18
Huh, tänään oli rankka päivä isosiskolle. Mun pienet vauvaveljeni täyttivät maagiset 18-vuotta ja nyt ollaan sitten kaikki neljä sisarusta jos ei aikuisia niin ainakin täysi-ikäisiä. Mihin se aika oikein meni? Eikö niitä nyyttejä juuri ihasteltu synnytyssairaalassa? Sitä 27 minuuttia vanhempaa veljeä ihan perinteisesti äidin sylistä ja nuorempaa kaksosta taas ikkunan läpi kun toinen oli niin pikkanen, että vierailijoita ei päästetty huoneeseen bakteerivaaran vuoksi.
Koska synttärisankarit kuitenkin ovat perheen nuorimmaiset ja me äidin kanssa nostalgisella tuulella, päätettiin koristella pöytä Nalle Puhin avulla ja pitää samalla meidän perheen viralliset viimeiset lastenkutsut.
Kalevikin pääsi mukaan :)
Sen verran kyllä joustettiin lastenjuhlateemasta, että kilisteltiin sankareiden kunniaksi skumpalla.
Olen muuten vähän jumittunut tuohon lauantaina tekemääni kirpparilöytöön. Paita on jo kolmatta kertaa tällä viikolla päällä;)
Huoh, nyt meen tutkailemaan vanhoja valokuvia ja mietiskelemään, että mihin piruun se aika on oikein mennyt.
Tunnisteet: Jonsku
lähettänyt Jonna | 21.02
13 kommenttia:
Mitä ihmettä? Ihan kuin oisit laihtunut joku tuhat kiloa!:D Näytät siis upealta, piti sanomani!<3
Tässä mielentilassa muuten toteamus "Eikö niitä nyyttejä juuri ihasteltu synnytyssairaalassa?" hymyilytti.;)
Aika vaan katoaa, ja sen nimenomaan huomaa siitä että pikkusisarukset on jo ihan aikuisia ja ite ei ole ikääntynyt ollenkaan :D
Miunkin pikkuveli täytti 18 tällä viikolla. Aina ne on kyllä perheen vaaveja, vaikka mikä olisi;)
Vekkulin näköset synttärit:D Mulla on NallePuhia ja muuta höpsöä rekvisiittaa aina synttäreilläni;) Ja ihanaa, että lutunen Kaleviki pääsi kuvaan:D Avokkini muuten kuttuu kaikkia Bichon Frise-rodun koirulaisia Kalevi-nimellä:)
Kauan olen jo blogiasi seurannut ja nyt vasta jätän ekan kommentin=) Piti vain sanomani, että tämä sinun blogisi on minulle sellainen hyvän mielen blogi. Monissa blogeissa on ärsyttävyyksiä, mutta tätä lukiessa tulee aina iloiseksi ja jotenkin haluaisi tuollaisia ystäviäkin enemmän.
Seisot tukevasti maan pinnalla, vaikka opiskelet arvostettua ammattia jota opiskelemaan on vaikea päästä. Et katso ketään alaspäin ja olet rehellissti se mitä olet:)Et jaa täällä omia mielipiteitäsi ainoina oikeina totuuksina ym. Olet sellainen lady :) Jatka samaan malliin! Olet mielestäni yksi parhaista bloggareista SUomessa Paras aika vuodesta-blogin kanssa.
Voi apua tuota Kalevia...!
Ihana Kale! <3
Aika menee ja ne muut vanhenee, ei ite.. En edes kestä katsoa lapsuudenkuvia, suloinen veljeni saa tipan linssiin saman tien :)
Piti iha useamman kerran katsoa et onko toi tosiaan oikea olento vai joku pehmolelukoira...:D kalevi on ihan epätodellisen näköinen!eihän tuollaisen näköistä koiraa voi olla olemassakaan<33333
Musta tuntuu hassulta miten pienempi veli ja nuoremmat serkut vanhenevat mutta tuntuu että itse pysyy aina nuorena! Pieniä pupujahan ne vielä on <3
Oispa jo omat synkkärit niin sais sinnekin nalle puh-teeman \o/
Onnea pikkuveikoille! :)
Voi ei, kuolen aina ihastuksesta kun nään ton Kalevin pään. :DD Miten voi olla noin ihana.<3 Siitä on aivan liian harvoin kuvia täällä!
MouMou: siis, mitä ihmettä? Kuva valehtelee! Oikeasti olen paisunut kuin pieni iloinen porsaan muotoinen heliumpallo:D
Norppis: Jo, se on ihan hassua, että pikkuiset vanhene eja its eon ikinuori:D
Milla: Totta, nuo kaksi palleroa ( tai ylilaihaa teiniä..) ovat kyllä aina siskon vauvat:)
PupuLihavisto: Voi ei, Kalella on siis ollut aika iso vaikutus tedän elämään!
Anonyymi: tiedätkö, pelastit tuolla kommentilalsi aivan totaalisesti pieleen menneen aamun. Raahauduin töihin väsyneenä, maailman suutuneena, luin kommenttisi ja huono mieli oli poissa. Kiitos siis oikein paljon kivoista sanoistasi!:)
eeva: :D
-H-: se on kyllä aika kuvauksellinen;)
Sini: Lapsuuskuvia katsellessa tulee kyllä jotenkin ihan epätodellinen olo, että miten ihmeessä se aika on kulunut jo näin paljon!
Boobettes: Hahah, sitä ei kyllä välttämättä ihan heti erottaisi pehmolelujen joukosta :D
Henna: Se on kyllä jotenkin hassua, että ei itse tunne vanhenevansa:)
tiizi: vien onnittelut perille, ja voi kamala, miten ne muka voi olla jo noin vanhoja!
anette: pitänee yrittää korjata puute ja laittaa kalesta useammin kuvia:)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu