHÄN, KYMMENEN SEKUNTIA!!!) jälkeen olo ei ollutkaan ihan kamala. Tietenkin käveleminen tuotti hiukan hankaluuksia, koska jaloissa oli aika yliajettu tunne ja ajattelua hankaloitti aivoihin kohonnut hiki mutta muuten oli suhteellisen voitajaolo, koska en a) oksentanut b) viikatemies jätti rauhaan ja c) en lyyhistynyt tai edes liukastunut siihen hikilammikkooni ( siis oikeasti. siihen olisi voinut mennä purjehtimaan). 

kuva

Minun huuliltani ei tule ikinä karkaamaan se ilmiselvä vale " Spinning on ihanaa!"- mutta voin kyllä myöntää, että aika helvetin euforisen olon se kyllä jättää jälkeensä;)

Hullun polkemisen jälkeen olikin aika mahtavaa nähdä Ranskasta kotosuomeen pariksi päiväksi karannut kaveri kiinalaisen buffetin merkeissä. Minä idiootti olin vain tullut pukeneeksi ihan väärät tamineet tuollaiseen ahmimiseen ( siis buffeteissahan syödään kunnes se ruoka valuu korvista olkapäille). Kuka ääliö oikeasti laittaa päälleen korkeavyötäröisen NAHKAHAMEEN ?! No, tein parhaani ja kyllähän sitä naminamisafkaa muutama lautasellinen valui alas;) Ruokailun päätteeksi suhteellisen komea mahakumpu (tyyliin kolmoset yhdeksännellä kuulla) piti kyllä piilottaa pussittavan paidan alle;)

 

 

Pusero - H&M
Nahkahame - Asos
Kengät - Pariisista
Koru: VÅGA

Nyt voisin mennä taas hiukan syöpöttelemään. Asetelma: Pimeä työpaikan toimistorakennus ja kaksi pimeitä käytäviä kotiin harhailevaa hysteeristä tyttöä on aika kuluttava näin vielä pari tuntia jälkeenpäinkin. 

Pidättekö kaikesta harrastamastanne urheilusta vai huhkitteko vain jälkieuforian ( ja bikinikunnon) vuoksi?

Easy Virtue

Käytiin eilen vilkaisemassa ( taidetaan käydä vähän liikaa leffassa; ) Jessica Bielin tähdittämä Easy Virtue / Kevytkenkäinen. Koska elokuva valittiin oikeastaan vain sopivan esitysajan perusteella, en oikein osannut odottaa pätkältä mitään erityistä. Ehkäpä juuri puuttuneiden ennakko-odotusten vuoksi päädyinkin sitten tykkäilemään leffasta oikein erityisen paljon:)

Juonesta lyhyesti sen verran, että tarina sijoittuu 1930-luvun Englantiin. John Whittaker ( Ben Barnes) palaa maailmanmatkoiltaan kotikartanoonsa Englantiin, mutta ei yksin. Mukanaan Johnilla on tuore vaimonsa Larita ( Jessica Biel), joka ei pelkästään olen Johnin äidin kauhuksi kilpa-autoilija, vaan myös (mikä kamalinta) amerikkalainen.  Larita huomaakin pian Johnin äidin yrittävän kääntää poikansa häntä vastaan, mutta ei aio luovuttaa helpolla. Naisten välinen sota kasvaa surkuhupaisiin mittasuhteisiin ja sen myötä paljastuu myös Laritan salattu menneisyys.

Koska tarina sijoittui 30-luvulle, oli leffan puvustus suhteellisen ihana:

huh, kun tuo 30-luvun tyylillinen poikamaisuus iskee tähän tyttöön. Ihanat leveät housut, jakut ja söpöt syvälle päähän painetut hatut:)

Asujen lisäksi ( ja okei, ei se Ben Barneskaan ole ulkonäöllisesti mikään kamalus) iski erityisesti myös leffan musiikki. Let's misbehave...

Hih, huomasitteko muuten, että Amazing Racessa kisattiin äsken Suomessa? Sairastan tätä suomalaisten kotimaaitsetuntotautia kyllä aika vahvasti, koska aina se vain on niin hienoa, kun kun kotimaa pohjoinen mainitaan/näytetään jossain sarjassa/leffassa;)

Nyt meen harmittelemaan, että en voittanut lotossa. Ihan pöljää. Oli jo asuntokin katsottuna valmiiksi;)

kuvat kuvat

Kirpparilla

Piti tähän alkuun lätistä oikein olan takaa tuosta ilmasta mutta jätetäänpä nuo surulliset säänyyhkinnät väliin tällä kertaa. (mutta siis, MITÄ HELVETTIÄ?!) 

Tänään unihiekka loppui silmistä jo vartin yli yhdeksän ja jotkut kosmiset voimat taisivat olla lähettyvillä kun sain kähäräpään suostuteltua mukaan kirpparille. Olikin sitten suhteellisen onnistunut kierros. Paikka oli oikeastaan puolityhjä, kosa jokainen vähänkin järkevä ihminen oli jäänyt peittojen alle nököttämään. Ei siis tarvinnut kestää tönimistä, potkimista ja muita pääkaupunkiseutulaisten harrastamia kanssakirpparishoppailijoihin kohdistamia hellyyden osoituksia. Oli aika juhlaa saada rauhassa katsastaa jokaisen pöydän tarjonta ja vielä useaan kertaan. Rahavarat vähenivät reissulla kymmenisen euroa mutta sain vaihdossa ihan kivoja juttuja:)

 

Vaaleanpunainen jakku oli aika täsmälöytö koska juuri jotain tuon tapaista on kummitellut mielessäni jo jonkin aikaa.  Hintaa oli kaksi euroa:)

Sininen paita pääsi mukaan raikkaan värinsä ja uutta vastaavan kuntonsa ansiosta. Kivan helppo kesäpaita. Niin, ja hintaahan löytyi vain yksi euro:)

 

Raitapaita on sattui olemaan se sama, jota aikoinaan hypistelin hennesillä useampaankin kertaan. Oli siis aika helppo ratkaisu kerätä paituli mukaan euron hinnalla:)

 

Vihreä paita/tunika tarttui käteen ihan vain värinsä ansiosta ( ja ei se kolme euroakaan mikään hirvityshinta ollut). Jossain viimeisen parin viikon aikana olen onnistunut kehittämään aivan älyttömän innostuksen smaragdinvihreää kohtaan. Ihana! Tämä oli tosin ehkäpä vaikein kuvattavin vaatekappale ikinä! Kymmenen kuvan jälkeen aloin jo epäilemään, että olenko ihan hullu kun pidän tästä niin paljon kun jokaisesta kuvasta tuijotti vastaan jättimäinen vihreä valas. Argh, inhoan jos vaate näyttää kivalta luonnossa mutta huonolta kuvassa. mihin sitä sitten oikein luottaisi? Peiliin vai pysäytettyyn kuvaan?

 

Paljettipaita oli vähän pakko-ostos koska se vain on niin älytön! Poikakaverin mukaan paita on ehkäpä rumin vaatekappale ikinä mutta omasta mielestäni siitä löytyy jotain ihanan äklön symppistä:) Kimmalluskammotus kustansi kolme euroa.

Nyt taidan mennä pyöräyttämään pellillisen muffineja ja sen jälkeen voisi käpertyä sohvannurkkaan Harry Potterin ja salaisuuksien kammion kanssa:)

Kiipeilevä mekko

Tämä päivä soljui ohi kaavalla: sali-> ruokaa-> kirjasto-> päiväunet kirjastossa-> harrypotteria kirjastossa-> tylsistymistä kirjastossa-> pako kirjastosta-> harhailua keskustassa-> syömään ja leffaan kähäräpään kanssa. 

Muistin myös tänään, että Helsinki on ihana! Ihan vain paras kaupunki: sopivan kokoinen, kaunis ja meri tuoksuu hyvältä! Ja jopa minun pikkuinen pakanasydämeni hyppelehtii iloisesti aina tuomiokirkon osuttua silmiin.  Päätinkin sitten leikkiä turistia ja pomppia kirkon edustalla kameraa räpsien.   (Tuo ensimmäinen kuva tosin esittää koulun portaikkoa. Yritin näemmä heittäytyä taiteelliseksi;) )

 

 

 

Tuo Hanna Sarenin mekko ajaa mut muuten avan hulluksi. Sen materiaali ei sovi sitten ollenkaan yhteen sukkisten ja pikkupakkasen kanssa. Mekko kiipeilee jalkoja pitkin kuin minkäkin hyperkähmijän sormet ja jatkuvasti saa olla peilailemassa näyteikkunoista, että vilkkuuko jokin mikä ei saisi vilkkua. 

Nyt voisi mennä vaikka fiilistelemään siitä, että huomenna saa NUKKUA!

ps. Koin muutentänään aamulla noin 09.25-09.45 lähellä kuolemaa kokemuksen. Se vartalopinnallistenkidustusvehje nimeltä juoksumatto tulee vielä joku kaunis päivä imaisemaan tästä tytöstä viimeisetkin mehut (tai sitten ainakin heittämään mut nolossa kaaressa salitilan toiselle puolelle kun en vain pysykään tahdissa mukana). Argh! tiedän kyllä, että urheilu on hyvästä ja omenat jees, mutta voidaanko pliis vain palata aikakoneella sellaiseen aikaan, jolloin kukaan ei edes osannut uneksia salillisesta koneissa hikoilevia ihmisiä ja naisten kuului olla pehmoisia että uhkeita. Niin ja lisätään tähän päiväuneen vielä toivomus siitä, että kukaan ei ole vielä keksinyt yhtään mitään terveellisistä elämäntavoista vaan koko elinaika soljuu läpi mukavassa pullahumalassa?

ps.2 Käytiin siis tsekkaamassa Kate Winsletin Lukija. Suosittelen! :)

-50% sekoittaa pään

Inhottavia nuo nettikauppojen aleprosentit. Varsinkin kun ne johtavat siihen, että mukava loikoiluilta meneekin putiikin sivujen hysteeriseen tutkimiseen ja pohdintaan, että mikä on parhain tapa hyödyntää se ihanan viettelevä -50%. 

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin seuraaviin. Ja nyt huonossa omatunnossani kiemurrellen (siis munhan pitäisi säästää niihin ihaniin edessä häämöttäviin reissuihin!) melkein toivon, että mekko olisi liian nuhjuisen likaisen maitotyttömäinen ja kengät lonksuisivat jalassa ( siis, eiväthän ne olleet edes nahkaa! ja oikeasti hei, "kengät", joissa vilkkuu kantapää ja varpaat...)

  

Nyt sitten vain odottelemaan sitä kännykän piippausta, joka kertoo, että itsehillinnän menetyksen hedelmät löytyvät läheisestä postista...( tähän myös loppui mun hieno parin kuukauden nettikauppalakko prkl.)

ps. tyhmä Ellos.

Taas yksi tyylikäs GG:stä

Aih, ihanaa saada näitä ymmärryksen ilotulitteita kesken luentojen ( Siis luennoillahan oppii aina jotain. Jos ei ihan opetettavasta aiheesta, niin sitten tulevan matkan vaatteista tai siitä, että oikislaisilla on ihan järkyttävän kalliita tietokoneita ja laukkuja. huh). Tämäkään aivojen valaisu ei koskenut rikosoikeutta (joka vuoksi viikonloppu meneekin sitten mukavasti päntäten), vaan Gossip Girl-sarjaa. Ensin ihan yleisesti vain pohdiskelin, että kyllä se vain on ihan hemmetin hyvää viihdettä. Tästä pääsinkin sitten muutaman mutkan (miksi mulla ei ole rahaa, miksi en asu nykissä, miksi Chase Crawford on niin kuuma... ) jälkeen sellaiseen huomioon, että sarjassa Vanessaa näyttelevä Jessica Szhor on pikkuhiljaa noussut yhdeksi suurimmista tyyli-idoleistani. Siinä tytössä vain on (ärsyttävän nätin ulkomuodon lisäksi siis) jotain sellaista kivan määrittelemätöntä särmää ja rentoutta, joka näkyy myös neidin vaatteissa ja asuissa. 

Olen aina kovasti halunnut olla juuri tuolla tavoin iloisen-rennon-huolettoman-tyylikäs mutta taidan ikävä kyllä olla ihan liian jäykkis, että taipuisin tuohon suuresti himoitsemaani kategoriaan ilman laittomia pössyttelyitä. Pitääkin siis vain tyytyä ihailemaan niitä, jotka tuon taidon ja asenteen omaavat ja yrittää siinä sivussa hiukkasen kopsailla sitä omaan ulkoasuun;)

Onpas muuten suhteellisen ihanan sisäsiittoista tuo kyseisen sarjan näyttelijäkaarti. Käsittäkseni Blake ja Penn ovat jo pitkään pusutelleet  toisiaan myös off screen, Chasella ja Taylorilla ( huh, ikäero!) on huhuttu olevan säpinää ja nyt sitten Ed ja Jessica rupesivat söpösti kuhertelemaan pari kuukautta sitten:)  

Juups, nyt voisi mennä katselemaan unia kun on aamulla ilkeän aikainen herätys:)

ps. Potuttaa ihan pirusti, että joku itsensä-vähän-liian-vakavasti-ottava-pässipää-opiskelija oli laittanut tosi ilkeän mailin yhdelle rikosoikeuden luennoitsijasedälle, joka on oikeasti ihan paras. Ei kai se nyt sen sedän syy ole, jos kyseinen opiskelija ei ole penaalin terävin kynä ja kokee luennot hankalasti seurattaviksi? Siis anteeksi nyt vain, mutta allekirjoittaneella ei myöskään se hissi kovin usein liiku ylös saakka mutta silti läpäisin kyseisen luentosarjan aikoinaan hyvin pistein. Argh, ärsyttää tuollainen tahallinen kiltin sedän mielen pahoitus:(

ps2. Harry Pottereiden väärinpäin lukeminen edistyy hyvin. Kolmannessa mennään jo. Sain tosin eilen julkisen itkukohtauken bussissa Cedric Diggoryn vuoksi, mutta nyt kaikki on taas hyvin (koska kolmoskirjassa se on taas elossa;)  Mun teoria toimii! ).

kuvat: www.gossipgirlinsider.com

Pakkaamisen kultaiset säännöt

Sain kommenttiboksiin pyynnön, että kirjoittaisin postauksen pakkaamisesta. Minulta meni noin 22 vuotta oppia hyväksi pakkaajaksi. Sitä ennen ei ollut kovinkaan harvinaista, että läksin matkaan kuuden hameen ja yhden paidan kera. Tai sitten laukusta löytyi vain korollisia kenkiä ja ei yhtään käsilaukkua. Tapanani oli myös tunkea vielä viimeisillä minuuteilla matkalaukun tyhjät kolot täyteen jotain elämän tiettyjä "välttämättömyyksiä", kuten se viides kirja kolmen päivän matkalle tai juhlaviitta ( Ja ei, en liioittele;) ). Yhden äärimmäisen huonosti pakatun Pariisireissun jälkeen (jossa siis päädyin lainailemaan kyläilykohteeni vaatteita lähes koko matkan) koin jonkinasteisen valaistuksen. Nykyisin noudatan tiettyjä (itse kehittelemiäni) sääntöjä ladatessani matkalaukkujani:

1) Asukokonaisuudet on päätetty etukäteen. Ennen matkaa pidän vaatekaappini kanssa yhteiden pohdintahetken ja kerään vaatteista valmiit kokonaisuudet kenkiä ja vöitä myöten.

2) Mukaan lähteviä vaatteita tulee suurinta osaa käyttää useammin kuin kerran. Tämä tarkoittaa, että kohdan 1) asulistassa saattaa olla useita kokonaisuuksia jotka eroavat toisistaan vain pelkkien asusteiden yms. perusteella.

3) Kenkiä enintään kolme paria. Kengät vievät paljon tilaa ja usein sitä päätyy jo matkan ensimmäisillä metreillä valkkaamaan ne kengät, joissa lampsii suurimmat osan matkan kävelykilsoista. Usein nuo kengät ainakin omalla kohdallani ovat matalat, hyvät kävelykengät, jonka vuoksi tämä pitääkin ottaa huomioon kohta ykkösessä:)

4) Mukaan lähtevät vaatteet tulee valikoida reissun tarkoituksen perusteella. Jos kyseessä on shoppailureissu kavereiden kanssa, tulee iltapuvulle tuskin käyttöä. Jos taas matka pitää tutustumista virallisempiin paikkoihin, kannattaa tähän varautua muutamalla siistillä kokonaisuudella. 

5) Kohteen sääolosuhteiden tarkkailu. Valikoi vaatteet niin, että ne sopivat matkakohteen lämpötiloihin ja, että niihin saa tarvittaessa lisää lämpöä/viileyttä osia poistelemalla. (Huivit, kevyet jakut, legginsit)

ja sitten se tärkein...

6) Lähde matkaan laukku vain puoliksi täynnä, niin saat sen täytettyä kaikilla ihanilla matkashoppailuillasi! On tylsää murehtia niissä ihanuuksillä täytetyissä ulkomaailaisissa kaupoissa, että mihinköhän koloon saa kaiken tungettua. Itse lähdin Nykkiin rinkan ja tyhjän matkalaukun kanssa;D 

ja tähän loppuun vielä eilisen rikosoikeuden luennon "muistiinpanot", niin näette, että myös uskon näihin sääntöihini;)

Miten te pakkaatte?

EDIT// Miten noihin kuviin saa "suurentumismahdollisuuden" ?

Sunnuntain saldo

Hih, kevään kaipuu meni tänään niin pitkälle, että elin pari ensimmäistä aamutuntia kesäajassa:) Juttu meni siis niin, että äitini oli jotenkin saanut päähänsä, että kesäaikaan siirrytään jo tänään. No, minähän en luonnollisestikaan ikinä muista tuollaisia ihmeellisiä kellonsiirtelypäiviä, joten mammaan sokeasti uskoen väänsin kellot eilen illalla kiltisti tuntia eteenpäin ja painuin petiin. Tänään aamulla kähäräpää sitten esitti insinöörimäisen epäilyksensä ( eli erittäin ylimielisen ja ärsyttävän oikeaan osuvan epäilyn), että ehkäpä ne kellot siirretään vasta ENSI VIIKONLOPPUNA. No, tämä pikku aikakömmähdys johti kuitenkin siihen, että päädyttiin äidin kanssa kirpparille tuntia tavallista aiemmin:)

Kirpparisaldo jäi taas pieneksi mutta silti äärimmäisen mieluisaksi. Ruskea nahkalaukku ( tai ainakin osa siitä on nahkaa) on ihan täydellisen kokoinen ja hihnat on ideaalipituiset ( oon tosi tarkka laukun hihnojen senttimäärästä). Laukku kustansi viisi euroa ja meni vielä äidin piikkiin. Kiitos äiti! Mulla on jo ihan äärimmäisen selvä visio pitäen sisällään New York/Lontoo + Jonna + laukku + farkkushortsit/joku kiva mekko.

 

Päivän toinen löytö ei ole kirpparisatoa, vaan ihanan vaalean farkkutakin sain isän vaimolta. Kävin 2/3 veljien kanssa iskän luona maistelemassa tuoreita sämpylöitä ( meidän iskän sämpylät ovat maailman parhaita! ) ja siinä mättäessäni sämpylää nassuuni isin vaimo tiedusteli, että löytyisikö multa käyttöä eräälle vaatehuoneessa hylättynä olevalle farkkutakkiselle. Ai, löytyykö?! Tälläistähän mä olen metsästellyt kirppareilta jo pienen ikuisuuden! Tänks!

 

Nyt voisikin vielä ahmia muutaman sämpylän :) ( isi kiltisti antoi niitä pienen säkillisen sämpylähimoiselle tyttärelleen mukaan) 

Ainiin! Arvonta täällä

Eilisen ja tämän päivän kivoimmat

Kevätjuhlat

Sisälläni oleilee yleensä hyvin tiukasti tukahdetettu himoleipoja. Rakastan läträtä kananmunien, jauhojen ja suletetun voin tuoksuisessa taikinasotkussa. Liivatelehtien sulatus kiehuvaan veteen on mielestäni oikeasti jännää ja mikäpä voittaisi sen parhauden kun marenki onnistuu? jotta vastaisuudessakin mahtuisin vaatteisiini ja käteni eivät olisi ikuisen sokerikerroksen kuorruttamat, olen keksinyt mainion tavan, jolla pääsen leipomaan kasoittain herkkuja joutumatta kuitenkaan syömään kaikkea itse. Kutsun kivoimmat koulukaverini neljä kertaa vuodessa kevät-, kesä-, syys- ja joulujuhliin. Ideana on, että tytsyt tuovat jokainen mukaan pullon viiniä tai kuplivaa ja minä tarjoan ruuat.  Hyvin yksinkertainen mutta toimiva konsepti;) 

Tällä kertaa tarjolle pääsi:
Mangojuustokakku
Suklaamuffinit valkosuklaapaloilla
Sitruunarahkamuffinit
Vadelmatuorejuustomuffinit
Marjamarenkitorttu
Kanamozzarellasalaatti
Pinaattifetapiirakka
Tonnikalakolmioleivät
Sipulilihapullat

Nam ja tervetuloa takaisin kaikille vaivalla menetetyille kiloille;D Ja joku paikalla ollut lukee tätä, niin ootte ihan superkivoja kun jaksatte aina raahautua syöpöttelemään tänne:)

 

 

Tuliainen

 

Kähäräpää kävi pikaisella työmatkalla Brysselin puolella ja yllätti tuliaisella. Siis, ainahan mä tietenkin vikisen, että pitää sitten tuoda tuliainen mutta ohhoh, nyt sain suklaata:) Ja vielä ihan ältsin hyvää!  (oikeasti, taitaa olla paras elää aika tiukassa symbioosissa salin kanssa ensi viikolla)

Kirjalahja 

Yksi parhaimmista kavereista puuhaa muuttoa ja tänään suhteellisen sattumalta paikalle pöllähtäneenä sain tytteliltä kasallisen kirjoja! Siis ah! Tuossa pinossa on Narnia, Humiseva Harju, Torey Haydenia ja vaikka mitä muita satoja sivuja kirjaihanuutta! Kiitos!

Päivän asu

 

Tänään päälle eksyneet vaatteet eivät olleet kovin ihmeelliset mutta viihdyin niissä hyvin:) päivällä paistellut aurinko houkutteli vetämään tennarit jalkaan ja harva ääni kyllä voittaa hiekkaisen asfaltin ja tennarin pohjan soittaman sinfonian:) Kevät jei! ( ja nyt toki ohitetaan tuossa kuvassa taustalla näkyvä lumimoska)

Nyt taidan mennä jatkamaan kivaa päivää Harry Potter vitosleffalla ja eilisillä jämämuffineilla:)

Kivaa lauantaita!