Tähän päivään on kuulunut...
Tämä biisi KLIK!
Viimeisin Harry Potter
"Harry kääri kotitontun paremmin takkinsa suojaan. Ron istui haudan reunalle ja riisui kenkänsä ja sukkansa ja puki ne tontun paljaisiin jalkoihin. Dean antoi villamyssyn, jonka Harry asetteli huolellisesti Dobbyn päähän lepakkomaisten korvien päälle..."
Lähes vuoden pottertauon jälkeen imin itseeni jokaisen Rowlingin luoman nerokkaan sanan, henkilön, juonenpätkän. Teksti on niin elävää ja kaunista. Näitä kirjoja lukiessa taikamaailma tuntuu niin paljon todellisemmalta, oikeammalta, kuin tämä oma arkiarkareiden täyttävä jästielämä. Vuoden tauko ei kuitenkaan ollut onnistunut tehtävässään; sen piti saada pieni pääni ja sydämeni hyväksymään rakastamieni henkilöiden kohtalot ilman, että mieli huutaa kovaäänisesti "epäreilua! ei näin!".
Minä siis todella rakastan tätä viimeistä kirjaa. Ehkäpä jopa enemmän kuin mitään aikaisempaa. Sen lopullisuus, harmaus, uheasti hyökkäävät kotitontut, hopeiset muistot, nerokaasti kaiken aikaisemman selittävä juoni ja hiukan ummehtunut teltan tuoksu. Mutta... Rowlingin siihen kirjoittamat menetykset tuntuvat silti yhä yhtä kamalilta kuin silloin kaksi vuotta sitten kesällä. Tuntui, että juuri hiukkasen umpeutumaan ehtinyt haava revittiin raa'asti auki. Tämämpä vuoksi olin se tyttö, joka itki tänään aamubussissa.
Oi, kumpa joku korjailisi muistiani ja poistaisi sieltä Harryn ja muiden tarinan. Haluaisin aloittaa aivan alusta, tutustua Tylypahkaan aivan uudelleen. Ilman, että tiedän loppuratkaisua. Nyt se varjostaa jokaista vitsiä ja huispausturnausta.
Ja asiaa kyselleelle: Lempihahmoni kirjassa on koko Weasleyn perhe mutta erityisesti Ron, George ja Fred. Niin ja Neville myös. Ja Oljo. Sirius. Hermione. Harry. McGarmiwa. Dumbledore.
" Ja sitten maailma tiivistyi kivuksi ja hämäräksi: hän oli hautautunut raunioituneseen käytävään, joka oli joutunut hirvittävän hyökkäyksen kohteeksi: kylmyys kieli, että linnan seinä oli räjäytetty, ja kuuma tahmeus poskella paljasti, että hän vuosi runsaasti verta. Sitten hän kuuli karmean huudon, joka repi hänen sisuskalujaan ja ilmaisi sellaista tuskaa, jota eivät voi liekit eivätkä kiroukset synnyttää..."
Se iso pelottava ja aivan keskeneräinen koulutyö
Taikamaailman jälkeen tuotti aiemmin päivällä ja tuottaa yhä suuria vaikeuksia ohjeistaa aivot lakitunnelmiin. Kaksi ja puoli sivua takana, yli tusina vielä kirjoitettavaa. Huoh. Kävisiköhän herra opelle, jos kirjoittaisin työni "Holhousoikeus ja kuolinpesä Harry Pottereissa". Niissähän sitä kuolemaa ja orpoja riittää. Oppisinkin varmasti enemmän.
Äh, pakko tämä nyt on vain naputella. Mutta miksi noita lakeja pitää muutella. Kakki hyvä aineisto olisi löytynyt vanhemman holhouslain ajalta. Plop.
Asu
Hovikuvaaja on töissä ja opinpa nyt sitten sellaisen tärkeän seikan, että kuvaus ikkunan edessä ei oikein tomi valoisaan aikaan:) Päällä kuitenkin liian harvoin käytetty kukkainen mekko ja nykyisin aina päältä löytyvä harmaa neuletakki.
Ja äidin neulomat sukat. Tietenkin.
Nyt holhousoikeutta ja sitten lapsia vahtimaan:)
-Jonna
ps. pahoittelut, jos nuo Potterista lainatut kohdat spoilasivat jollekin kirjaa mutta hei oikeesti, se ilmestyi 1,5 vuotta sitten ja suomennettiinkin lähes vuosi takaperin. Elikkäs jos vielä ei ole lukenut, niin oma moka;)
Tunnisteet: Päivän asu, Päivän kirjavinkki
lähettänyt Jonna | 15.38
38 kommenttia:
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tuota vikaa Potteria ei voi kyllä lukea itkemättä. Muistan kun luin sen ensimmäistä kertaa englanniksi...En vaan voinut uskoa todeksi joitain asioita mitä siinä tapahtui!
Jee tykkää näistä kirjapostauksista =))
Tämä tyttö ei ole lukenut Pottereita, leffat vaan nähny... Pitäis kunnostautua tässäkin asiassa, kunhan vaan lapsenhoidolta ehtis. :)
Heh. Mulla on samanlaiset sukat, myöskin äipän neulomat.:)
Nätti toi ikkunan edessä otettu kuva, vaikka asu ei siinä niin selvästi näykään. Mulla tökkii pahasti yksi lakitehtävä, joka pitäisi palauttaa perjantaina. En vain jaksa selvittää hoitoon ohjausta ja kuntoutuksen asiakasyhteistyötä, koska lakitekstin lukeminen on niin kuivaa, kun aihekaan ei ole ton kiinnostavampi. Plläääh.
Voi, täällä toinen, joka on menettänyt Pottereille sydämensä. Rowlingin luoma maailma on niin uskomaton, elävä, sykkivä, kaunis, herkkä, kirkas, puhdas. Ja kuten sanoit, paljon parempi kuin harmaa arki. Tänäänkin kuulin hirveitä suru-uutisia, yh. Toki Pottereissakin tapahtuu paljon pahaa, mutta siellä maailma on tasapainossa: aina pahaa kuin jotain hyvääkin.
Eikä, en oo lukenu pottereita vähään aikaan mut nyt rupesin melkein itkemään ku aloin miettiä kahen viimesen kirjan tapahtumia :((
Mutta ihan huippukirjoja siis!
Nyt innostuin ensimmäistä kertaa kommentoimaan, kun oli niin osuva aihe! Olen nimittäin itsekin viime viikot hautautunut aina vapaahetkinä Rowlingin kirjoihin, jossain välissä lukaisin uudelleen myös kirjailijan (huonosti kirjoitetun) elämänkerran. Viimeinen kirja on ehdottomasti monella tapaa noista kaikista minullekin se rakkain, niin täynnä tunteita. Rakastan ihan pieniä juttuja, kuten sitä kun Hermione Ronin palatessa käy nyrkein tähän kiinni. Ja Snapen kuolema ja muistot, mikään ei ole parempaa kuin se, että aiemmat käsitykset kumotaan noin!
Kolmea viimeisintä en ole tosin koskaan lukenut suomeksi, enkä oikein uskalla vieläkään.
Kiitos kivasta blogista!
Oi, tuo kuoleman varjelukset on kyllä ihana! (ja itkettävä..) Nyt olisi taas sopiva aika lukea se uudelleen koska mun on pidettävä siitä ensi viikolla esitelmä. :D Kyllähän mä nuo kirjan tapahtumat ja sen sellaiset muistan mutta olisi kiva virittäytyä tunnelmaan niin on kivempi siitä kertoa.
Kumpi: Twilight vai Harry Potter? Itse valitsisin Twilightin, en jotenkin vaan oo koskaan päässy sisälle noihin Pottereihin, en tiiä miks. :/ Sääli.
Hii, mulla on aivan täysin samanlaiset anopin neulomat sukat!
Tuon mekkosi kopiota ei vaan valitettavasti löydy, mielelläni ottaisin senkin :)
Potterit, varsinkin ne viimeisimmät on kyllä pakko ollut aina ahmia kerralla. En enää kovin tarkkaan edes muista mitä siinä viimeisimmässä tapahtui, se tuli luettua joskus aikoja sitten kun se enkuksi ilmestyi.. Siis nytkö se vasta ilmestyi suomeksi? siitähän on varmaan kaksi vuotta! Mutta onhan tuon tekstin kääntäminen aika vaativaa..:D
Onneksi on huono muisti, niin voi lukea ne taas uusiksi :)
Oi tuo vimppa kirja on jotenkin vaan niin ihana ja kamala ja silleen.. nyyh.
Tämä Harry Potter -kirjoituksesi oli aivan kuin suoraan minun suustani!! <3 ah, tiedän niin, miltä susta tuntuu!! :D Koulujutuista ja HP:sta puheen ollen, arvaa kuka tekee kandinsa kyseisistä kirjoista :D
Oi, kumpa joku korjailisi muistiani ja poistaisi sieltä Harryn ja muiden tarinan. Haluaisin aloittaa aivan alusta, tutustua Tylypahkaan aivan uudelleen.
Oi niinpä! Pitäiskin alottaa Pottereiden lukeminen alusta, jokohan aika olis siihen kypsä..
Ron on samoin mun suosikkityyppi! :)
Oon edelleen katkera, kun se Harry päätti jättää Tylypahkassa koulun kesken. Ja harmittaa, kun siinä "19 vuotta myöhemmin"-osiossa ei kerrota kuka se uusi rehtori on! Tai emmä sitä ainakaan bongannut sieltä :D
Oi, vitsi! En oo lukenut uusinta Potteria suomeksi vieläkään, enkuksi kyllä luin heti. Täytyykin lainata ja lukea!
Tiiliskivet onkin viime aikojen the juttu. Luin just Scarlettin ja eilen alotin Breaking Dawnin (tilasin sen vasta äskettäin).
Itsekin oon nyyhkyttäny Pottereiden kera useasti. Ja pe-illan vietin The Notebookin parissa ja taas meni itkuksi sen kanssa :P Meillä on aika samanlainen maku todellakin. Oon huomannu useita kertoja. Sanottakoon nyt vielä, että rakastan Komisario Palmuja. Niin kirjoina kuin elokuvina :)
Kuuntelin tänään ennen jumppaa ilmeisesti oikislaisten keskustelua jostain tentissä, jotain kriminaalipolitiikkaa yms. vilisi niin päättelin et vois olla oikis (?), eikä kyllä käy yhtään kateeksi! En ikinä jaksais lukea ja opiskella niin paljon ;)
Kaikki mun sisarukset on Potter-faneja, tai ainakin ne on lukeneet ne kirjat, mutta mua ei vaan oo sytyttänyt. Hieman oli epistä kun ylppäreissä oli rakennetehtävissä pätkä Potteria, olis kantsinut lukea ;) Mutta oon käynyt Oxfordissa siellä missä se kaiketi kuvattiin.
Noihin Pottereihin on ihana palata uudelleen ja uudelleen. Tällä hetkellä luen viimeistä poikaystävälle, kun kyllästyin kun en voinut puhua sille tapahtumista ja se ei ois sitä ikinä saanu luettua. Niin olen häntä kieltänyt sanomasta mitään negatiivista kirjoista, ei niissä ole sellaisia:D
Voih. Rakastan tuota vikaa potteria. Itkin ihan hirveesti kun luin sitä. Ite tykkäsin Kalkaroksesta.<33 Ja Dobbystä.<3 Itkin ihan liikaa. ;/ Kaikki ihanimmat kuoli.
Siis onko tuo toinen sukka joustinneuletta ja toinen ei? Vai vääristääkö kuva jotenkin :)
mua alko itkettää jo kun luin tämän sun tekstin. Munkin varmaan pakko lukea tuo kirja pian uudelleen, on tosiaan itselläkin melkein vuosi potterväliä ollut.
Mäkin luin nyt (vasta!) toista kertaa läpi viimeisen Potterin ennen kun taas alotin Twilightit. Ensimmäisellä kerralla tuli jotenkin hotkittua koko kirja ja nyt pystyi keskittymään tarinaan paremmin. Parhaita ne Potterit kuitenkin on ja onneksi tuli toi Twilight että sai taas jotain uutta hehkutettavaa. Toivottavasti tulee lisää mahtavia saagoja, muuten mä en tiedä mitä teen! :)
anna-elina: Ei voi olla itkemättä ei. Ja luin silloin vuosi sitten suomennoksenkin rystyset valkosena jännittäen vaikka enkun kielisen olinkin lukenut. Ne tapahtmat uskoo vata kun lukee omalla kielellä...tai ei edes aina silloin. voi Fred:(
idonthavefuture: Jei, kiva, että tykkäät vaikka nää vähän ajatusvirtaa onkin:)
Ocean: Nyt kirjat kästeen Sisun päiväunien ajaksi:)
Isrik: Hauska sattuma:)
Pinja: Oi, sympatiapisteitä täältä! tuo alani kirjallisus on aika kuivanlaista:)
Allegra: Henkilökohtaisestihan odotan yhä kirjettä Tylypahkasta;)
laura: Hah, mä olen itkeskellyt koko päivän sitä vikaa kirjaa;)
Kielo: Oi, Ron ja Hermione. Niissä on jotain niin aitoa, herkkää ja sitä jotain minkä tietää kestävän aina:) Ihania. Se rintaan "hakkaus"kohta on omia suosikkejani myös.) ja kiva, että tykkäät blogista:)
cissy: Nyt kirja käteen ja lukemaan:)
tiutiu: Potterit. Twilight on ihana mutta loppujen lopuksi se on minulle enimmäkseen Edward Cullen. Potterit ovat jokainen henkilö:)
sarakissa: Kyllä se ilmestyi suomeksi jo tuossa viime vuoden maaliskuussa:) ja kovin monelta tuntuu löytyvän vastaavat sukat:)
cherie: Sitä se onkin: ihanankamala.
eliiina: Oikeasti! Kandin! en voisi olla enää enempää kateellinen. Mä haluan myös kirjoittaa pottereista enkä mistään homeisesta perheoikeudesta!
maria: Ron on mahtava. Meinasin kuolla siinä kohdassa jossa medaljonki kidutti Ronia julmilla sanoillaan:( ja nyt joku muistiloitsu ja pää tyhjksi taikamaailmasta!
veerra: McGarmiwasta tuli rehtori:) Rowling kertoi sen eräässä haastattelussa:)
Piia S: Kuka murhasi rouva Scrofin on yksi mun ikilempparikirja:) ja meillä on tosi samanlainen maku! Breaking dawn on kyllä aika kunnioitettava tiiliskivi, melkein puuduttava. Pakko oli kuitenkin saada tietää mitä Edwardille (ja Bellalle) käy:)
Rva: Aika kamalia ne meidän tenttialueet kyllä on mutta kyllä niistä yllättävän vähällä vaivalla selviää hyvin;) ja ana pottereille vielä tilaisuus!
Sunan: Oma poikakaveri ei ole luekenut yhtään potteria ja tasaisin ajoin muistan nalkuttaa sille siitä;)
miina: Se on muuten hirmu kiva kun sellainen kunnon itkukohtaus iskee bussissa:)
Ellu: Oikein näet. Siis nuo sukat ovat eri pareista. Olen onnistunut kadottamaan molempien kumppanit:)
Anonyymi: Jotenkin tuon vikan jälkeen oli aivan pakko pitää Potterväli. Se vaati hauduttelua. ja oikeastaan vaatii vieläkin koska en vieläkään voi luka aiempia kirjoja.
Lis: Potterit on ikuisia ykkösiä mutta se on kyllä hyvä, että Twilight-saga on niin koukuttava. Saa muuta ajateltavaa (eli edwardin;) )
mulla on myös pottereissa uusi kierros menossa. oon nyt liekehtivässä pikarissa.
mä pystyn onneksi tavallaan unohtamaan ne kaikki tulevat tapahtumat ja keskittymään just siihen mitä nyt tapahtuu. paitsi ykkösessä ja kakkosessa ginnyn ujous oli tosi hämmentävää, kun samalla mietti kutosen ja seiskan juttuja.
jos vaan onnistuu niin laita mimmun mekosta tänne sit kuva!(:
Hassua, itsekin päätin juuri viikko takaperin tarttua pitkän pitkän tauon jälkeen noihin satumaisiin teoksiin. Ideana oli lukea 6. kirja että sitten elokuvan rantautuessa tännen olen valmistautunut siihen hyvin. No hommahan lähti käsistä ja oli pakko tarttua myös tuohon viimeiseen (nyyh) kirjaan. Yritin selvitä kyynelittä mutta turha toivo, yllättäen. Ja voi miten sydäntä särki kun tajusin että voi ei, seuraavaksi tapahtuu jotain mitä en muistanut ollenkaan, voi Dobbya. Paremmin et olisi voinut kuvailla kaikkia tuntemuksia mitä kirja herättä. En voi uskoa ettei Tylypahkaa olisi olemassa. Nimim. Haaveilen tälläkin hetkellä tylypahkan pidoista ja kivoista loitsuista...
Luin tuon viimeisen Potterin jotain kuukausi sitten ensimmäistä kertaa pitkän kertausurakan päätteeksi (luin kaikki kuusi kirjaa uudelleen ennen finaalia, koska olin jo ehtinyt unohtaa osan tapahtumista). Ja kyyneleet kyllä sumensi silmiä aika monestikin. Paras kirja (ja elokuva) on mielestäni kuitenkin Azkabanin vanki, siinä on moniulotteisuutta ja Harry ei angstaa vielä liikaa :) Muistaakseni olen lukenut jostain, että Rowling on itse sanonut juuri tuon kirjan olleen vaivattomin kirjoittaa, mikä mielestäni näkyy hyvin tarinasta.
Ei voi olla totta! Piti oikein tarkistaa, että minulla on vielä omat sukat jalassa, sillä nuo sinun villasukkasi ovat täsmälleen samanlaiset kuin omani, jotka anoppi on neulonut! Hassua, aika monella siis on samanlaiset sukat :)
Ja minä tykkään kans tosi paljon Pottereista. Viimeisen luin parissa päivässä, kun en vaan malttanut lopettaa. Seuraavaksi ajattelin lukea ne alkukielellä...
junja: mä olen yleensä ihan erinomainen unohtamaan kirjojen tapahtumat mutta potterit taitaa sitten olla niin tärkeä juttu, että Weasleyn kaksosten vitsien lukeminen aikaisemmissa kirjoissa ottaa toistaiseksi liikaa sydämestä:) ja hah, oot selvillä kenen tanssia menen katsomaan:) Yhtään olematta puolueellinen, uskon, että tämä neiti tule olemaan ylivoimaisesti salin kaunein tanssija:)Napsin kyllä kuvia ja jos saan luvan, laitan niitä tännekin:)
KA.: Pitäisi kyllä ottaa projektiksi lukea kaikki kirjat jälleen kerran, nyt valmiina sarjana mutta ihan vielä en kyllä pysty. Olisi liian tuskallista.
Noora: Aikamoinen luku-urakka ha aika hyvin hillitsit itsesi sen vikan kirjan kanssa.) Mun oli pakko lukea se vuorokauden sisällä ilmestymisestä:)
petite puce: Taitavat olla aika yleiset sukat:) Itse olen lueknut enkuksi ainakin vitosen, kutosen ja seiskan mutta ajatuksiss aon hankkia kaikki omiksi myös englanniksi:)
Täälläkin yksi Potteristi joka ei voi lukea mitään Potteria itkemättä. Olin DH:n ilmestymisen jälkeen kaksi viikkoa ihan masiksissa, itkin joka ilta ja olin ihan kamala :D Fredin kuolemakohtauksen jälkeen pillitin nin kovaa etten nähnyt eteeni ja piti lopettaa kirjan lukeminen vähäksi aikaa. Melkein sama reaktio oli Dobbyn kohdalla.
Ja kavereiden kanssa just pohdittiin vähän aikaa sitten että kunpa vois jotenkin alottaa Potter-sarjan alusta, ilman että tietäis mitä tulee tapahtumaan.
Ollaan kuitenkin onnellisia että ollaan saatu Potter elämäämme ;---)
Severus <3
Odottelen että voin parin vuoden päästä lukea kirjat taas alusta, siinä ajassa ehtii kuitenkin muutamat yksityiskohdat jo hävitä :)
Täällä myös yksi Potter-fanaatikko! Rakastan rakastan RAKASTAN viimeistä osaa (ja niitä muitakin, mutta viimeinen nyt vain on paras). Samalla myös vihaan sitä. Miksi Rowlingin piti tappaa melkein kaikki lempihahmoni??? Itken aina kun luen ko. kirjan, ja joka kerran kun aikaisemmissa kirjoissa esim. Fred laukoo jonkun vitsin, alan nyyhkiä ja mutista "voi, Fred, yhyy yää!". Ei kestä.
Pitää varata paljon nenäliinoja viimeisten Potter-leffojen katseluun. Niitä varmana menee.
Olet oikeassa, teksti on niin elävää, että melkein pystyn haistamaan sen ummehtuneen teltan.
Muistan kun luin kirjan englanniksi heti kun se ilmestyin, vollotin koko ajan ja kirjan luettua olin levoton. Kukaan muu ei ollut lukenut kirjaa, enkä siis pystynyt jakamaan kokemuksia. Lopulta äiti suostui kuuntelemaan (vaikka olisikin halunnut lukea sen itse tietämättä loppuratkaisua). Kerroin äidille kaiken minkä itkemiseltä pystyin.
Kyllä Potter-sarja on yksi parhaimmista!
hehheh täällä myös yksi potter holisti;D varsinkaan viimeisessä kirjassa ei vaan VOI olla itkemättä :'( Sitä paitsi, lukukerrat ei yhtään auta asiaa;) Esim Stephenie Meyerin new moonissakin puhkean aina kyyneliin, niin tiedät varmaan missä kohdassa;))
Joo itse menetin kanssa sydämeni! Minua vähän ehkä harmitti, että Rowling oli kirjoittanut kirjaansa sen viimeisen lopullisen niitin, siis sen "kaiken jälkeen" -kappaleen. En viitsi sen kummemmin selvittää, että en spoilaa. Mutta se jätti minusta liian vähän aukkoja mielikuvitukselle :(
GRED: Fred oli kyllä pahin. Päästin sellaisen kiljaisun, että poikakaveri pelästyi, että muhun oli sattunut (ja niinhän muhun olikin) :(
patentti: mä odottelen kanssa, että milloin voi lukea koko sarjan jälleen kerran. Tuo viimeinen kirja aiheutti sen, että ei vain vielä voi lukea niitä alkukirjoja.
Peippo: Mulla nousee kylmät väreet ja satoja sivuja ennen Fredin kuolemaa (ja nousi nytkin kun tätä kirjoitan). Niin väärin. Fred oli mulle pahin. Sen jälkeen en jaksanut enää järkyttyä.
vippe: Mulla onneksi kaksi kaveria sai sen luettua samaan aikaan ja toisen kanssa käytiin maratonikeskusteluja siitä kunnes ei ollut enää mitään sanottavaa.
ginger: En jaksa ymmärtää, miten rowling pystyi luomaan sellaisen maailman!
sho(e)paholic: Itse taas tykkäilin siitä vikasta luvusta tosi paljon. Vaikka se oli ehkä hiukan "tökerö" niin olisin kaivannut sitä, jos Rowling ei olisi laittanut sitä kirjaa. Minä haluasin ehdottomasti saada varmistuksen, että esimerkiksi Rom ja Hermione pysyvät yhdessä:)Rehellisesti, olisin kaivannut kunnollista monen sivun "mitä heille tapahtui"-osiota:)
tulikin tästä mieleen etten ole lukenut viimeisiä pottereita suomeksi, hmm.. snape ja fred kuuluu mun lemppareihin myös, miksei kukaan harryn tai ronin lapsista saanut fredin nimeä?
Mä rakastin sitä vikaa potterkirjaa vikaan lukuun asti.. se oli niin perkeleen klishee nimineen ja kaikkine tulevaisuusjuttuineen, että meni hermo...
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu