Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Enkkua, pöh!

keskiviikko 6. helmikuuta 2008

Enkkua, pöh!

Hih, pitänee taas selvittää otsikkoa. Olen siis pakertanut ahkerammin kuin pitkään aikaan (siis minkään koulutyön kimpussa) enkun esitelmää! Voisi luulla, että tälläisistä ihmisten julmista kidutusmetodeista pääsisi eroon yliopistotasolla! Mutta eipä ei. Huomenna pitää laahustaa luokan eteen ja olla pyörtymättä. Älkää ymmärtäkö minua väärin. Normaalisti nautin kovastikin esitelmistä ja muista sellaisista itseni esiintuomistilanteista mutta en kun kyse on vieraalla kielellä pidettävästä "presentationista" ja aiheena perheoikeus (josta tosin muuten pidän kovasti). argh!
Englantini on aika ruosteesta nitisevää ja olenkin kuulostanut varmasti puolihullulta seinän läpi kuunnelleiden naapureiden mielestä, pälättäessäni yksinäni enkkua läpi päivän. Tietenkin menin myös valitsemaan aiheeksi lasten huostaanoton ja nyt olen paniikissa, että natiseva enkkuni vie tärkeältä asialta sen pointin, jonka haluan tuoda esiin. Huh, valitus loppuu nyt.

Tämän päiväisestä asusta ei ole mitään raportoitavaa ellei joku suuresti himoitse verkkareideni ja kulahtaneen collegeni tirkistelyä. Mikäli näin on, niin nakkaa sähköpostia ja laitan privakuvan:)

Eilen kuitenkin liikuin ihmistenilmoilla ja ihmisen näköisenä. Päälleni olin kiskonut nämä:



Panta - Seppälä
Toppi - H&M
Mekko - Flash
Ikuisuusvyöni - Glitter
Sukkikset - Seppälä

Yyh! hiukseni näyttävät jo aika reuhkalta mutta näillä saan selvitä maaliskuun saakka, jolloin piipahdamme äidin kanssa Tallinnan puolella kaunistautumassa:)

Tein myös aiemmin tällä viikolla mainion lähestystorilöydön:)



Korkkarit maksoivat kolme pikkuista euroa ja ovat nyt kenkäkaappini uusin ilo:)

Ja nyt takaisin "Taking child into custody..."

-Jonna

Tunnisteet: ,

12 kommenttia:

Anonymous Anonyymi kirjoitti...

kivat kengät :) itellä taas tuottaa jo suomeksi pitämä esitelmä ylimääräistä tärinää ja änkytystä, mutta juuri pienoisen enkun esseen pitäneenä voin sanoa, että se oli kyllä vielä kymmenen kertaa hirveämpää! mut tsemppiä sulle, hyvin se menee! ;)

6. helmikuuta 2008 klo 23.32  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ei hemmetti, pakottavatko ne ahdistaviin esiintymistilanteisiin yliopistossakin :/ (Se sama oikikseen aikova anonyymi, joka myös kärsii suunnattomasta esiintymispelosta.)

Tyhmä pysymys, mutta pääseekö siellä tuollaisia tilanteita karkuun? Jos ihminen todella, todella, todella paljon pelkää esiintymistä eikä aivan oikeasti kykene siihen, niin onko se este opinnoille? Kuvittelin, että nimenomaan oikiksessa saisi keskittyä kirjojen lukemiseen eikä mihinkään esiintymiseen... Taisin iloita liian aikaisin.

6. helmikuuta 2008 klo 23.37  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Onpa kerrassaan soma mekko, tsemppiä presentaatioon.
Tiedoksi anonyymille: yliopistossa joutuu tiedekunnasta riippumatta esim.kielten opinnoissa pitämään jonkinmoisen esityksen, se kuuluu ns.puhutun kielen-osioon. Ehkä jokin psykon/päälääkärin todistus esiintymiskammosta/ -pelosta saattaa olla ainoa keino välttää tuollaiset (en tiedä, tämä on vain otaksuntaa)
Esim. minä olen puhunut alkoholin käytön historiasta - ruotsiksi, englannin jutuista en edes muista, meni kai niin sumussa =)
t.Maria

7. helmikuuta 2008 klo 8.44  
Blogger Jonna kirjoitti...

anonyymi: kiitos! toivottavasti menisi edes siedettävästi...tai sinnepäin:)

anonyymi: Kylä vain, tälläisiin joutuu yliopistossakin.Helsingissä voi suorittaa ainakin alussa kielen tasokokeen ja sen läpäisemällä päästä suoraan kieliopinnoista. muistelisin myös, että eräs ystäväni suoritti kielikurssin itsenäisesti.

anonyymi: kiitos! ja hyvä selvitys:)olen tässä nyt koko aamun yrittänyt pälättää esitelmääni läpi. kyllpä se kieli vain osaakin mennä solmuun:D

7. helmikuuta 2008 klo 10.54  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Jep, ruotsissa ja jossain toisessa vieraassa kielessä täytyy pitää esitelmä ja mahdollisesti on suullisia ryhmä/paritenttejä. Yliopistolla on mun mielestä kuitenkin huomattavasti rennommat kieli- ym. opiskeluryhmät ja esiintymistilanne on vähemmän kammottava kuin esim. lukiossa. Lisäksi kun ihmiset alkaa olla jo jokseenkin aikuisia, ymmärretään, että jotkut jännittää enemmän, toiset vähemmän: Joku puhuu tankeroenglantia jännittämättä, toinen täydellisellä brittiaksentilla lähes jännityksestä pyörtymispisteessä jne. Musta esitelmien pidossa kuitenkin oli todella tsemppaava ilmapiiri. Itsellä iski kauhea esiintymistuska yhden viimeisimmän esitelmän kanssa ja loppuesitelmän latelin sanoja mekaanisesti - siis täysin ulkoistin itseni tilanteesta "olen robotti, joka pälisee tässä". Hyvin meni. :)

T: Nene

7. helmikuuta 2008 klo 12.54  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Niin ja jos on esim. asunut jossain maassa pidempään, voi käydä kielenopettajan kanssa keskustelemassa eli tenttimässä tuon maan kielen suullisen osuuden ilman kurssia ja esitelmää... :)

T:N.

7. helmikuuta 2008 klo 12.56  
Anonymous Sanna kirjoitti...

Tsemppiä esitelmään, se onneksi kestää vain murto-osan yhdestä päivästä. Itselläni varsinainen koetinkivi oli ruotsinkielen esitelmä. Itse asiassa koko kurssi oli yhtä tuskaa, koska olin viimeksi käyttänyt länsinaapurin kieltä yli kymmenen vuotta takaperin. Siinä sitä sitten tankattiin, mutta hengissä ollaan yhä edelleen. :)

7. helmikuuta 2008 klo 20.15  
Blogger Jonna kirjoitti...

anonyymi: Yliopistolla kielten opiskelu on kyllä paljon rennompaa kuin alemmissa kouluissa:)Ja kyllä se esitys ihan hyvin meni. Ääni hiukan vain tärisi:)

anonyymi: Olen kuullut tuosta mahiksesta mutta en sitä itse tehnyt koska en uskonut enkkuni siihen riittävän vaikka olenkin jenkeissä majaillut vaihtarivuoden ajan:)

sanna: voi apua! ruotsikin pitäisi vielä suorittaa joskus!

7. helmikuuta 2008 klo 22.07  
Blogger Tuuli kirjoitti...

hei love! Pidin tänään puolen tunnin esitelmän ranskaksi, ranskalaiselle yleisölle, jonka sain valmiiksi kello 8.50 - tunti alkoi kello 10.00 Pikkuisen oli epämukava olo... meni ihan ok... How many days till paris?

8. helmikuuta 2008 klo 1.15  
Anonymous Jem kirjoitti...

Ihanat kengät ja kiva, jos esitelmä meni hyvin! :) Meillä oli myös viime keväänä yo:lla iki-ihana enkun kurssi, johon kuului pari kuukautta luentoja sekä 20 minuutin esitelmä englanniksi Powerpointin kera tieteellisestä aiheesta - ja opintopisteitä sai peräti yhden! :D Ruotsin kurssi taas oli huomattavasti leppoisampi, ja siitä napsahti 5 op. Ihana, looginen yliopistomaailma! :P

8. helmikuuta 2008 klo 14.52  
Blogger Tuuli kirjoitti...

paitsi til... kaikki eivät voi osata englantia. Onneksi meni esitelmä hyvin, onnittelut siitä! olen käynyt tänään kolme kertaa katsomassa, josko olisit jo laittanut uuden postauksen, taidan olla koukussa blogiisi=)

8. helmikuuta 2008 klo 15.42  
Blogger Jonna kirjoitti...

tuuli: mut sä oot niin pro, että sun esitelmät onnistuu aina:)

jem: yliopiston oparimäärittelyt on kyllä jotain aivan ihmeellistä logiikkaa:)

tuuli: tietty oot koukussa. mä olen niin kiva!

8. helmikuuta 2008 klo 20.31  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu