Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Sitruuna nimeltä Jonna

sunnuntai 29. kesäkuuta 2008

Sitruuna nimeltä Jonna

Näin aluksi kiitos kaikista edelliseen postaukseen tulleista kommenteista:) Jatkossa ajattelin ottaa kirjat enemmän mukaan postauksiini "Päivän lukuvinkki"-kirjan kautta. Oli myös tosi kiva huomata miten paljon lukevia ihmisiä täältä blogimaailmasta oikein löytyy ja varsinkin Lotta-kirjojen yllättävän suuri suosio toi hymyn huulille:) Ajattelin muuten parannella onnetonta ruotsiani vielä tämän kesän aikana ruotsienkielisen lotan ja sanakirjan avulla.

Tämä päivä soljui nopeasti ohitse, kuten sunnuntailla on ikävä tapa tehdä. Huomenna pitäisi taas jaksaa rahautua töihin ja jaksaa istuskella tunkkaisessa toimistossa koko viikon (paitsi tiistaina, jolloin istun tunkkaisessa tenttisalissa tuijottelemassa kynsiäni, joiden kunto on yhtä huono kuin tietämykseni kyseisen tentin asioista)

Tänään kävimme poikaystäväni kanssa kuluttamassa viimeisimmätkin ilmaisista leffalipuistani (siis niistä, jotka sain siitä supernöyryyttävästä piippaustutkimuksesta...) Elokuva oli The Happening ja se oli...no, se oli. Se oli huono. Todellatodella huono. Ja minä en ole edes erityisen nirso leffojen suhteen (nimimerkillä: Lempileffani kautta aikojen on Morsiamen isä)
Huh, onneksi ei tuosta elokuvan tapittamsesta sentään tarvinnut maksaa. Hui!

Päivän asuna toimi Hennesiltä pari viikkoa tapakaperin tullut sitruunankeltainen mekko, jota kuitenkin päädyin käyttämään housujen kanssa. Tein nähkääs tänä aamuna sellaisen shokeeraavan huomion, että en laisinkaan omista pitkiä mustia legginsejä. Tuo mekkonen taas oli sen verran lyhyt, että sukkiksilla olisi ollut alaston olo. Leffasta autolle kävellessä hurmaannuin taas jälleen kerra Helsingin kauniista rakennuksista ja niistäkin tuli napattua pari kuvaa:)





Takki - Seppälä
Mekko - H&M
Housut - H&M
Kengät - O.I.S
Laukku - Belizia

Päivän kirjavinkki: Anna-Leena Härkönen: Loppuunkäsitelty
"Sinä olet vielä siinä ja hengität, minun ihana pikkusiskoni"

Repivä, tuskaisa ja rosoinen teos kirjailijan sisaren itsemurhasta. Mitä tehdä kun yksi rakkaimmista lähtee odottamatta? Kuinka niin suurta surua voi käsitellä? Miten pitäisi vastata, kun tuntematon kysyy sisarusten määrää? Rehellinen teos, joka jättää ajattelemaan elämän/mielen haurautta ja maamme mielenterveyshoitojen jatkuvia leikkauksia.

-Jonna

ps. muistakaa Marikan arvonta!

Tunnisteet: ,

20 kommenttia:

Blogger Tuuli kirjoitti...

Hahaaa, vai neiti "en pidä leggingeistä" kaipaa leggingsejä. Hei, kai mä palautin sulle sen "Loppuunkäsitelty" - kirjan? En muista... Ja tosi kiva toi mekko, en ollut ennen nähnyt tota väriä sun päällä, mutta sopii just hyvin! Tsemppiä tenttiin!

29. kesäkuuta 2008 klo 21.54  
Blogger sarakissa kirjoitti...

Tuo mekko on älyttömän nätti, oon hulluna kaikkiin tollaisiin röyhelöjuttuihin :)

Ja kommenttina enemmänkin tuohon aiempaan kirjapostaukseesi (en millään jaksa nyt tehdä kahta eri kommenttia!): Lotta-kirjat on lapsena tullut kanssa luettua, samoin nuo tyttökirjat. pitäisi varmaan alkaa hyödyntää lähikirjastoa, nyt lukukokemukseni rajoittuu aikalailla tasan siihen mitä itse raaskin ostaa (tai lainata kavereilta, ja ei nekään ihan kaikkia kirjoja omista). Olen kyllä ihan lukemishullu, luen mitä vain hätätilanteessa.

29. kesäkuuta 2008 klo 22.16  
Blogger Cherry Blossom kirjoitti...

Lukuvinkki on tosi kiva idea. Kirjafriikkinä olen suuresti ilahtunut aluelaajennuksestasi :) Lotta-kirjat on täälläkin päässä kahlattu läpi. Riemukkaita opuksia, joihin on vuosienkin jälkeen helppo palata.

Sitruunainen mekko on ylisöpö :)

29. kesäkuuta 2008 klo 23.10  
Anonymous Milka kirjoitti...

Oo, rakastan blogiasi. Ihana tuo keltainen mekko!!

30. kesäkuuta 2008 klo 0.35  
Blogger MouMou kirjoitti...

En varmaan voisi lukea tuota kirjaa, kun itkisin alusta loppuun!:/ Olen sen verran kamala itkemään... Ihana tuo mekko muuten.:)

30. kesäkuuta 2008 klo 4.47  
OpenID pinja2 kirjoitti...

Kirjavinkki on kiva idea. Voisin yrittää ryhdistäytyä ja ottaa mielenkiintoisten kirjojen nimet johonkin muistiin. Aina mietin, että kyllä mä muistan sen nimen enkä kirjoita ylös ja sitten se unohtuu. Luin vähän aikaa sitten ton Anna-Leena Härkösen kirjan ja tykkäsin paljon.

30. kesäkuuta 2008 klo 11.18  
Anonymous mansikka kirjoitti...

Multakin pisteet tuosta kirjavinkkaus-ideasta. Ja tuo keltainen mekko on toooosi suloinen, sopii sulle!

Mulla on joku ihme viha-rakkaus-suhde Anna-Leena Härköseen: en voi olla ahmimatta hänen kirjojaan (lähinnä näitä omaelämäkerrallisia), mutta silti joku niissä ärsyttää...

30. kesäkuuta 2008 klo 12.20  
Blogger Peippo kirjoitti...

Ihanan pirtsakanvärinen mekko. :) Ja jos et olisi sanonut, että sulla oli farkut jalassa, olisin olettanut että sulla oli mustat legginssit. Noi farkut näyttää ihan leggisseiltä!

30. kesäkuuta 2008 klo 12.38  
Anonymous tiizi kirjoitti...

Heips Jonnaroinen! Kävin taas pitkästä aikaa tutkailemassa kuulumisiasi, ja tottahan oli luettava heti kaikki postaukset, jotka on jääneet väliin :)

Loppuunkäsitelty on avartava lukukokemus - se auttaa käsittelemään omaa surua ja ennenkaikkea ymmärtämään surun kaikki puolet. Tätä on suositeltava lämpimästi kaikille, jotka ovat menettäneet ennalta-arvaamatta läheisen ihmisen.

Hauskaa, että me ollaan kerrankin luettu joku sama kirja - lukuunottamatta joitain lukion pakollisia 7 veljestä ja niitä mitkä vaan on pakko lukea, jos kerran lukemista harrastaa.

Mun käsityksen mukaan ollaan aina luettu ihan erilaisia kirjoja. Mun lukemiset tosin rajottuukin nykään melkein pelkästään suomalaisiin, ruotsalaisiin ja norjalaisiin dekkareihin ja Torey Haydeniin. :D Pari viikkoa sitten sain vihdoin kokonaan luettua Uinu uinu lemmikkini, joka oli hirveä pettymys.

Ihanaa kesää!

Ja jossain vaiheessa voitaisiin järkeillä taas tapaamista. Viimeisten tapaamisten väliin on jäänyt turhan monta vuotta! Kesä on lyhyt ja täynnä kaikenlaisia pakollisia juttuja, mutta ehkä syksyn piristykseksi?

30. kesäkuuta 2008 klo 12.55  
Blogger Ocean kirjoitti...

Tuo A-L Härkösen kirja pitää kyllä ehdottomasti lukea. Mielenterveysasiat ovat Suomessa aika rempallaan... Ihana mekko!

30. kesäkuuta 2008 klo 14.40  
Blogger Calin kirjoitti...

Apua, kuinka kiva keltainen päivän asu! sopii sulle ku kieli suuhun! tuo kirjavinkki on tosi kiva idea, ei taida muilla tuommoista ollakaan ;) mut huono sinänsä et sitä alkaa itelle kirjottaa vinkkejä ylös ja kohta odottaa montakymmentä kirjaa, jotka pitäs lukassa läpi :D

30. kesäkuuta 2008 klo 15.05  
Anonymous tiizi kirjoitti...

Pakko vielä lisätä tälle päivälle, että oon tän kevään aikana ostellut huolestuttavan paljon vaatteita. Alan epäilemään, että tää tarttu sillä maaliskuun luokkaretkireissulla susta! ;) Voihan ideapark.

Vai lieneekö syynä se, että nyt kun asuu kaksin ja on kahden rahat niin jää muutama euro kuukaudessa enemmän kaiken pakollisen jälkeen. Kumma kyllä tolla toisella puoliskolla säästyy rahaa, mutta mulla ei!

Ja vastaus johonkin aiempaan postaukseesi: kyllä, olen huomannut että vaatteiden koot ovat suurentuneet, viimeksi tänään Seppälässä ja eilen Kappahlissa (mähän sanoin, ostelen jatkuvasti!). Ja kenkienkin koot on suurentuneet ajan saatossa, ainakin uskon niin. Teininä koko oli muka 39-40, nyt 38 ja äärimmäistapauksissa 39.

30. kesäkuuta 2008 klo 18.30  
Blogger Marika kirjoitti...

Nätti mekko. :) Se on hassua, miten sukkiksilla on alastomampi olo kuin legginseillä vaikka periaatteessahan niillä ei ole muuta eroa kuin se, että toisessa on kärjet. :D Sama olo tulee nimittäin minullekin. Ja talven jälkeen oli kamala ensimmäistä kertaa jättää legginsit pois. Onneksi kaikkeen tottuu ja totuin nopeasti paljaisiin, lyhyemmiltä näyttäviin jalkoihini. Hassua muuten, että mustat legginsit/sukkikset tuntuvat pidentävän sääriä ainakin kilometrin verran. o.O

30. kesäkuuta 2008 klo 19.12  
Anonymous m kirjoitti...

onko noissa kengissä korkoa? mitä makso? milloin ostettu? hee, ihanat :)

30. kesäkuuta 2008 klo 21.33  
Blogger Mari kirjoitti...

Mahtavan pirteä tuo mekko. :P Sopii sinulle hyvin kun omaat tumman tukan, tällaiselle tähkäpäälle ei varmasti noin hyvin passaisi. :P

30. kesäkuuta 2008 klo 22.10  
Blogger Verona kirjoitti...

Kiva asu, keltainen on aivan kesän värinen! Tuota Anna-Leenan kirjaa en ole lukenut vaikka on ollut listalla iäisyyden, varmaan ahdistaa etukäteen että lukeminen tulee ahdistamaan...

1. heinäkuuta 2008 klo 16.47  
Anonymous lukumoukka kirjoitti...

Härkösen kirjoissa arveluttaa tuo omaelämäkerrallisuus. Itsestäänhän saa kirjoittaa mitä haluaa, mutta mitä pohtivat läheiset, joista kerrotaan (kysymättä?) aika intiimejäkin asioita. Kirjahan on vain yksi versio kerrotusta tarinasta, mutta moniko lukija osaa ajatella niin.
Aihe toki tärkeä - joissain paikoissa pitkien jonojen läpi pääsee hoitoon, hurjien huhujen mukaan, yrittämällä itsemurhaa. Ja jos onnistuu, niin onpa taas lyhyempi jono?

2. heinäkuuta 2008 klo 20.48  
Blogger Jonna kirjoitti...

tuuli: Kyllä sä palautit sen kirjan ja joo, välillä pitää vain käyttää leggareita:)

sarakissa: Kiitos, tykkäilen myös tuollaisista röyhelöistä:) Nyt sinne kirjastoon hankkimaan matkalaukemista:)

cherry blossom: Kiitos! ja ah! kun noi Lotat on ihanan suosittuja:)

milka: Kiitos:)

moumou: minulla meni myös aika niiskuttamiseksi mutta oli se kirja sen arvoinen:)

pinja2: minulla on jossain pitkä lista luettavia kirjoja mutta tuntuu, että ikinä ei vain ole aikaa:)

mansikka: sama viha-rakkaus löytyy täältäkin:) Tykkäilen myös eniten noista omaelämänkerrallisista.

peippo: Kuvassa ne näyttävät kyllä ihmeen legginssimäisiltä, luonnossa eivät:)

tiitzi: Ehkä mä tartutin suhun jonkin shoppailuviruksen:) ja hei, en ikinä saanut sitä seitsemää veljestä luettua:D

ocean: Kiitos ja se on kyllä ihme, kun aina jaksetaan toitottaa miten hyvin Suomessa on asiat, mutta heh, ei kyllä ole ihan kaikessa.

calin: Kiitos! ensin hiukan arkailin tuota keltaista:)

marika: totta, Miksikön se jalkaosa vaikuttaa niin paljon:)

m: Kengissä on ihan pari senttiä korkoa, maksoivat 19,90 ja ostin ne toukokuussa Aleksi 13-liikkestä:)

mari: kiitos!

verona: Kieltämättä on aika ahdistava kirja. Hyvä mutta ahdistava.

lukumoukka: Eiköhän sitä läheisiltään nyt varsinkin tarkistuta, ettei kansien välistä löydy mitään loukkaavaa:)

2. heinäkuuta 2008 klo 21.30  
Anonymous Mimosa kirjoitti...

Voi juku, eksyin jotain ihmeen kautta sun blogiin ja nyt en pääse nukkumaan kun on pakko lukea tätä :D Ihania asuja ja kuvia ja kirjavinkkejä. Ostin just omaks kolme Torey Haydenin kirjaa, äskettäin sain luettua Häkkipojan loppuun.

14. heinäkuuta 2008 klo 0.06  
Blogger Jonna kirjoitti...

mimosa: Hei, kiva, että tykkäät:) anteeksi myöhäinen vastaus, mutta kun tämä pirun bloggeri ei ilmoita laisinkaan uusista kommenteista:) häkkipoika oli muuten aika mielenkiintoinen kirja:)

30. heinäkuuta 2008 klo 22.02  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu