Pitsitunikajuttu

Tänään oli kirppisaamu. Tämä on hiukkasen yllättävää, koska kotiuduin Twilight-uusinnasta ja sen jälkeisiltä "purku-drinkeiltä" vasta yhden aikaan yöllä. Ei siis ollut ihan ideaaliyöunet takana, kun tallusteltiin kaverin kanssa yhdeksän pintaan Vallilan kirppikselle sisään. Oli muuten huono tarjonta tänään (tai sitten aikaisemmat olivat napsineet kaiken hyvän päältä). Löysin vain yhden ostamisen arvoisen toppi/tunikan mutta se onkin sitten aivan yli-ihana! Valkoinen söpöys on alkujaan Asokselta ja täysin käyttämätön. Viiden euron hinta ei siis tuntunut laisinkaan kohtuuttomalta ja tiedän sen luissani, että tästä tulee kevätkesän ykkösvaate:)

Meikittömän naaman ja oudolla sykerökasalla olevat hiukset voittekin sitten kiltisti jättää huomioimatta. Oli aamulla sen verran silmät ristissä, että en vähäisen jäljellä olevan näkökykyni suojelemiseksi viitsinyt edes yrittää sutia ripsaria. Se on vain todettu liian monta kertaa, että jos yritän meikata väsyneenä, niin kajaali tai ripsiväri tulee tökkäistyä suoraan pupilliin, parhaassa tapauksessa molempiin;)

 

 

Sitten pitää vielä pölistä hiukkasen siitä Twilightin toisesta katselukerrasta. Ensinnäkin pidin leffasta yhtä paljon näin toistamiseenkin tapitettuna. Rasittava homma leffaelämyksessä oli vain ne hihittävät, kiljuvat ja kovaäänisesti itkevät (?) tytöt meidän takana. Argh! Edellisellä kerralla en tähän ilmiöön törmännyt ollenkaan joten oli aikamoinen järkytys huomata, että koko leffan ajan kuului sellaista hihittävää taustahälinää. Uh, olen ihan liian vanha hymyilemään ymmärtäväisesti sille, että MINUN leffanautintoani häiritään. (Plus, juteltiin kaverin kanssa, että ei me oltaisi mitenkään voitu ääneen läähättää suu auki, kun muuten olisi valunut kuolavana kivalle puserolle;) )

Nappasin muuten leffan lopusta itselleni uuden jumitusbiisin. Ihan hyvä, koska nyt alkaa vihdoinkin tulla Lenka ja Travis jo korvista ulos:)

Flightless Bird/American Mouth by Iron and Wine

Kivaa lauantaita!

-Jonna