Vapaapäivä/rumapäivä

Ihana, ihana vapaapäivä! Mulla oli täksi päiväksi niinkin kunnianhimoisia suunnitelmia kuin päiväleffaan lähteminen. Hämyisä teatteri sai kuitenkin jäädä pelkälle suunnitelma-asteelle, kun totesin, että kaikki tarjolla olevat leffat  a) olin nähnyt b) jotain ihme läiskintää ja pellehtimistä robottin kanssa. Vietin sitten erittäin rentouttavan aamupäivän halaillen tyynyä unimaailmassa ( ei kyllä ole sellaista asiaa kuin liikaa nukkuminen). Kun vihdoin revin itseni ylös ja olin tapittanut pari jaksoa Housea koin olevani tarpeeksi vahva hakeakseni Nellyltä tulleen paketin ja ehkäpä jotain ruuan tapaista. 

Sen paketin kanssa kävi sellainen hassu juttu, että kaikki siitä kuoriutuneet, keskellä yötä jet lagissa tilatut vaatteet olivat kovin mieluisia. Mitään ei sis ole lähdössä takaisin ja se onkin hyvä, koska yleensä unohdan AINA lähettää sen palautuspaketin ja olen muutaman kuukauden päästä kirpparilla kauppaamassa 50 sentillä niitä unohtuneita ei-haluttuja vaatteita. 

T-paita oli se tilauksen vimeinen " apua, vielä on rahaa jäjellä, mitä mä vielä haluan!"-tuote ja ai, kun tykkään kun nämä ei-niin-halutut tuotteet paljastuvatkin ihan mahtaviksi. Vähän sama kuin ihmisten kanssa, jos on ehtinyt luoda jostain tyypistä tosi huonon kuvan ja sitten se paljastuukin ihan mahdiksi. 

 

Soaked in Luxuryn mekko oli ehkä hiukkasen isompi kuin olisin toivonut mutta luulen, että pienempi koko olisi ollut liian nafti. Tykkään mekon rimpsuista ja söpöstä kaula-aukosta. Myös väri, haaleanhaalea violetti on jotain, mitä kaapistani ei yleensä löydy. Hah, näin se vanhakin uudistuu:) Ja tämän mekon kanssa sa akyllä ahtaa niin paljon ruokaa massuun kuin vain mahtuu, eipähän rupea puristamaan.

 

Violetinsinisensekainenkirjavuus oli niin ihana värinostalgiapläjäys 80-luvulta, että heitin sen tilaukseen paljoakaan ajattelematta ja ah, tää on ihana, ihana! Sen verran lyhyt mekkonen on, että sitä ei voi harkita töihin tai perhejuhliin mutta muuten ihan mahtava kesävaate. En jaksa odottaa, että pääsen tämän kanssa Lontooseen!  hmnh. tosin jonkinlainen rusketus voisi kyllä olla ihan kiva.

 

Kävi muuten tuota kähäräpäätä äsken hiukan sääliksi. Tänään on selkeästi mun ruma naamapäivä koska päädyin näyttämään jokaisessa kuvassa sellaiselta näytelmien jälkeenjääneltä kyläläiseltä, josta kaikki muut tekee pilkkaa. Sain siis tyttömäisen itkuraivokohtauksen siitä miten ruma, lihava ja yököttävä olen ( samalla onnistuin jotenkin ahtamaan suuhuni puolikkaan karkkipussin). 20 minuutin ulvomisen jälkeen ilmoitin lopulta marttyyrimaisesti, että otetaan nyt sitten ne kuvat, vaikka luultavsti blogini suljetaan lapsia pelottavan materiaalin vuoksi heti kun olen ne julkaissut. Ei ole helppoa olla tyttö mutta lienee vielä rankempaa olla muotibloggarin poikakaveri;)

Nyt menen tuijottelemaan lisää Housea ( muutaman kuukauden eron jälkeen me ollaan jällen löydetty toisemme ja nyt rakkaus roihuaa)