Kampaamomutinaa
Koska blogimiitistä jäi käteen oikein oiva Vikin Linen lahjakortti Tallinnaan, päätin siirtää kampaamoreissuni kokonaan tuonne rapakon toisella puolelle. Tosin, olisin aika varmasti ilman lahjakorttiakin ollut taipuvainen lauttailemaan tuon pikkuruisen lahden toisella puolen ihan vain saadakseni hyvää hiuspalvelua.
Voi heti näin aluksi myöntää, että minun, hiusteni ja suomalaisten kampaajien välinen suhde ei ole se kaikkein rakkaudenlämpöisin. Oikeastaan suhteemme on suorastaan sekä henkisesti että fyysisesti väkivaltainen, koska lähden tapaamisista usein kyyneleet valuen ja välttelen peilejä seuraavat pari viikkoa.
Suomessa minua palvellut kampaaja on...
1) ... leikannut otsatukkani niin piikikkääksi ja epätasaiseksi, että erä tuttu luuli minun leikanneen koko kauhistuksen itse (tämä kertonee jotain myös omista kädentaidoistani)
2) ... myöntänyt, että ei tiedä kuka on Katie Holmes = Kate Cruise. ( ja siis ei tiennyt edes tuolla uudella sukunimellä) Ja hei, ihmiselle joka tekee töitä hiusten parissa tämä on aika anteeksiantamatonta. Eikö se idea ole, etä istutaan siihen tuoliin ja ilmoitetaan, että: "Mä haluaisin vähän sellaiset Jennifer Aniston hiukset mutta vähän lyhyemmät" (ja sen kasvot kans tänks.)
3)... sanonut: Oho! Tuli vähän hassu väri! ( punainen ei ole tarpeeksi kirkas kuvaamaan väriä)
4)... leikannut hiukseni lähes kymmenen senttiä pyydettyä ( ja näytettyä) lyhyemmiksi.
Tallinnassa sen sijaan olen joka kerta saanut työstään innostuneen ideoita täynnä olevan kampaajan ja olen kahden tunnin kuluttua hypellyt tuolista ulos syleillen koko maailmaa. Ihaillut peilikuvaani jokaisesta heijastavasta pinnasta ja hymyillyt vastaantulijoille.
En myöskään ymmärrä, että minkä vuoksi Suomssa kampaajilla ei ikinä ole omia mielipiteitä. Viimeksi jouduin jopa itse valitsemaan sävyni kuuden muun joukosta (hei, en mä osaa! sen vuoksi maksan, että joku muu tekee sen mun puolesta). Samoin jo yrittää vähän neuvotella mallista, saa takaisin epämääräistä mutinaa "no, mitä sä oot ite ajatellut...". Tallinnassa kampaaja on joka kerta tehnyt sävy-ja malliehdotukset itse.
Hah, ja niin. Tallinnassahan on yli puolet edullisempaakin. Onkohan tää Suomen ja Tallinnan kampaajat joku todella suureellisesti järjestetty piilokamerajuju? ;)
Mutta hei, kertokaapas omat kamalimmat kampaajakokemuksenne ja lupaan kaivaa kätköistäni kauan pimittämiäni platinablondikuviani (ja se värjäys oli muuten suunniteltu;)
-Jonna
ps. Tallinnan kauneushoitoloita voi tsekkailla täältä!
Tunnisteet: Pohdiskelua
lähettänyt Jonna | 17.59
26 kommenttia:
Mun kuheimmat kampaajakokemukset on ehdottomasti ne kerrat kun ei ole leikattu tarpeeksi. Olen pyytänyt polkkaa tai poikatukkaa, mutta ei, "en mä voi näin ihania hiuksia leikata...". Ymmärrän senkin, että toiset tulevat katumapäälle ja haukkuvat kampaajan, mutta ammattitaitoinen kampaaja ei ota sitä henk.koht. loukkauksena, vaan ymmärtää, että se on jonkun angstisen ihmisen purkaus ja osaa jättää sen omaan arvoonsa eikä kosta sille ihmiselle, joka tosissaan haluaa lyhyet.
Ite oon jo löytäny luottokampaajani joka tekee mulle ehdotukset mallista ja muusta. Kerron vaan vähän että mitä haen ja sitte kampaajani hioo sen mun suunnitelman ihan timantiks<3
Pitäiski taas varata aika... Alkaa tää kuontalo olla jo aika lailla eri mallissa mihin se viimeks leikattiin.
Tää on helppo!
Kaikkein kauheinta oli se, kun äitini naapurissa asuva parturi-kampaaja ja minä sovimme siitä, että tämä naapuri leikkaisi ja värjäisi hiukseni.
Silloin hiukseni olivat lapaluihin asti ja keskiruskeat..
Käsittelyn jälkeen tukkani oli ns. pitkä polkka, vaaleankeltaisenruskea, jossa pinkkejä raitoja!!
Lähdin kotiin kyyneleitä niellen, seuraavana päivänä värjäytin hiukset kotona itse takaisin tummiksi.. En kehdannut edes mennä itse kauppaan ostamaan väriä.
Kaiken huippu: kun sanoin tälle parturille, etten todellakaan ole tyytyväinen, hän sanoi "Sä oot nuori, ajattelin et sulle vois sopia jokin rokimpi" ..HALOO!?! :D
Jos itse PYYDÄN "pientä sävytystä ja kerrostetaan hiukan", tarkoittaako se rokkitukkaa? :D vois miltei kirjoittaa tästä blogiini jutunkin, ja muista kauhukokemuksista :D
Mulla oli joskus niin lyhyt tukka et se ei menny edes kiinni, ja se oli tosi kerrostettu. Tykkäsin siitä tosi paljon ja sitte ku se oli kasvanu reippaasti jo yli, menin kampaajalle, ja sanoin et joo samanlaista ku viimeks, kerrostettua ja vähän pidempää (kampaaja on perhetuttumme, joten muisti millanen tukka mulla oli ollut). No, poistuin sitten kampaajalta tukka vähän alle korvien, sellainen polkkamalli, ja etutukalla... :D ei ihan mennyt nappiin! Ja sitte se oli vielä kääntäny latvat sisäänpäin, näytin samalta kun kakkosluokan luokkakuvassa -.-
Mun kamalin kokemus oli Tallinnassa!:D Kamala malli!
Suomessa taas musta kestoväri oli päässä liian kauan ja 1/3 osa hiuksistani irtosi.:/
Mun kampaaja on kyllä aina ehdottanut erilaisia malleja ja silleen. :) Blondauskin tapahtui kampaajani suosituksesta ja erittäin tyytyväinen olen.
On mulla kuitenkin niitä kauhukokemuksiakin ollut. Pyysin sivuotsista ja vähän kerroksittain leikkausta. Näytin kuvankin josta ottaa vähän mallia. Lopputuloksena oli vähän lyhentyneet hiukset joista latvat oli käännetty sisään päin ja "sivuotsis" oli onneton nysä toisella puolella.
Oon tasan kerran elämässäni tullut tyytyväisenä kampaajalta. Ja silloinkin vain tasoitettiin latvat ja vähän rikottiin ja lyhennettiin sivuotsista :D Siksi värjään aina kotona ja nakitan äidin saksimaan latvat ja otsikset.
Kaikista hirvein oli varmaan ennen vanhojentansseja, kun ihan konkreettisesti sovittiin ja katsottiin, että latvasta leikataan kolme senttiä. No musta sattumalta otettiin silloin ennen kampaajaa kuva ja oli helppo sitten kavereiden kanssa vertailla, kuinka paljon todellisuudessa tukkaa lähti. Oli muuten lähemmäs 15 kuin 3 senttiä, ja ketutus todella kova.
Yhden ainoan kerran olen itkenyt hiusteni perään (olen siis aina käynyt samalla kampaajalla) ja silloin se johtui siitä legendaarisesta jutusta, että pituudesta lähti liikaa. Hiukseni olivat muutenkin jo polkkamitassa ja kampaajasta oli hyvä ajatus leikata vielä lyhyemmäksi, vaikka oma ajatukseni oli vain tasata latvoja.
Mutta kyllähän ne siitä sitten kasvoivat ja kampaajani on kyllä maailman ihanin. Vuokrasi minulle vanhojen puvunkin. :)
hii, minulla on tuo kuva korttina kylppärin ovessa :) ihan säikähdin kun se pomppasi silmille...
Minullakin on jonkinlainen viha-rakkaus suhde kampaajiin. Tahdon aina kovasti vaihtelua ja jotain uutta hiuksiini, mutta useimmiten lähden itku kurkussa pipokaupan kautta kotiin.. Löytäisinpä Sen Oman kampaajan, joka tietäisi juuri mitä tehdä. :)
Hei oon just huomenna menossa tallinnaan. Onko sulla mitään tiettyä suosikki kampaamoa jota voisit suositella?:)
Ah, mun kauhein kokemus oli Pariisissa. Hiukseni olivat liian vaaleat ja sanoin haluavani kaksivärivärjäyksen, josa pohjavärinÄ olisi mahdollisimman lähellä omaa Väriäni oleva sävy (vähän punertava, vaalean ruskea) ja sellaiset kullanvaaleat raidat. Tipu nyökytteli tyytyvÄisenä, joopajoo, hyvältÄ kuulostaa, mutta tarvitsisi mieluumin laittaa kahden värisiä raitoja eikä pohjaväriä. Paitsi että tipu lähti pois ja tilalle tuli uusi, jolle ei edes oltu selitetty mitä pikku päälleni pitäisi tehdä. Se ryhtyi työntämään tököttiÄ hiuksiin ja jossain vaiheessa kävi ilmi, ettÄ raitoja piti olla kahden värisiä, hupsankeikkaa. EipÄ siinä mitÄän, neiti ryhtyi sitten taikomaan kahden väristÄ raitaa puolesta välistä. Paitsi että minun vaaleanruskeat - kultaisilla raidoilla ajatuksesta tuli mustat (mustat) hiukset tuhkanvaaleilla, lähes harmailla raidoilla. Ja koko lysti maksoi 170 euroa. Että vÄlttÄkÄÄpÄ Jean Louis Davidia, jos PAriisiin satutte.
Kampaaja pyysi tekemään itse jakauksen ja antoi kamman käteen. Ei alkanut lupaavasti ei. Syö vähän kmpaajan ammattitaioa jos ei osaa edes jakausta tehdä! Vähän tasattiin ja laitettiin pari vaaleta raitaa vaikka annoin vapaat kädet tehdä jotain mikä sen mielestä mulle sopis.
Ehdoton kauhu oli, kun kerroin kampaajalle, että edellinen oli tehnyt raidoistani liian blondit, vaikka kaipailin kuparinruskeaa sinne mukaan. Täti kaivoi tuubin kaapista, pursotti päähän pelkkää punaista ja sitten venailtiin 30 min. Pesupaikalta tultaessa, kun katsoin ekaa kertaa peiliin, meinasin aloittaa vuolaan itkun. Siskon häät oli viikon päästä, minä kaasona ja tämä kampaaja-täti teki vaaleanruskeissa hiuksissa olevista vaaleista raidoista joulunpunasia. Ja kaasonmekko oli vaaleanpunainen. En uskaltanut sanoa, että nyt mättää pahasti. Lisäksi annoin vielä tädin laittaa tukkani häihin (kun en oppinut jo siitä värjäyskerrasta), joten hän tupeerasi polkkapituisen tukan sottupalloksi takaraivolle ja edestä mentiin miten sattui... 15 min ennen vihkimistä ystäväni vielä yritti epätoivoisesti kammata tupeerausta pois.. Olin pyytänyt laineita eteen ja sellasta 30-lukutyyppistä systeemiä. Tuplakauhut siis samalta kampaajalta :)
Mulla on onneks maailman ihanin kampaaja nykyään.. Luotan siihen 100 %, enkä toisen tuoliin astu. Tai no, mulla on kaks luottokampaajaa..:)
Pahin oli ku tukka vedettiin olkapäämittaseks ja kirkkaanpunaseks. Vitutti ihan kunnolla:D
Btw, meki ollaan mamin kanssa menossa niillä Viikkarin lahjakorteilla Tallinnaan tässä kuussa:) Äiti aikoo käydä kampaajalla, mutta mä tyydyn manikyyriin, kasvohierontaan ja kulmien kestoväriin.. Iiiih, tyttöjen reissu Viroon on ihan parasta:) Hemmotteluu, shoppailuu ja hieno illallinen:)
Ahh, joskus ala-asteella kävin kampaajalla, joka leikkas mun superpitkät hiukset polkaksi ja jätti tonne niskaan vasemmalle puolelle sellasen hiirenhännän, joka sit letitettiin. Tosin silloin olin varmaan ihan fiiliksissä siitä. :D Aloin sit 11-vuotiaana käymään mun nykyisellä superihanalla kampaajalla ja joka kerran kun istun tuoliin sillä on uusia ideoita ja annan aina vapaat kädet luoda mitä vaan. Onkin sit ollu vaikka mitä väriä ja mallia tässä vuosien varrella, mut AINA oon ollu tyytyväinen. Toiset ne vaan osaa! :) Pitäiski ehkä kaivella vanhoja kuvia ja tehä joku hair timeline! :)
jaaas minkälaisia hintoja saa pulittaa tallinnassa? tekisi kovastikin mieli piipahtaa vaikka tyttökavereiden kanssa laitattamassa hiukset, ja vaikka kynnet ja kulmikset ja hommatta vaikka joku naamahoito ja hieronta ja .. *unelmoi*.. ja sit bilettää laivalla takasin tullessa :D oi ku ois ihanaa. niin siis kampaamohintoja osaatko sanoa? mulla on pitkät ja paksut hiukset ja kokopäänraidoista joudun pulittaan melkeen satkun suomesa. buu. pitäskö tota sivua tutkia... :D kiitos inspiraatiosta vähintääkin hei x
Sulla on kyl ollu huonoa tuuria kampaajien kanssa! Mun edellinen kampaaja muotoili hyvin sen periaatteen: ku asiakas tuo auton korjaamolle, ei sen tarvi tietää miten se auto korjataan, riittää et osaa kuvailla mikä siinä suunnilleen on vikana ja sama pitää päteä myös hiuksiin ja kampaamoihin :)
Mulla on ollut prikulleen sama ongelma, ravasin eri kampaajilla (sen jälkeen kun värjäsin itse tukkani tiikerikakun väriseksi ja tajusin, ettei kotivärjäily enää käy päinsä!) ja aina heti kampaajalta lähdettyäni löysin joko otsatukan mallista tai väristä kauheasti korjattavaa.
Mutta nyt, tittidii, oon löytänyt mun The Kampaajan. Pikkuruinen, neljän kampaajan pulju sijaitsee Kampissa ja käyn siellä aina tasan samalla kampaajalla. Mun ei tarvitse kuin tyyliin murahtaa puoli sanaa, niin The Kampaaja tajuaa ja aina oon lähtenyt sieltä tyytyväisenä. Ja etenkin värjäämisessä se on l-o-i-s-t-a-v-a! Mun silmää on varsinkin vaaleiden värien osalta vaikea miellyttää, mutta jotenkin se osaa lukea mun ajatukset ja laittaa just oikeen määrän tuhkansävyä tai just sopivasti kullanvaaleaa. Parasta on, ettei kampaajalle menoa tarvii jännittää päiväkaupalla etukäteen kun tietää, että lopputulos tulee olemaan hyvä.
Itse asiassa oon tänään menossa samaisen henkilön käsittelyyn, toivottavasti menee tänäänkin yhtä putkeen kuin aina :D Ainoa miinus tossa on toki älyttömän suolanen hinta ja vielä tällaselle pitkälle reuhkalle!
Aah, mun ei niin kannattais lukea tätä postausta, koska itse vieläkin etsiskelen luotettavia partureita Helsingistä. Tää ei ehkä kauheesti rohkaise mun työtäni, mutta oli sen verran hauska postaus, että piti lukea kuitenkin. :D
Ootko varannu tallinnalaisen kampaajan etukäteen Suomesta? En oo ite ollut kuin kerran Tallinnassa mutta kieltämättä matka kuulostaisi upeelta ja ehkä kampaajallekin uskaltaisi...
Aika jännä että sulla on niin hyviä kampaajakokemuksia siellä vaikka on kielimuurikin siinä erilailla kuin Suomessa, käykö kommunikointi englanniks vai kuinka?
Yhdyn sun sanoihin. Suomessa kampaajat maksavat maltaita, kampaajaksi voi päästä kuka vain, joka on koulun läpäissyt ja se ei tarkoita, että se kampaaja olisi laadukas. Minä jouduin kerran jonkun harjoittelijan käsiteltäväksi ja kun hän värjäsi hiuksiani, hän repi niitä niin kovalla otteella, että päänahkani oli kipeä vielä useita päiviä. :/
Nuorempana menin kampaajalle Drew Barrymoren kuvan kanssa ja poistuin Raija Pellin näköisenä. :/
Muakin kiinnostaa tuo, että millä kielellä sä asioit Tallinnassa? Ootko käynyt sielä aina samalla kampaajalla? Voisitko antaa ihan paikkojen nimiä missä sielä käyt?
shandi: Se on kyllä jännä, että ne eivät välillä suostu leikkaamaan ja välillä taas leikkaavat ihan liikaa;D
Mariaa: Oih, oliskin oma luottokampaaja!
jei!: Ei, apua!rokimpi, jaiks!
veerra: Hah, ne stailaukset on kyllä välillä aika hupaisia:D
MouMou: Eih, kun Tallinnassa ne on just parhaita! Pakko roikkua tässä mielikuvassa:D
iida: Äh, miksi mun kampaajat ei ikinä ehdota yhtikäs mitään:(
Vendeta: Hah, kolme tai viistoista, samahan se ;D
Joa: Hah, hyvä, että teidän kampaamosuhde ei sitten loppunut yhteen mokaan:)
Elisa: :D
Cake: Se oikean löytäminen taitaa kampaajissa olla aika vaikea juttu:)
Jennis: Taitaa tulla hiukan myöhässä mutta itse olen tykännyt Day Spasta ja Sinine Salonista:)
Tuuli: Hihih, mä taidan muistaa tän jutun;D
Anonyymi: Okei, toi voittaa jo ton mun "valitse ite se sävy"-jutun. Kamalaa!
Hanstu: Okei, tää oli kyllä ihan hc-kamaa! Ei voi käydä noin!
Anna: Hemmottelupäivät Viross aon kyllä parhaita:)
mascara: Ihanaa, jos on löytänyt oman luottomapaajan:)
Kitty: tuolta sivuilta löytyy jokaisen kauneushoitolan kohdalta hyvä hinnasto suomeksi. Omista hiuksistani (leikkaus+ värjäys) olen maksanut yleensä noin 40 euroa:)
petite puce: Ihan mahtava tuo autovertaus:) Noin sen pitäisi mennä!
Heta: Äääh, haluun kans hyvän luottokampaajan! Ja huh, sun hiuksista saa varmana pulittaa kun ne on niin pitkät mutta ah, sulla on kyllä ihan hyperkivat hiukset (tänkin olisi varmaan voinut sanoa kasvotusten:D )
matti: Onnea etsintään, toivottavasti en täysin masentanut:)
Jossu: Varaan kampaajan aina etukäteen. Käy tosi kätevästi noiden kauneushoitoloiden omien sivujen kautta. Kielenä olen käyttänyt suomea ja englantia. Yleensä aina ensin pahoittelen, että en puhu viroa ja sitten kysyn, että puhutaanko suomea vai englantia:)
kullanmuru: Auts!
Makkarakeitto: Hihih, anteeksi mutta tämä nauratti:D
Anonyymi: Yleensä aina ensin pahoittelen, että en puhu viroa ja sitten kysyn, että puhutaanko suomea vai englantia:)Olen käynyt kahdessa paikassa Day Spa ja Sinine Salon. Molempia voin suositella. tuo ensimmäinen on tosi suosittu ja ajan saaminen on aika tuuri:) Molemmat ovat kuitenkin olleet tosi hyviä joka kerta vaikka kampaaja onkin vaihdellut. Itse olen tykännyt tosi paljon:)
Olipas kertynyt paljon rästipostauksia, nyt sai ihan urakalla lukea :D kommentoin silti vain tähän vähän vanhempaan..
Itellä teiniaikojen kampaaja ei päivittänyt taitojaan ollenkaan, aina leikkais tuplasti mitä näytti/kerto/ohjeisti ja lopuksi AINA kiharsi latvat ulospäin ja teki symmetrisen siksak-jakauksen vaikka molemmista se oli saanut kritiikkiä etu- että jälkikäteen! Hyi, noista kerroista jäi kammo siksakkeihin :D
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu