melkein joulu

Ihanaa, huomenna on joulu! Ehkäpä maailman paras keksintö tämä kolmen päivän putki jolloin saa luvalla syödä niin paljon, että huippaa, käpertyä sohvalle hyvän kirjan kanssa ja ihan vain olla. 

Tämä päivä soljahti ohi äidin keittiössä kahta kakkua leipoen ( näin jälkikäteen, en oikein tajua sitä optimistisuuttani, että 18-vee veljet oikeasti auttaisivat leipomisessa. Onneksi oli Kalevi [ koira ] joka piti mulle uskollisesti seuraa ja kannusti nuolemalla sukkahousujani. Okei, se oli ehkä vähän oudohkoa kannustusta Kalelta )

 Ei olla kyllä yleensä Kalevin kanssa ihan näin hyvissä väleissä mutta kait koin, että me bondattiin ihan uudella tasolla leipomispuuhissa. Ja tietty se sukkahousujen nuoleskelu. On muuten ehkäpä oudoimpia tuntemuksia havahtua kesken suklaamoussen teon, että pieni valkoinen koira nuolee sukkisten peittämiä sääriä. 

Äiskän  luona lempparijuttuja on valokuvaseinä. Äiti jaksaa aika kiitettävästi vaihdella kehyksissä olevia kuvia. Ja nyt veljet kyllä upottaa mut kinkkunesteisiin kun pamautin tän kuvan tänne;)

Aattoruuhkien välttämiseksi käytiin jo tänään viemässä kynttilät läheisten haudoille. Kynttilöiden valaisema luminen hautausmaa oli kovin kaunis. 

Nyt taidan mennä tapittelemaan Ylpeyden ja ennakkoluulon somasti kuusen kynttilöiden valossa:)