Pannat on pop

Päähänpistot, jotka sisältävät valokuvien napsimista iltakymmenen jälkeen pitäisi kieltää lailla. (Sellaista lakia ei näet ihan oikeasti ole!) Olin tässä jo äärimmäisen mukavasti majoittunut kotiverkkareihin ja kasasin juuri suuhuni maailman suurinta annosta valkohomejuustoa, kun yhtäkkiä sain mahtavan idean: Minun on aivan pakko kirjoittaa postaus pannoista! Sen sijaan, että olisin vaikka kirjoittanut idean ylös, olinkin jo samantien kaivelemassa lempparipantojani ja valjastamassa poikakaverirukkaani kameran taakse. Nyt. 80 kuvaa (oikeasti.) myöhemmin, voin vain todeta, että ei. enää. ikinä. kuvia. iltakymmenen. jälkeen. Miten onkin mahdollista näyttää jokaisessa kuvassa joko muumiolta/zombielta/alkoholistilta/kasvojenkohotuksesta toipuvalta/leijonalta/lumimieheltä/matti nykäseltä ?! Hohhoijaa. Sitä se on, kun 20 vuotispäivä tuli katsastettua jo kolmisen vuotta sitten.

Haluan kuitenkin yhä kirjoittaa niistä pannoista, eli täältä pesee.
Olen pantatyttö. Addiktoiduin kyseisiin kapistuksiin viime syksynä polkkatukan myötä ja sen jälkeen ei ole kulunut montaakaan päivää, etteikö jonkinlainen härdelli olisi hiusteni poikki kulkenut. Tästä innostuksesta syytän/kiitän avoimesti Gossip Girl-sarjaa, jonka ansiosta nyt täytän muutenkin täydet laatikkoni pannoilla, tuhlaan niihin paljon pieniä eurojani ja en siltikään onnistu ikinä näyttämään Blair Waldorfilta. On se sitten väärin, ettei samantyyppinen panta päässä muuta myös kasvoja ja hiuksia. No, kaikkea ei voi saada:) Ainoa ongelma tässä uudessa innostuksessani on, että (siis hetkittäisten ysäriflashbackien lisäksi), että en oikeasti osaa enää mennä ulos ilman pantaa päässäni. Tuolloin olen heti äärettömän tietoinen juurikasvustani ja laittamattomista hiuksistani. Koska pantahan tietenkin korjaa kaiken tämän;) Tiedättekö. Pantakirjoitusvimmani koki nyt pienen mahalaskun. Taidan siis lopettaa tähän tämän aiheen:)




Hupsis, menipäs tuo kuva nyt hassusti. Henkilökohtainen insinöörini latasi minulle tähän koneelle Mozillan ja olen nyt ihan pihalla tämän kanssa. en jaksa tajuta, että miksi pitää olla jatkuvasti lataamassa jotain uusia ohjelmia. Toisaalta, avokkini ei kai täysin ole sisäistänyt, että miksi pitää ostaa uudet kengt lähes joka viikko;)Tasoissa ollaan.

Tässäpä muuten nyt kuitenkin kaksi kuvaa tuosta tunnin takaisesta kuvaussessiosta. Kuvissa ovat lempipantani. Ja ei. En ole alasti.



Nyt onkin sitten pakko vielä ulista ihan pikkiriikkisen siitä rikosoikeuden tentistä. Tiedättekö. En ollutkaan ihan superhuono mutta reputan luultavasti, koska aika loppui kesken. Siinä typerässä tentissä kerättiin 2,5 tunnin jälkeen lakikirjat pois ja minulta jäi kokonaan yksi oikeustapaus tekemättä. Hemputti soikoon! Kaikki eivät olleet päässeet läpi sitä luentokuulustelua, joten niitä tehtäviä olisi pitänyt ehtiä vääntää kolme! Ehei, ei onnistu. Siinä on kuitenkin aika duuni, etsiä siitä isosta vihreästä kirjasta oikeat pykälät, hahmotella vastaus ja sitten vääntää tekstiä nelisen sivua. Tänks oikis. (Tämä järjetön avautuminen, koska eihän sitä koskaan tiedä. Joku professorihan saattaa vaikka pörräillä täällä:D )

Ja nyt aivan järisyttävän tärkeä kysymys! Muistaako kukaan enää TENAVATÄHTEÄ?! Sitä iki-ihanaa lapsuudenmuistojen kultaamaa lasten laulukilpailua! Tuossa viikonloppuna kun etsiskelin youtuben maailmasta "Vanha Holvikirkko"-biisiä (saan välillä järkyttävän pakkomielteen johonkin vanhaan suomalaiseen biisiin. Tätä ennen minulla oli parin viikon Kaijan Koon "kuka keksi rakkauden"-kausi), niin löysin kasan pätkiä tuosta jo unohtuneesta ohjelmasta. Tässä oma suosikkini:)

Hei, nyt mä meen nukkumaan tai jään taas kuuntelemaan noita. Oi, niitä aikoja kun lapsetkin pukeutuivat niinkuin lapset:)

Jonna