Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Väärän päivän asu

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Väärän päivän asu

On se sitten hassu juttu, että ex-kämppiksen kanssa tapaaminen johtaa aina vähintään puolikkaaseen viinipulloon ( siis per nuppi). Tällä kertaa päätettiin lisätä huomisaamuiseen huonovointisuuteen vielä pari drinkkiä ( mutta tähän oli hyvä syy; ekassa paikassa oli pitkä jono vessaan ja drinkkibaarissa taas ihan tyhjää) Nyt sitten istuskelen kotona pää hiukkasen huipaten ja mietiskelen, että kyllä ne forest ja peach ivanovit ovat pienen vinoonkävelyn arvoisia;D

Noin. Tuossa siis syy, miksi kohta esittelen eilisen päivän asun ja tämä päivä saa jäädä pimentoon. Jotenkin se kameran kanssa heiluminen vain jää kun on niin hirvittävän paljon puhuttavaa ja sanottavaa:)

Eilen uskaltauduin äidin mukaan Kalevia ulkoiluttamaan. Kammoan hiukkasen sitä koiraa koska olen aika varma, että se ei ole oikeasti sitä miltä näyttää. Siis valkoinen pörröinen kasa. Ei, se on oikeasti joku vakooja tai ulkoavaruuden asukas. Vai kuulostaako teistä normaalilta, että muutama minuutti sen jälkeen kun äiti on huutanut Kalelle, että nyt meni hermot, pois silmistä, niin Kalevi kävelee vastaan matkakortti suussaan. Oikeasti hei?

Koska Kale ei muuttanut muotoaan isoksi karvaiseksi vakoojamieheksi tai vihreäksi olioksi niin kävelyreippailu sujui yllättävän hyvin. Sain jopa äiskän lupautumaan päivän asu-kuvaajaksi ja ihan hyvinhän se siitä hommasta suoriutui. Ton karvapallon jokaisen elinsekunnin kuvaaminen on varmaan tehostanut kamerasilmää ( onko ihan oikeasti normaalia, että 4-vuotiaasta koirasta on enemmän kuvia kuin neljästä lapsesta yhteensä?!)

  

 

Koska sunnuntai on tarkoitettun lepoon jne. niin pöllin asuidean suoraan All Mighty Nelliinalta ja pääsin vaatekaappishowsta ihanan helpolla:) ( olin vähän laiska ja en jaksanut nyt etsiä Nelliinan sivuilta täsmällistä asuidolia...) 

Enpäs nyt laitakaan tuosta ihanasta "Battle of drinks"-paidasta tarkempaa kuvaa niin saan jotain materiaalia siihen Lontoon vaatepostaukseenkin, josta tätä menoa olen esitellyt kaiken etukäteen;D

Ja nyt ennen lyhyttä sarjamaratonia kysymys: Tunnetteko te oudosti käyttäytyviä lemmikkejä? Nyt kaikki friikkistoorit tänne pliis, niin voin edes teeskennellä, että äidin ja veljien koira on normaali. ( uskokaa pois, en ole päässyt lähellekään alkua Kalevi-juttujen kanssa.) 

ps. outoa, että noissa kuvissa näyttää niin aurinkoiselta kun sunnuntai kuitenkin oli ihan hemputin kylmä päivä! argh, törkeää harhaanjohtamista!

Tunnisteet:

15 kommenttia:

Blogger Ansku kirjoitti...

Ikävä kyllä mulla ei ole tarinoita oudoista lemmikeistä, vaikka kyllähän se kaverin koira aika hassu on... (mikä johtuu varmaan sen jättiläismäisestä päästä) Mutta pakko sanoa, että ihana asu!

8. kesäkuuta 2009 klo 22.40  
Blogger PupuLihavisto kirjoitti...

Iik, ihanainen Kalevi! Pitkästä aikaa, oliki jo ikävä poikaa:D On se vaan hassulia, miten voikin ulkonäkö noin pettää;)

8. kesäkuuta 2009 klo 22.53  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihana Kalevi! Lisää tarinoita Kalevista, pliis... Mun vanhemmilla on kans bichon ja ne on aina vähän sekopäitä. :D

8. kesäkuuta 2009 klo 23.05  
Anonymous elsa kirjoitti...

Yksi meidän jackrusselin terriereistä haukotteli kerran niin,että se kuulosti aivan kuin se olisi sanonut "moikka!" :D Ja mikä parasta,iskä oli juuri huutanut ovelta heipat ennen kuin lähti töihin,eli Ally vastasi iskälleni:D

Yksi toinen russeli osaa myös sanoa "herne",se on myös hauskaa!

8. kesäkuuta 2009 klo 23.48  
Blogger Christina kirjoitti...

Haha, Kalevi on kyllä ihan ykkönen. :) Ja asusi on kyllä tosi kiva!

9. kesäkuuta 2009 klo 0.48  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kaleville oma postaus mihin sen parhaat jutut ja kuvat!! Eiks je ;)

9. kesäkuuta 2009 klo 1.03  
Blogger Pinja kirjoitti...

Ihana toi röyhelöhame! Muutenkin tosi kiva asu! Oranssi sopii sulle.

9. kesäkuuta 2009 klo 9.52  
Anonymous Saukko kirjoitti...

Lontoon ostos-postausta odotellessa.. Sun Lontoon hehkutus on tehnyt mun kesälomamatkasuunnitelmistani vaikeita -en osaa päättää lähdetäänkö Lontooseen vai johonkin rantalomalle, kun vielä pari viikkoa sitten olin ihan satavarma, että rannalle lähdetään! :)

9. kesäkuuta 2009 klo 10.08  
Blogger Sara kirjoitti...

Kalevi on niin söpö! No hei mun siskon kissa Jalmari oli meillä hoidossa muutaman päivän, niin eilen se keksi mennä naapurin terassin alle ja sotkea narunsa sinne niin ettei sitä varmasti saa pois. Kaksi tuntia sitä yritettiin äidin kanssa ja vihdoin ja viimein saatiin se kuitenkin sieltä pois :D

9. kesäkuuta 2009 klo 11.14  
Blogger Hanna kirjoitti...

Toinen kissani rakastaa purkkaa ja käy säännöllisen epäsäännöllisesti tarkistamassa olkalaukkuni sisällön. On jokseenkin huvittavan näköistä, kun pieni kissa kaivaa laukkua niin, että puolet kissasta on laukun sisällä. Jossain vaiheessa kissa nostaa päänsä laukusta ja suussa roikkuu yleensä purkkapussi (yhdellä kertaa myös Ikean lyijykynä kelpasi aarteeksi). Kissa pälyilee hetken aikaa ympärilleen pussi suussa ja juoksee sen jälkeen yleensä sängyn alle puremaan purkkia pussin läpi.
Samainen kissa on myös kunnostautunut sillä, että yrittää lavastaa aina veljensä syylliseksi erilaisille tihutöille.
Entinen kissani on onnistunut tekemään ehkä huikeimman ruuanvarastusoperaation hakemalla suuren valkoisen tobleronen yöllä. Kissa vei suklaan olohuoneen pöydän alle ja söi siitä kaksi suurta palaa melkein kantaan asti folioineen ja pahvineen päivineen. Ja kyllä, kyseessä oli se suuri toblerone. Eikä edes oksentanut.

9. kesäkuuta 2009 klo 11.25  
Blogger Marika kirjoitti...

Ihhihi. Tuo koira on kyllä ihana. Meidän mummon koira kuuluu kyllä aivan samaan kastiin. Ei se nyt vielä matkakortteja suussaan kaivele, mutta aivan yhtä oudolta sekin välillä kuulostaa.

Aivan pentuna kyseinen taaperi tuppasi aina kiivetä minun sänkyyn, vaikka oikeasti millään logiikalla se ei olisi sinne päässyt, sillä nyytti oli jotain reilun kämmenen kokoinen eikä sänky kuitenkaan ollut maan tasalla. Siinä tyynyni vieressä se kuitenkin nukkuin tyytyväisenä joka yö.

Peppi on muuten aivan samanikäinen kuin Kalevikin eikä se jostain syystä tajua sitä, että nelivuotiaan kuuluisi jo rauhoittua. Sen sijaan Peppi vaikuttaa aivan siltä, että se olisi syntynyt neljä kuukautta sitten, ei neljä vuotta.. Siitä huolimatta rakastan kyseistä ipanaa yli kaiken.

9. kesäkuuta 2009 klo 16.27  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tämä ei ole mikään hassu tarina, mutta mielestäni erikoinen kylläkin... Pappani pelasti erään kovia kokeneen löytökissan hänen ja mummoni luokse asustelemaan. Pappani puolusti aina kissaa minkä ehti, kun muut haukkuivat sitä rumaksi mörökölliksi tms. (kissa oli siis todella rähjäinen, korvat revitty tappeluissa ja maha laahasi maassa :D). Pappani kuitenkin sairastui vakavasti ja joutui olemaan vähän väliä sairaalassa. Kissa alkoi voimaan huonosti, ja vaikka mummoni käytti sitä eläinlääkärissäkin, ei syytä löytynyt. Loppujenlopuksi pappani kuoli ehkä n. puolen vuoden kuluttua ja tässä tulee se oudoin osuus... Kissa kuoli samana päivänä. Musta se on todella outoa, mutta ehkäpä se kertoo jotain ihmisen ja eläimen yhteydestä.

9. kesäkuuta 2009 klo 19.46  
Blogger Silvara kirjoitti...

Voi Kalevi, pusi!
Meidän Lilli-chihuahua osaakin kulkea läpi suljettujen ovien. Viime viikolla jätin sen mutsin rivitalossa sisälle suljettujen ovien taakse ja toinen jäi eteiseen pällistelemään orpona. Vartin päästä olin räpläilemässä ruohonleikkuria pihalla kun ihmettelin kenelle naapuri puhuu. Lillihän se siellä naapurin kukkapenkissä onnellisena heilutti häntää. Aika temppu päästä suljetusta ovesta ulos elukalta joka täyteen pituuteen venyneenä ylettää mua vähän yli polveen. Ja ulko-ovi painaa ehkä hieman enemmän kuin 2,6 kiloa niin kuin Lilli itse. Chihuillahan on ihan alien-silmätkin että kai ne jostain ulkoavaruudesta on nekin ;)

9. kesäkuuta 2009 klo 20.45  
Blogger Nelliina kirjoitti...

all mighty :DDDDDD uu vau! Mut ihanan pirteä asu sulla, värejä <3

Meidän kissa murisee postinjakajalle eteisessä...

9. kesäkuuta 2009 klo 21.27  
Blogger Jonna kirjoitti...

Ansku: Kiitoksia:)

PupuLihavisto: Joo, Kale tekee aina näitä vieraileva tähti-osuuksia tänne;D

Anonyymi: Hyvä tietää, että se ei ole vain Kale joka on sekaisin;D

elsa: :D

Christina: Kiitos ja Kale on joskus jees;)

Anonyymi: Hmnn.. oeltko joku mun veljistä tai ÄITI?! ;) Kuitenkin, ei kalelle omaa postausta ihan heti. sen ego paisuisi ihan liikaa:D

Pinja: kiitoksia:)

Saukko: Oih, suosittelen kyllä Lontoota:) ja ostospostausta heti kun saan kamat pyykistä:)

Sara: Jalmari:D

Hanna: siis voiko kissa syödä purkkaa?:D

Marika: joo, Kalevi ei ole ainakaan yhtään käsittänyt tätä arvokasta ikääntymistä;)

Anonyymi: Oi, kaunis tarina:)

Silvara: Hmnn, hämmentävää. Ehkä se oikeasti omaa jotain supervoimia...?

Nelliina: :D kiitos inspiraatiosta!

10. kesäkuuta 2009 klo 20.59  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu