Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Healthy Living

maanantai 26. tammikuuta 2009

Healthy Living




Koin eilen nöyryytyksen.

Tämän älyttömän egorukkani häväistyksen minulle aihetti kaksi vuotta nuorempi pikkuveljeni, jonka olin ystävällisesti nakittanut tekemään siskolleen ruoka- ja urheiluohjelman. Noh, veljeni, joka tunnetaan myös kaikkien terveys-ja liikuntaihmisten Jumalana otti haasteen vastaan mutta pakotti siskorukkansa ensin viikon mittaiselle ruokapäiväkirjakuurille. Kilttinä tyttönä sitten listasin tunnollisesti jokaisen ottamani suupalan ja palautin raapustukseni henkilökohtaiselle kunto-ohjaajalleni tuossa viikko sitten.

Eilen oli tuomiopäivä.

Ensinnäkin. Minulle kerrottiin, että aika ei riitä siihen, että käytäisiin läpi jokainen asia, joka ruokailutavoissani on vikana. Kerrottakoon nyt kuitenkin, että 1,5 litraa limua päivässä, yöllä syöminen ja pizza aamupalaksi eivät ole niitä kaikkein ideaaleimpia tapoja päästä kuntoon (tai elää vanhaksi saakka). Jopa silloin tällöin ahmitut banaanit lytättiin. Omenat on kuulemma parempia (ja kun ylipäätänsä söin niiä banaaneja vain, että lista näyttäisi edes vähän nätimmältä prkl.)

Toiseksi. Painoni, pituuteni ja päivittäinen liikkumiseni naputeltiin johonkin kirottuun laskuriin. Olen viimeiset kaksi vuotta vältellyt vaakaa erittäin onnistuneesti (ja nyt muistan miksi), ja typerä laskuri antoi minulle liikkumisessa kuudesta juoksijasta kaksi. Veli hörähteli.

Kolmanneksi. Sain kuunnella luennon hiilihydraateista (niitä on kaikessa ruuassa. ainakin kaikessa mistä minä tykkään. ja ne on aika pahoja tyyppejä.), rasvasta, proteiineista (ne on hyviä tyyppejä) ja alkoholista (hyvästi rakas punaviini). Onneksi saan pitää yhden herkuttelupäivän viikossa:)

Neljänneksi. Jouduin laatimaan sen ruokaohjelman itse, että OPPISIN laskemaan itse mikä ruoka on hyvä idea ja mikä ei (lienee sanomattakin selvää, että juustonaksut ei ikinä ole hyvä idis.). Veli kuitenkin tarkasti ohjelman, että en pääse huijaamaan.

Viidenneksi. Salille kolme - neljä kertaa viikossa ja kolme aamuna AAMUAEROBINEN (20-30 min lenkki ennen aamupalaa). Ja tätä aamuähkintää ei lueta edes urheiluksi. Veljeni sanoja lainaten "Sehän on vain tosi kiva tapa aloittaa uusi päivä!"

Kuudenneksi. Mun on ihan pakko noudattaa tätä "uuden elämän"-ohjelmaa (aivan! tämä ei ole mikään dieetti, vaan ELÄMÄNTAPAMUUTOS. pöh.) koska totta kai se näkee heti, jos lintsaan.

Seitsemänneksi. Me ei vain voida olla biologisesti sisaruksia.

Hohhoi. Kaipa tuota on pakko yrittää, että kehtaa kesällä mennä rannalle muussakin kuin muodottomassa kaavussa;)

Seuraatko jotain ruoka/liikuntaohjelmaa?

-Jonna

ps. olen mä oikeastaan aika innoissani tästä:D

omena

Healthy

vaaka

kaikkihyvä mitäeisaasyödä!

Tunnisteet:

36 kommenttia:

Blogger Ladetsu kirjoitti...

En hirveämmin rajoita syömisiäni, koska en jaksa laskea kaloreita(ja entisenä syömishäiriöisenä se ei varmaan ole suositeltavaa). Liikunta on kerran viikossa balettiin ja melkein joka päivä reippaalle kävelylenkille. Meinasin kanssa aloittaa käymään kuntosalilla 3 kertaa viikossa. Jos jaksan. :)

26. tammikuuta 2009 klo 19.56  
Blogger patentti kirjoitti...

Aagh! Kuulostaa kamalalta! (Mun ruokavalio kuulostaa ihan samalta, korvaan vain punkun kuoharilla) :D

Ja miten niin lenkkeily ei ole urheilua! Ainoa mitä minä jaksan tehdä..

26. tammikuuta 2009 klo 19.57  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tuollainen "ohjelmahan" olisi ihan kätevä :)

26. tammikuuta 2009 klo 19.59  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mitä vikaa on muka hyvissä hiilareissa (täysjyvät, puurot)? Tai banaaneissa? Jestas sentään.

26. tammikuuta 2009 klo 20.08  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

S, ei "hyvissä" hiilareissa mitään vikaa ole, eikä banaanissakaan, omena nyt vaan on parempi vaihtoehto.

26. tammikuuta 2009 klo 20.11  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

kirjoittelepa useamminkin tänne ohjelmastasi, moni voisi innostua ja olla kiinnostunut siitä (:

26. tammikuuta 2009 klo 20.13  
Blogger Herttainen kirjoitti...

Mä tiedän kyllä kivempiakin tapoja alottaa aamu kuin lenkki...

Mä en mahtunut balettikurssille kevääksi ja tän asuntohässäkän takia en ole muutakaan ehtinyt vielä alottaa, ja se kyllä tuntuu ja näkyy. Reissussa kyllä tehtiin pitkiä haikkeja mutta mässättiin myös paljon keksiä ja karkkia ja juotiin kuumalla säällä paljon limpparia yms.

Käytkö yliopistoliikunnassa salilla? Musta voi saada vertaistukea. Kunhan saan sen valtavan perseeni sinne...

26. tammikuuta 2009 klo 20.20  
Blogger sarakissa kirjoitti...

En kyllä hirveämmin seuraa mitään ruokaohjelmia, mutta yritän edes välillä syödä terveellisesti. En kyllä uskaltaisi mennä minnekään ruokaohjelmointiin, hui :) Enkä liikutaakaan suuremmin harrasta, säännöllisen epäsäännöllisesti, eli kuolen varmaan ennen eläkeikää näillä elämäntavoilla :D

26. tammikuuta 2009 klo 20.24  
Blogger Pinja kirjoitti...

Ihana pikkuveli sulla, kun näkee noin paljon vaivaa isosiskon tähden! En noudata mitään ruokavalioita tai kunto-ohjelmia. Herkkuja pitäisi kai vähentää, mutta koska treenaan kuitenkin n.5 kertaa viikossa, olen katsonut oikeudekseni mussutella sipsejä viikonloppuisin. Eikä elämäntapamuutoksesta sipsittömyyden suhteen tulisi mitään, kun en kestäisi vierestä katsoa, kun poikaystävä mässäilee. :D

26. tammikuuta 2009 klo 20.28  
Blogger Jonna kirjoitti...

Emmanuelle: Reipas kävelylenkki on kyllä ihmeen kiva juttu:)

patentti: Kyllähän tää ohjelma vähän hikoiluttaa jo pelkkänä ajatuksena mutta toivottavasti siihen tottuu nopeasi tai sitten elän vain kaikki viikot sitä yhtä mässäilypäivää varten:)

Sini: Kyllä tuo varmasti on ihan superkätevä, kunhan vain ensin totun siihen!

S: ei niissä mitään pahaa olekaan, enkä niin väittänytkään:)

Anonyymi: Ah, kiitos.)

jii: Voisin hyvin ruveta raportoimaan tänne, niin ehkä ohjelma pysyisi premmin mielessäkin:)

Rva Herttainen: Juu, yliopistoliikunnassa rupesin käymään. Kumpulan salista tykkään, kun keskustakampuksella on ihan liikaa tuttuja:)

sarakissa: Jos olisin samaa koko kuin sinä, toimisin ihan samoin:)

26. tammikuuta 2009 klo 20.30  
Blogger Jonna kirjoitti...

Pinja: Onhan se kyllä aika kiltti, kun viitsi avittaa näin paljon:) Oho, sä oot ihan hypersuperliikkuja! oon kade.

26. tammikuuta 2009 klo 20.30  
Blogger inni kirjoitti...

Veljes sais tehä mullekin ruoka- ja kunto-ohjelman, jos se kerran oikeesti tietää asioista :D

26. tammikuuta 2009 klo 20.32  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

hei haluuun sun veljen, miksei mulla oo tollasta? :O

26. tammikuuta 2009 klo 20.40  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Aha, ok. Tuli vain tuosta sellainen kuva että hiilarit ovat hyihyi. Ja tiedän kyllä että omppu on parempi vaihtoehto, mutta edelleenkin: tuosta sai sellaisen kuvan että banaanitkin ovat pannassa ;)

26. tammikuuta 2009 klo 20.42  
Blogger Minna kirjoitti...

Pitäis kyllä itekin katsastaa tuota ruokatapojani ja liikkumistani.. köh köh =D

26. tammikuuta 2009 klo 21.03  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mistä tollasia veliä saa? ostaisin muutaman hetipaikalla ;) Itse muokatut ruokailu- ja liikuntaohjelmat ei oo ikinä tarpeeksi vakuuttavia siihen, että päätyisivät noudattamiseen asti. Jostain kumman syystä.

26. tammikuuta 2009 klo 21.08  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Voi ei, kuulostaa ihan mun veljeltäkin :D Samanlainen himotehourheilija ja ite tämmöne sohvaperuna. Että ei taideta olla biologisia sisaruksia.. :D

Hänkin tosin teki mulle ton liikuntaohjelman ennen inttiin lähtöään ja paras vinkki minkä anto (kun purnasin siitä etten tuu jaksamaan:D) oli: "Jos sä rakastat itseäsi, niin sä jaksat. Ja sen verran pitää rakastaakin." Tuli kyllä vähän ahaa-elämys. :D

26. tammikuuta 2009 klo 21.15  
Blogger Chérie kirjoitti...

Kuulostaa aivan järkyttävältä. Mulla tuommonen ei vaan ikinä tulis toimimaan, tiedän sen:D

26. tammikuuta 2009 klo 21.29  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Itse pudotin 1,5 vuodessa painoa 14 kiloa pelkästään liikunnan aloittamisella ja miettimällä vähän mitä syön. Käyn salilla kolmasti viikossa: kerran pari spinningissä ja yhdellä tanssitunnilla.

Kun urheilee voi syödä ihan mitä vain - ei tarvitse paljon kaloreita laskea kun kuluttaa kaiken ahmimansa. Elämäntapoja muutamalla itselle tulee paljon parempi olo ja voipa ainakin sanoa ylpeästi saavuttaneensa jotakin. Kevyemmän, terveellisemmän ja paremman elämän.

26. tammikuuta 2009 klo 21.30  
Blogger Mirre kirjoitti...

Mullekkin on laadittu kaikenmaailman ohjelmat, mut toteuttaminen on toinen juttu. En saa itteäni vaan liikkeelle! Ja ajatuskin herätä tunti aikasemmin ihan vaan siksi että joutuu tonne kylmään lenkille, joo ei kiitos!

26. tammikuuta 2009 klo 22.14  
Blogger tipitii kirjoitti...

Kai sitä pitäisi liikkua enemmän ja karsia sitä turhaa mässäilyä, mutta kiire tuntuu olevan niin kova juuri tällä hetkellä, etten ole edes ehtinyt ajatella tuollaisia juttuja. Tai ajatellut olen, ajatusten toimeenpaneminen onkin sitten eri asia ;) Lukuloman alkaessa reilun viikon päästä ajattelin aloittaa lenkkeilyin vihdoinkin

26. tammikuuta 2009 klo 22.53  
Blogger Kaisa kirjoitti...

Minä syön yleensä hiilihydraattitietoisesti, siis välttelen huonoja hiilareita. Tällä hetkellä olen tosin tietoisesti laskenut hiilihydraattien määrän tavallistakin alemmas, koska tavoitteena on vähän laihduttaa.

Niin ja tykkään kovasti blogistasi, kirjoitat hauskasti!

27. tammikuuta 2009 klo 1.12  
Blogger amyellen kirjoitti...

Tervetuloa kerhoon :) aloitin myös "elämäntapamuutoksen" tässä hiljattain, välillä tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, mutta oikeasti oikeasta ruuasta ja liikunnasta tulee hyvä olo! Aamulenkit on pop!

27. tammikuuta 2009 klo 8.45  
Blogger MouMou kirjoitti...

IHANAA, minäkin tahdon tuollaiseen!:O Olen viime aikoina kiinnostunut vaan enemmän ja enemmän terveydestä, harkitsi jopa ravintoterapeutin uraa.:)

27. tammikuuta 2009 klo 10.12  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kuulehan. En tiedä kirjoititko tuon hieman sarkastisesti, mutta kuulostaa vähän siltä, ettet ole oikein sinut tuon "uuden elämän" kanssa. Juttuhan on se, että ennen kuin alat rakastamaan ja palvomaan suunnitelmaasi, et pysty sitä myöskään toteuttamaan.

Aamulenkit ja vähähiilihydraattipitoinen ravinto eivät todellakaan ole kaikkia varten - mielestäni sinun pitäisi keksiä liikuntalaji, josta oikeasti tykkäät ihan hurjasti ja ruokavalio, joka hivelee makuhermojasi joka aterialla.

Silloin, kun urheilu ei tunnu pakkopullalta, kun sitä tekee siksi että se on hauskaa, eikä siksi että on päästävä kesäkuntoon, alkaa muutoksiakin tapahtua.

Itse harrastan urheilua päivittäin ja montakin kertaa päivässä siksi että minulla on laji, jota rakastan ja palvon sydämeni kyllyydestä ja minulla on valtava halu kehittyä siinä. Näin voin myös huoletta herkutella päivittäin, eikä viikonlopun punkuistakaan tarvitse tinkiä:)

Syö monipuolista kotiruokaa, vähennä annoskokoja ja lisää ruokailukertoja. Jos olet yhtä paha herkkuperse kuin minä, testaile erilaisia "luonnollisempia" herkkuja.

Korvaa karkit esim. omenakaurapaistoksella, hedelmäsalaatilla, marjarahkalla ja sipsit vaikkapa popkornilla tai paahdetuilla pähkinöillä. Takaan, että maistuu paremmalta eikä tule edes pahaa oloa! Suklaatakin pitää saada säännöllisesti!;)

Ei ole järkeä vetää puuroa naama irvessä jos enemmän tykkää leivästä. Syö itsesi kylläiseksi äläkä annan nälän tulla. Mieliteot kertovat yleensä siitä, että syöt liian vähän.

Nykyään toimin treenauksen ohella lajini valmentajana ja sivutoimisesti myös PT:nä, ja näen jatkuvasti ihmisiä, jotka raahautuvat salille ja lenkkipolulle naama norsunvitulla ja nälkiintyneenä, eikä mikään ihme kun silloin ei treenit suju ja tuloksia ei synny. Urheilu vain urheilun vuoksi on loppuviimeeksi kuolettavan tylsää.

Tämä kuulostaa varmaan kamalalta saarnaamiselta, mutta itse tämän maagisen "uuden elämän" aikoinaan löytäneenä halusin tulla kannustamaan sua löytämään oman juttusi. Jutut, joista veljesi tykkää eivät välttämättä sovi sinulle lainkaan. Kokeile rohkeasti eri urheilulajeja ja liikuntamuotoja, mistä sitä tietää vaikka sinäkin löytäisit elämäsi rakkauden, joka muuttaa kaiken;)

27. tammikuuta 2009 klo 12.15  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ai niin, se piti vielä sanoa tuon romaanin jatkeeksi, että sulla ei missään nimessä ole tarvetta laihduttaa! En suosittele kunto-ohjelman laatimista laihduttamisen ympärille, sillä se ei takuuvarmasti tule toimimaan kenellekään normaalipainoiselle - ainakaan terveellisesti.

Pyri nostattamaan kuntoa ja hakemaan hyvää, tasapainoista oloa. Lihasmassan kasvaessa ja siluetin muuttuessa ne pari "ylimääräistä" kiloa hakevat uuden paikan kropassa. Luota mittanauhaan ja peiliin, äläkä pliis kyttää puntaria. Sen voit heittää ihan suosiolla takaisin sinne unholaan mistä sen kaivoitkin:)

27. tammikuuta 2009 klo 12.25  
Blogger Jonna kirjoitti...

janmau: Veikka on kyllä kätevä, kun sillä on aito kiinnostus näitä asioita kohtaan:)

Anonyymi: voin lainata sitä sulle:)

S: ei ne banaanit ole pannassa mutta omenat on kuulemma terveellisempiä. Molempia saan kuitenkin ihan vapaasti napostella:)

Mikkan: Odotan kyllä tosi innolla tätä projektia ja tuloksia:)

napsu-: aivan, tämän ohjelman mahdolliseen onnistumiseen jaksan jopa uskoa, kun tiedän, että veli tarkkailee sen etenemistä:)

Iina: toi on kyllä hyvä ohje:) mikä ihme siinä oikein on, että urheilulliset veljet sa tälläisiä laiskoja siskoja? :D

cherie: Kyllä se toimii, jos oikein tahtoo:)

K: Vau, tosi hienosti tehty! :)

Mirette: Mun pitää nyt totella, kun veli valvoo:D

tipitii: Se on kyllä jännä miten sen urheilin vain jättää pois kun elämä muuttuu liian kiireiseksi:)

Kaisa: Kiva, että tykkäät:)!

amyellen: Olen kylä tosi innoissani tästä:)

MouMou: Odotan kyllä innoissani tätä hjelmaa ja sen tuloksia:)

Eepi: Kitos pitkistä kommenteista. Itse olen sitä mieltä, että ohjelmaa ei tarvitse palvoa&rakastaa kunhan vain USKON siihen:)
Ja tämä ohjelma on tehty paljon omien toivomuksieni mukaan. Veljelläni on ihan erilainen ohjelma itsellään:) mm. lenkki ja sali ovat minulle mieluisimmat likkumismuodot:)Ja siitä laihduttamisesta: Olen viimeisen vuoden aikana lihonnut 7kg ja en vain viihdy tässä kropassa. Siinä on paha olla. Haluan entisin mittoihini ja tämän mittaamisen ei siis kuulu vaa'an vahtaaminen vaan vaatteiden istuvuus:)pani kirjoittaa on luonostaan hiukan sarkastinen ja sen vuoksi tuo teksti saattoi antaa hiukan väärän kuvkulman omasta innostuksestani:)

27. tammikuuta 2009 klo 13.28  
Blogger Sini kirjoitti...

Mulla parhaiten pitää linjat kunnossa ja olon hyvänä nämä: pienet annoskoot (vähemmälläkin tulee täyteen, syö ruisleipää ja salaattia), syö tarpeeksi usein ja liikkuu. Ja tekee kaiken niin että olo on energinen ja hyvä. Noudatan näitä ja mässään perjantai ja lauantai-illat mitä haluan, kun tiedän että normaalisti syön hyvin ja pidän itsestäni :) Harrastuksiin kuuluu sali, bodypump ja lenkkeilyt pyörällä ja sauvojen kera ja ilman..

Mutta siis tuo annoskokojen ymmärtäminen oli parasta! Sitä ruokaa ei tarvitse kamalasti.

Tsemppiä! Älä luovu siitä hyvästä olosta minkä saavutat! :)

27. tammikuuta 2009 klo 15.08  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

hei jonna, viittisitkö kysyä velipojaltasi mikä se sellainen laskuri on mitä sun ohjelmaa varten käytettiin?

mulla on nyt muutaman lähes täysliikkumattoman vuoden jälkeen alkanut pienimuotoinen elämäntapaparannus - jumppaan ja käyn salilla yhteensä 3-4 kertaa viikossa. usko pois, että kun sitä jaksaa muutaman viikon tehdä, et voisi enää edes kuvitella eläväsi ilman pikkuista liikunta-annostasi. aluksi oli vaikeeta, salille sai lähteä puoliväkisin, mutta nyt on motivaatiokin kunnossa. tajusin yksinkertaisesti, että ikä ei tule yksin, vaan useiden kilojen kanssa. mä oon vielä niin lyhytkin ettei näytä kivalta jos alan leviimään tasaisen varmasti sivusuuntiin. eikä enää tule kauheeta morkkista vaikka söiskin puolikkaan jätskipaketin, kun tietää että se tulee myös kulumaan.

kauheesti tsemppiä! muista että kyllä täytyy myös hemmotella itseään eli herkutella! ;)

27. tammikuuta 2009 klo 15.44  
Blogger Boobettes kirjoitti...

voi apua, mä en varmaan pystyis kuuleen mikä ois mun tuomio samanlaiselle...jaiks..tosin syytä ois, aina on kyllä parannettavaa kaikilla syömisien ja urheilun suhteen. Ite tässä yritin vauvanaskelin edetä parempaan ja terveellisempään elämäntapaan..kertaheitoilla päälle tuleva ohjelma ei taitaisi mulla onnistua..

27. tammikuuta 2009 klo 19.50  
Blogger Joa kirjoitti...

Tsemppiä, mutta muista ettet kuluta itseäsi loppuun. ;) Lenkkeilin joskus pari vuotta sitten aamulla ja luulin sen olevan hyväkin juttu, kunnes siirryin juoksemaan päivällä ja huomasin, että jaksaa about 1000 kertaa paremmin! Ja kannattaa tosiaan löytää semmonen laji mistä tykkää, lenkkeily meinaan saa aika monet tylsistymään. :-D

27. tammikuuta 2009 klo 20.29  
Blogger Camilla kirjoitti...

Tuohan kuulostaa mahtavalta! Olisipa oma veljeni tai avokkini kannustava. Miehellä tapana vain tuoda yllärinä kaikkia herkkuja vaikka kieltäisin ja pyytäisin kannustamaan, ei toimi ei..

Aluksi voi tuntua raskaalta, mutta sitten huomaa, kuinka olo paranee ja on huomattavasti pirteämpi. =)) Pitänee palkata joku kaveri orjapiiskuriksi.

27. tammikuuta 2009 klo 22.08  
Blogger Marika kirjoitti...

Itse tykkään noista aamulenkeistä ja niistä virkistyy aivan älyttömästi. Harmi vaan, että ainakin Suomen sää ei oikein kamalasti puolla tätä. Ja muutenkin nukkuminen pidempään on huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto, kuin nousu ennen kuutta lenkille..

Itse en noudata ruokapäiväkirjaa - vielä - mutta valmentajani tekee harjoitusohjelmani. Täällä jenkeissä on vähän päässyt käsistä tuo harjoittelu, mutta Suomeen palattua palaan taas siihen 9 kertaan viikossa reenaamiseen.

28. tammikuuta 2009 klo 0.07  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ajattelinkin, että tekstissä saattaa piillä hitunen sarkasmia. Fitness-työn haittapuolia on näköjään jatkuva tarve päästä pätemään näissä asioissa;) Näinhän se on, ettei sillä väliä mikä motivoi aloittamaan terveellisemmän elämän, kunhan se kipinä säilyy alkuinnostuksen jälkeenkin.

Tsemppiä treeneihin, olisi mukava lukea edistymisestäsi aina välistä!

28. tammikuuta 2009 klo 10.57  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

ite oon niin pihi että en osta herkkuja kun ne ei oo välttämättömiä. ja halpa kotiruokani ei samasta syystä sisällä esim kermaa tms. halpaa, hyvää ja usein myös kevyttä. mutta nyt on kaapit pullollaan herkkuja joulun jäljiltä ja niitä kyllä mussutellaan sitten :)
liikuntapuolta tarkkailen kirjaamalla kirjaan kaikki liikuntakerrat, kyllä se lista alkaa näyttää huonolta sitten kun on vaan muutama kerta kuussa liikuntaa. tarkotus saada säännöllinen rytmi taas alkuun, viime kesällä opettelin tiistailenkit säännöllisiksi.
epäselvästi kirjotin taas, mutta tsemppiä! jospa tästä muutkin motivoituis, nostetaan suomen kuntoa!

28. tammikuuta 2009 klo 20.02  
Blogger Jonna kirjoitti...

Sini: Ihan hirmu hankalaa syödä pieniä määriä, kun on tottunut ahmimaan!

heta: Moi ja sori myöhäinen vastaus:) Utelin veljeltä tuon ositteen ja se on sellainen kuin www.kalorilaskuri.fi ja olen muuten ihan kateudesta vihreänä seuraillut sun facebook-statuksia "heta salilla" :D

Boobettes: Mun on taas pakko tehdä kertaheitolla tai muuten en tee ollenkaan:)

Joa: Mä taas tykkään ihan hirmuisesti nimenomaan lenkkeilystä:) nyt vain odottelen jäiden sulamista!

RagDoll: minulla myös avokki kantaa jatkuvasti herkkuja sisään:( voisi olla hiukkasen kannustavampi:D

Marika: Odottelen tässä kyllä kovasti jäiden sulamista, että pääsisi lenkkeilemään (en uskalla ollenkaan juosta jos on jäätä maassa)

Eepi: Ihan kiva oikeastaan, että joku oikein kyseenalaisti koko elämäntapamuutoksen. Saanpahan lisää tahdonvoimaa ja uutisia edistymisestä postailen kyllä:)

anki: Äh, olisinpa mäkin tollein pihi! :)

3. helmikuuta 2009 klo 20.25  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu