Toivepostaus 2: Koulu

Yllättävän moni kilpailuun vastanneista toivoi postausta tuosta armaasta oppilaitoksestani. Tarkoituksenani oli leikkiä hiukkasen kameralla yliopistolla ja näppäillä hienoja "Jonna opiskelemassa" "Jonna heittelemässä lakikirjoja ilmaan"-kuvia mutta jostain ihmeen syystä siinä rakennuksessa tuntui aina olevan muitakin ihmisiä ja taiteellinen kuvausrauhani häiriintyi pahan kerran;) ( ja okei, tuo lakikirjojen ilmaan heittely tuskin olisi myöskään onnistunut noiden opusten varsin kunnioitettavan painon vuoksi)

Tässä siis teille TOP-10 tietopläjäys


1) Opiskelupaikkani on siis (jos joku ei vielä tuosta kuvasta hiffannut) koko nimeltään: Helsingin Yliopiston Oikeustieteellinen Tiedekunta, kavereiden (ja kaikkien, jotka eivät jaksa väännyttää kieltään tuohon nimihirviöön) pelkkä oikis.

2) Pääsin sisään virallisesti kolmannella yrityksenä mutta toisena keväänä jolloin luin (ekana vuonna kävin hiukkasen vain haistelemassa sitä koetta).



3) Kyllä. Pääsykokeisiin pitää lukea ihan oikeasti ja ihan tosi paljon. Pääsykoekirjat (sivumäärä on vaihdellut viime vuosina 450-950 ja kirjojen lukumäärä kolmen ja neljän välillä) ilmestyvät siinä maaliskuun lopulla/huhtikuun alussa ja pääsykoe on aina juhannusviikon keskiviikkona klo. 12-17.00. Hiukkasen alle kolmessa kuukaudessa pitää siis pystyä omaksumaan ja oppimaan asiat niin hyvin, että pistesaalis riittäisi siihen noin 200 sisäänpääsijän joukkoon (hakijoita on vuosittain yhteensä noin 1200-1300). Voin kuitenkin kertoa, että jos tuohon sisäänpäässeiden 18% joukkoon mahtuu, niin yksikään kevään lukutunti ei tunnu turhalta. (Olen varmaankin kaksi viikkoa sisäänpääsyn jälkeen jossain ihan omassa onnistumishumalassani)

( kuva: Vappu 2007)

4) Luin pääsykokeeseen sisäänpääsyvuotenani aivan hysteerisesti. Viitenä arkipäivänä viikossa kahdeksan, yhdeksän tuntia puhdasta lukemista (tauot miinustettu), lauantaisin sellaiset kuusi tuntia ja sunnuntait huilasin. En tiedä olisivatko koulun ovet auenneet vähemmälläkin. Tuollaiset asiat ovat kovin yksilöllisiä. Otin kuitenkin tavoitteekseni sellaisen kaikkeni antamisen, että ei voisi sitten myöhemmin surkutella ainakaan laiskaa lukemista:)

5) Lukion aineet eivät mielestäni valmista mitenkään erityisemmin pääsykokeisiin tai opiskelun oikiksessa. On siis oikeastaan aivan sama luetko pitkää matikkaa vai rämmitkö lyhyessä (kuten allekirjoittanut aikanaan). Pääsykokeessa merkitsevät vain pääsykoekirjat. Mistään extratiedosta ei pamahda ylimääräisiä pisteitä ja vaikka lukion lakikurssi on ihan kiva, niin ei sillä mitään rakoa muihin hakijoihin saa. (mutta kannattaa käydä, että näkee voisiko laki joskus kiinnostaa enemmänkin). Oikikseen päsee osaamalla pääsykoekirjat ja onnistumalla pääsykokeessa. Jos oikeasti osaat, on sama sen sisäänpääsyn kannalta onko sinulla A:n vai ällän paperit (no, okei, niistä on hiukkasen hyötyä, koska silloin pääsee yhteispistekiintiössä hakemaan). (mutta lukiolaiset hei, älkää nyt lopettako opiskelua tämän vuoksi, en halua pakoilla teidän vihaisia vanhempia;) )


6) Opiskelen tällä hetkellä virallisesti kolmatta vuotta ja ajattelin valmistua tyylikkäästi vuoden myöhässä elikkäs tuossa noin kolmen vuoden kuluttua voitte kutsua minua Jonna the Lakimieheksi. Tarkoituksenahan on, että tuolta koulusta valmistuttaisiin siinä viiden vuoden kieppeillä mutta oman käsitykseni mukaan en ole ainoa, joka tuota opiskeluaikaa sinne kuuteen vuoteen venyttää (tai sitten tämä on vain jokin fiktiomielikuva johon epätoivoisesti takerrun). Myös tuo kasvatustieteen lukeminen tässä sivussa hidastaa hiukan tahtia. (luen siis avoimessa aina kun ehdin)

7) Iso osa opiskelusta oikiksessa on kirjastossa istumista (saa kyllä lukea kotonakin) ja tenttikirjojen lukemista. Tenttialueet vaihtelet noin 500-2000 sivun välillä, joten lukeminen ei ainakaan lopu ihan heti kesken:) Luentojakin pidetään ja niillä voi usein korvata yhden kysymyksen tentissä/tenttikirjan. Luennot ovat myös siitä kivoja, että niillä pääsee toisinaan näkemään niitä opiskelukavereitakin:) Opiskelu on kuitenkin enemmän omaa pakertamista kuin luentoja, joilla tulee istuttua aina parin kolmen viikon jaksoissa muutama tunti viikossa. (ps. jos joku pelästyi tuota tenttisivumäärää, niin meillä Helsingissä saa ainakin suurimpaan osaan tenteistä tuoda lakikirjat ja vähän lunttailla niistä)

(kuva: prinsessabileet 2006)

8) Vaikka juristit tunnetaan "hiukkasen" kuivina tyyppeinä, niin opiskeluaika on kuitenkin aika kosteaa. Bileitä on kiitettävän paljon:) Varsinkin ensimmäisenä vuotena ei oikein muuta ehdikään kuin hyppiä eri pippaloissa (tämä on onneksi kiltisti huomioitu siten, että mitään kovin isoja tenttejä ei ekana vuonna edes tule vastaan) Nyt pitää tosin myöntää, että itselleni tapahtui aika kova juhlimistaantuma toisen vuoden alkaessa kun tenttien sivumäärät kasvoivat ja "oikea opiskelu" alkoi:)

9) Tykkään tosi paljn opiskelupaikastani ja koen kovasti olevani oikealla allalla. Vaikka jatkuva tenttistressi joskus ottaakin päähän, nin silti se laki on ihan oikeasti kivaa ja kiinnostavaa (ainakin suurin osa oikeudenaloista). Oikiksessa on myös se ihana puoli, että sieltä tietää valmistuvansa ihan oikeaan ammattiin. Valmistuttuttuani en ole ainoastaan oikeustieteen maisteri vaan myös LAKIMIES. (jei!)

10) Olen itse ylivoimaisesti eniten kiinnostunut perheoikeudesta ja varsinkin lapsioikeudesta. Toivon tulevaisuudessa tekeväni töitä lastensuojelun parissa tai sitten ratkovani kiperiä perintöriitoja.


Nyt ei tule mitään muuta sanomisen arvoista mieleen. On niin kovin hankalaa kirjoittaa tälläisestä arkipäiväiseksi muuttuneesta asiasta. (Oh, kolmen vuoden takainen välivuosi-Jonna ei ikinä antaisi anteeksi tuota arkista suhtautumista yliopistossa opiskeluun. Silloin se sisäänpääsy oli elämän ja kuoleman kysymys)

Kysykää ihmeessä, jos jokin jäi kaivertamaan:)


Sitten vielä siihen eiliseen vaatekriisiin. Talsin tänään reilut kolme tuntia Itäkeskusken käytäviä ja kyllähän sieltä lopulta mekko löytyi. Niin paljon kuin rakastankin shoppailua, inhoan sitä yli kaiken silloin kun on pakko löytää jotain. Ehdin jo saada kasan ahdistuskohtauksia mekkojen ja kroppani epäsopivuudesta (rasittavaa kun muuten täydellinen mekko ei mene rintojen kohdalta kiinni vaikka kuinka repisi) sekä surkeasta valikoimasta (hei, pikkujoulukausi?!). Lopulta löysin mekkoni ZARAsta ja se on kyllä tosi nätti:)




Huomaatteko muuten tuon mekon värin upean mätsin noihin lakikirjoihin postauksen alussa? :)

-Jonna


kuva
kuva2

EDIT// laitan kilpailun voittajien palkinnot matkaan alkuviikosta:) Oikeasti, näin unta, että lähetin jo palkinnot eteenpäin ja taisin sitten jäädä siihen käsitykseen:D

EDIT2// Lähden viikonlopuksi tutustumaan Jyväskylään, joten heitän kommenttien valvonnan siksi aikaa päälle:)