Retro Woman

Huoh. Nyt se matkalaukku on vihdoin purettu ( en vain pystynyt käymään siihen käsiksi vielä eilen) ja suurin osa uusista vaatteista pyörii iloisesti pesukoneen hellässä huomassa. Ja vaikka suurin osa teistä siellä ruudun toisilla puolilla jo luultavasti miettii, että " toi yksi voisi jo lopettaa siitä Lontoosta jankkauksen ja kehittää itselleen elämän", niin en vain malta olla naputtelematta vielä yhtä Lontooaiheista postausta. 

Elikkäs, jos olet suuntaamassa Lontooseen ( tämä on myös ihan yksinään hyvä syy matkailla tuonne brittien puolelle), niin kannattaa ehdottomasti poiketa tähän Portobello roadin melkein vieressä sjaitsevaan vintageliikeeseen. 

Samaan Retro-liikkeeseen kuuluvua vintageliikkeitä löytyy samalta kadulta useampikin mutta ihastuin erityisestä juuri tämän tarjontaan. Hyväkuntoisia iltapukuja, leninkejä, kenkiä, hattuja ja millä hinnoin! Tuolla kierrellessä ihan kuvotti ne hinnat joita Suomessa kehdataan vastaavasta tavarasta pyytää. Tämä liike on myös erinomainen paikka tehdä aiempien vuosikymmenien merkkivaate/kenkälöytöjä.

 

 

Oma tutkimusretkeni jäi aika pinnalliseksi koska kauppa löytyi vasta viimeisenä päivänä ja olin käsi sydämellä luvannut matkakamulleni rennon kaupattoman päivän ( oikeastaan olin luvannut samaa myös pankkitililleni...). Sain kuitenkin kaverin lahjottua drinkkilupauksella ( jäi muuten ostamatta, hups) ja pääsin puoleksi tunniksi ryntäilemään täyteen ahdettuja käytäviä. Oih, mites se sanonta lapsesta karkkikaupassa menikään...

Ja siis, eihän tuollaisesta paikasta lähdetä tyhjin käsin...

 

 

Aah, olen rakastunut. 50 puntaa. Oih! Olin jo ryysimässä kaverin eteenpäin törkkivän käden avustuksella kohti pukukoppeja kun näin tämän roikkumassa seinällä. Onnistuin kaappaamaan sinisen kauneuden sovitettavien pinoon ja kopissa vedin sen ihan oikeasti vapisevin sormin päälle. Se mahtui juuri täsmälleen. Ihan millilleen minun kokoiseni, ( niin, tuossa selässä vetoketju oikeasti loppuu hassusti ennen kangasta, eli ei ole hajalla tai mitenkään viallinen) täydellisessä kunnossa ja tosiaan 50 puntaa. Pyörittyäni jonkin aikaa ( saattoi venähtää melkein vartiksi) pitkin kaupan käytäviä vein kultaseni vihdoin kassalle ja loppu tuleekin olemaan suurien rakkaustarinoiden historiaa. 

Mekko kokee varsinaisen julkisen ensiesiintymisen vasta syksyllä, kähäräpään ystävän häissä mutta mikään ei estä silittelemästä sitä hellästi joka ilta:) ja oikeastaan, nythän voikin sitten alkaa pähkäillä jo kenkiä ja laukkua. Hmnn.. tummansiniset? hopeiset? valkeat?

huoh. ( syvä rakkauden ja intohimon huokaisu)