marraskuinen sunnuntai

Ennen kuin käperryn Pikku Miesten ( siis kirjan, en oikeiden miesten) kanssa huovanmutkaan, tässä muutama kuva tästä kovin tavallisesta koleasta marraskuisesta sunnuntaista. 

Sillä aikaa kun pikkuveli istui kähäräpään matikan opissa, heitettiin äidin kanssa kuuden kilsan kävelylenkki ja vietiin Kalevi Selloon ihastelemaan joulukoristeista. Valkoinen ( tai no, lenkin jäljiltä ei nyt ihan niin kovin valkoinen) pallopää tuijotteli valoja ja tonttuja niin haltioituneena, että teki vähän pahaa raahata raukka takaisin ulos kylmään. Niille, jotka eivät ole vielä ehtineet äitini Kalevi-koiraan tutustumaan, tiedoksi, että tämän koiran lempipaikkoja tässä maailmassa ovat kauppakeskukset. 

Uudet pinkit tennarit selvisivät yllättävän hyvin Espoon mudan peittämistä metsäteistä. Amsterdamista löytynyt harmaa neule taas löytyi tällä viikolla jo neljättä kertaa päältä. Hiukkasen potkin itseäni, että en hamstrannut tätä mukaan myös mustana ja sinisenä. 

Äidin UFF-säkistä löytyi jotain karvaista ja lyhentämistä kaipaavaa. Karvakasan väri on lähes täsmälleen sama kuin tummansinisten mokkasaappaitteni. Nam;)

Jokainen päivä ansaitsee oman biisin ja tänään se on tämä.

Nyt valmistun vuodattamaan muutaman kyyneleen kirjan sivuille, maistelemaan konvehteja ja yritän olla ajattelematta huomisen mukanaan tuomaa kahden viisaudenhampaan poistoa.