Askartelukiintiö kerralla kiinni
Minussa on yksi piirre, jonka katson suurimmaksi plussakseni ja samalla ehdottomasti suurimmaksi miinukseksi myös. Olen kekseliäs. Saan paljon kaikenlaisia ideoita ja olen innokas testaamaan niitä. Pienempänä tämä johti siihen, että valjastin kaikki pihan lapset järjestämään vappujuhlia, pihakirppistä tai askartelemaan pihalehteä. Tästä saammekin sitten hyvän aasinsillan siihen, mitä tein koko eilisen illan ja osan yöstäkin. ASKARTELIN!
Olen siis tutorina eräällä valmennuskurssilla ja me tutorit olimme yhdessä järjestämässä ryhmätyöpäivää kurssilaisille. Minä sitten nokkelana tyttönä sain idean, että väsätään sellainen "Haluatko oikikseen?"-lautapeli. Ihan kiva idea, jos olisin lopettanut siihen. No, enpäs kuitenkaan tukkinut suutani vielä tuossa vaiheessa, vaan sen sijaan ilmoitin, että minä voin kyllä väsätä pelilaudat ja kysymyskortit, jos muut tutorit keksivät kysymykset.
Minä myös olen hyvä sulkemaan tehtävät asiat pois mielestäni (tätä saisi mahtavan aasinsillan huomiseen tenttiin mutta siitä kenties myöhemmin). En siis todellakaan ottanut tehtäväkseni väsätä niitä pelilautoja ja kysymyskortteja tasaisesti niiden kahden viikon aikana, jotka minulla oli aikaa. Minähän aloitin...eilen. Illalla.
Eihän siinä yhden pelin vääntämisessä vielä hirvittävää ongelmaa olisi tullut eteen mutta näitäpä piti tehdä viisi! Kauanko meni aikaa? 6,5 tuntia. Huokaus. Tästä lähtien tukin suuni:)
Tänään olikin sitten tuo edellä jo mainittu ryhmätyöpäivä ja sen jälkeen suuntailin äidille käymään. Olen tullut niin vainoharhaiseksi Aavekuiskaajasta, että en eilen yöllä nukkunut kuin muutaman tunnin (koska makuuhuoneessa mielestäni kummitteli), joten opiskelusta ei ole tullut oikeastaan mitään tänään. Herranen aika, kun eivät mun virkeät aivot oikein jaksa käsittellä esineoikeutta, niin miten sitten väsyneet? :) Ajattelin kuitenkin tämän postauksen naputeltuani yrittää vielä kerran. Tämä blogi on muuten aivan erinomainen syy pakoilla opiskelua. "Siis enhän mä ehdi nyt lukea kun pitää ehtiä päivittääkin:D "
Seuraavaksi luvassa pari ylivalaistunutta kuvaa tämän päivän asusta:) Onnistuin muuten tänään jo rikkomaan tuon perjantaina ostamani paitatunikahommelin:) Äiskällä ollessani jäin sen lörpöstä hihasta ovenkahvaan kiinni ja nyt kankaassa komeilee mukavan kokoinen reikä.
Jakku - H&M
Paitatunika - Gina Tricot
Huivi - Indiska
Legginsit - Pariisista
Kengät - DinSko
Laukku - Nizzan vanhakaupunki
Nyt minä + esineoikeus
Jonna
ps. minulla EI ole valkoisia sukkia noissa kuvissa;)
Olen siis tutorina eräällä valmennuskurssilla ja me tutorit olimme yhdessä järjestämässä ryhmätyöpäivää kurssilaisille. Minä sitten nokkelana tyttönä sain idean, että väsätään sellainen "Haluatko oikikseen?"-lautapeli. Ihan kiva idea, jos olisin lopettanut siihen. No, enpäs kuitenkaan tukkinut suutani vielä tuossa vaiheessa, vaan sen sijaan ilmoitin, että minä voin kyllä väsätä pelilaudat ja kysymyskortit, jos muut tutorit keksivät kysymykset.
Minä myös olen hyvä sulkemaan tehtävät asiat pois mielestäni (tätä saisi mahtavan aasinsillan huomiseen tenttiin mutta siitä kenties myöhemmin). En siis todellakaan ottanut tehtäväkseni väsätä niitä pelilautoja ja kysymyskortteja tasaisesti niiden kahden viikon aikana, jotka minulla oli aikaa. Minähän aloitin...eilen. Illalla.
Eihän siinä yhden pelin vääntämisessä vielä hirvittävää ongelmaa olisi tullut eteen mutta näitäpä piti tehdä viisi! Kauanko meni aikaa? 6,5 tuntia. Huokaus. Tästä lähtien tukin suuni:)
Tänään olikin sitten tuo edellä jo mainittu ryhmätyöpäivä ja sen jälkeen suuntailin äidille käymään. Olen tullut niin vainoharhaiseksi Aavekuiskaajasta, että en eilen yöllä nukkunut kuin muutaman tunnin (koska makuuhuoneessa mielestäni kummitteli), joten opiskelusta ei ole tullut oikeastaan mitään tänään. Herranen aika, kun eivät mun virkeät aivot oikein jaksa käsittellä esineoikeutta, niin miten sitten väsyneet? :) Ajattelin kuitenkin tämän postauksen naputeltuani yrittää vielä kerran. Tämä blogi on muuten aivan erinomainen syy pakoilla opiskelua. "Siis enhän mä ehdi nyt lukea kun pitää ehtiä päivittääkin:D "
Seuraavaksi luvassa pari ylivalaistunutta kuvaa tämän päivän asusta:) Onnistuin muuten tänään jo rikkomaan tuon perjantaina ostamani paitatunikahommelin:) Äiskällä ollessani jäin sen lörpöstä hihasta ovenkahvaan kiinni ja nyt kankaassa komeilee mukavan kokoinen reikä.
Jakku - H&M
Paitatunika - Gina Tricot
Huivi - Indiska
Legginsit - Pariisista
Kengät - DinSko
Laukku - Nizzan vanhakaupunki
Nyt minä + esineoikeus
Jonna
ps. minulla EI ole valkoisia sukkia noissa kuvissa;)
Tunnisteet: Päivän asu
9 kommenttia:
tosi hauska idea tuo peli!
Heii miksei mun kurssilla ole tollasta peliä :D Oon joutunu tekee yksin muistipeliä saantosuojista ja muusta kivasta.
Onpa nätti jakku, oletko lähiaikoina sen ostanut?
Haha, mahtava askarteluidea!:D Minustakin tulee tutor.<3 Se on vastuullinen homma se...
Ihan älyttömän hauska idea tuo peli!
Ja asusi on ihana, ihanan pirtsakka. :)
aika kiva laukku... Ootas, taisin saada synttärilahjaksi yhdeltä Jonnalta samanlaisen ruskean=)
Haha, olen itse juuri samanlainen möläyttelijä. Kun kahden kaverini kanssa päätimme tehdä ysien projektin TSH:sta (Taru Sormusten Herrasta, you know?), hihkaisin että "mä haluun tehdä Tuomiovuoren!". Siis sellaisen miniatyyri-vuoren. Kanaverkosta, sanomalehdistä, liisteristä ja mustasta maalista. Olenpas viisas. Möläytykseni ansiosta pitäisi tälläkin hetkellä askarrella ko. vuorta autotallissa, mutta mitä minä teen? Surffaan netissä. :D Olen kanssa tällainen "vielä ehtii" -tyyppi... vieläkin ehtii!
Haha, mulla on ihan sama juttu, saan päähäni aina loistavia ideoita joiden toteuttaminen jää aina viime tippaan :D hauskasti osaat kyllä kirjoittaa, edelleen. Ja piristävä tuo päivänasusi, laukku on ihana!
jenni: kiitos!
hannae: Et selvästikään ole minun kurssillani, koska siellä tuollainen peli oli:) Saantosuoja on muuten ihan kiva juttu:)
anonyymi: Eip, ostin sen melkein neljä vuotta sitten:)
moumou: Hih, olen jatkuvassa stressissä tuon homman kanssa. Haluaisin niin kovasti, että kaikki saisivat opiskelupaikan:)
christina: kiitos!
tuuli: Se yks jonna taitaa olla aikas kiva:)
peippo: voi, kun sitä joskus osaisi olla hiljaa:) Onneksi meitä on useampia...
sarakissa: Kiitos ja kiva tietää, että en ole ainoa, joka jättää asiat enemmän kuin viime tippaan:)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu