Kevättä odotellessa
Joululoma on lähtenyt lupaavasti käyntiin. En ole siivonnut tai tehnyt mitään joulujuttuja, vaan olen niiden sijaan addiktoitunut jälleen yhteen teinisarjaan. Privileged tarjoaa kaikkea mitä hömppäsarjalta voi odottaa: rikkaat hemmotellut kaksoset, hyväntahtoinen, hiukan kömpelö köyhä-tyttö-tutor-joka-kuintenkin-on-tosi-fiksu, söpöjä miehiä ja ihania vaatteita. Oikeasti, mitä muuta telkkarisarjalta voi vaatia;). Olen tosin hiukkasen huolestunut siitä faktasta, että tv-sarjamakuni ei ole muuttunut sitten pätkääkään viimeisten seitsemän vuoden aikana. Koska tätä laiskotteluaikaa nyt on, tein jopa poikakaverille hienon teorian siitä, miksi yli kakskymppisten ei kannattaisi katsella liikaa teinisarjoja. Hommahan on kaikessa julmassa yksinkertaisuudessaan se, että silloin kun ikä alkaa ykkösellä, omaa ihminen uskomattoman uskon itseensä. "Mitä sitten jos noilla tyypeillä Gossip Girlissä on miljoonia shoppailurahaa, kymmenen vuoden päästä mäkin elän Nykissä samanlasta elämää" tai "Sitten kun oon tollainen hohdokas parikymppinen, niin asun Pariisissa ja teen töitä muotilehdessä, jossa kaikki on nättejä ja juodaan skumppaa päivittäin..." Sitten pamahtaa se surullinen kakkonen sinne iän eteen ja pikkuhiljaa harmaanloskainen todellisuus alkaa näyttämään rumaa olemustaan. Vuosien karttuessa sitä rupeaa ymmärtämään, että mitä luultavimmin sinulla ei ikinä tule olemaan yhtään sen hohdokkaampaa elämää kuin muillakaan. Se, että saisit edes kivan normaalin elämän on saavutus sinällään. Alat kaikessa hiljaisuudessa odottelemaan lottopottia koska ymmärrät, että sinä ei sittenkään voi tehdä elämästäsi teinisarjaglamouria. Ja tämän vuoksi teinisarjojen katseleminen on kaksikymppisenä jo hiukkasen masentavaa. Silloin ymmärrät, että elämästäsi ei vain tule tuollaista. Voit myös unohtaa sen skumpan litkimisen koska oikeassa elämässä sen päivittäinen litkiminen vai tekee sinusta alkoholistin, jos siis olet niin onnellinen, että sinulla edes on varaa ostaa skumppaa päivittäin.
Okei, sitten muihin juttuihin kuin lievän itsesääliseen valitteluun ja teinien toiveiden murkaamiseen (tosin itsesääli on ihan kivaa ja itseensä uskovat teinit tuskin uskoivat sanaakaan edellisestä, koska jokainen voi tietenkin tehdä elämästään jotain + muuta nuoruuden positiivista hömppää)
Hirvittävä matkakuume on epätoivoisen kevään odottamisen lisäksi lyönyt kiinni oikein kunnolla. Tällä hetkellä suurinpiirtein elän toukokuista Nykin matkaa varten. Saadakseni siis ajatukseni edes hetkeksi pois tuosta ulkona mylläävästä harmaasta loskavesikelistä, innostuin väsäämään kevätlookit kolmelle eri kaupungille:)
Mikä on sinun suosikkikevääsi?
Nythän voisikin vielä hiukkasen masentaa itseään rikkaiden ja kauniiden parissa:)
-Jonna
Privileged
Tunnisteet: Jonsku
27 kommenttia:
Kyllä näistä valitsisin Pariisin kevään itselleni :)
Nyki oli kyllä minulle sopivin. :)
En näe noita kollaaseja kokonaan, oikea reuna jää peittoon :(
Lontoo on noista paras!
Pariisin kevät ! <3
Kaikki asukollaasit oli tosi kivoja, mutta noi alimmat Asoksen punaiset korkkarit olis niinku saatava! Äh, pitää pysytellä pois netistä, liikaa houkutuksia :)
No, Pariisin kevät tietenki! Tuo pitsiyläosainen mekko on oikia ihanuus!:)
New York <3 ehdottomasti ;D
Matkakuume vaivaa kyllä täälläkin ja tuntuu voimistuvan just tälläisinä päivinä kun elämä on yhtä tasaista harmautta :(
Onneksi maaliskuun Miami reissu alkaa olla melkein 90% varma joten tässä vaiheessa uskaltaa jo vähän hehkuttaa, ah aurinkoa ja lämpöä! ;D
Ihan loistava kirjoitus! Olen seurannut blogiasi parisen kuukautta ja tykkään hirveästi kirjoitustyylistäsi :)
Pariisin kevät on ehdottomasti paras, mutta nyt on niin kauhea matkakuume Lontooseen, että sekin näytti erittäin houkuttelevalta. Varsinkin nuo siniset korkkarit ovat aivan ihanat.
Lontoo...oih. Tuo laukku on niin sulonen
Mun suosikkikevääseeni kuuluis iso kasa läpästyjä tenttejä ja hyväpalkkanen trainee-paikka :D Luulen että siihen kollaasiin kuuluu jakkupuku, verkkarit ja kirjasto.
Ihanan osuvasti analysoit tota nuoruuden optimismin ja aikuiseksi kasvamisen ja elämän realiteettien ymmärtämisen suhdetta. Välillä se loska todella vaan lössähtää päin näköä kun tajuaa ettei ehkä tulekaan kauniimmaksi, nuoremmaksi enää, ei halutummaksi, tuskin rikkaammaksi ja kaiken pienenkin onnistumisen eteen saa tehdä todella kovaa töitä (opiskelu,työ,tyylikkyys,itsetunto, itsensä hyväksyminen kaikkine puutteineen...jne.).
Nuorena sitä todella eli haavemaailmassa ja uskoi että musta voi tulla mitä vaan, mutta realismi löi läpi jossain vaiheessa ja nyt vaan yritetään tehdä arjesta riittävän hyvää :)
hei miten katsot tota sarjaa? :) netissä jossain vai lataatko sitä koneelle? :)
Kaunis+Upea+Älykäs+Suloinen = Jonna!
Pariisi!!Mulla on vieläkin tuollaisia ihania (varmasti toteutuvia:D) unelmia,vaikka oma ikä on alkanut kakkosella jo kohta neljä vuotta:)
NY! Ihana!
Ihana kirjotus..vaikka hei eihän se raha ja luksus yksistään ketään onnelliseksi tee :) Kollaaseista ehdottomasti New York...eikä vähiten siksi, että oon itekin lähdössä sinne alkukeväästä, jeij!
KAikki olivat kivoja, tosin ihastuin lontoon punaiseen mekkoon ja nahkarotsi yhdistelmään! Nam!! Ja nyt kun kerroit tuon tosi seikan meistä kakskymppisistä, minuakin alkoi masentaa :/ Taidan mennä katsomaan Gossip Girliä, jos päätyisin taas unelmoimaan sellaisesta elämästä :D
minulle sopisi lontoon kevät, mutta kaikki oli kyllä omalla tavallaan kivoja:)
Ihanat korut Pariisi-kollaasissa, omistan jotain tuon tyylistä! täälläkin on ihan kauhea matkakuume!:( Pariisiin olisi tosi hienoa päästä, siellä en ole vielä käynytkään... :)
Lontoon kevät on vain nams. :) Ja ihan jo senkin takia Lontoo, koska se on vain mahtavin kaupunki inspiksen suhteen heti Tokion jälkeen.
"jos siis olet niin onnellinen, että sinulla edes on varaa ostaa skumppaa päivittäin."
Öh? Skumppapullo päivässä tekee ihmisen onnelliseksi? No..ehkä sinut!
Tasha: Itse en osaa oikein valita, että mikä kevät on kivoin:)
iory: Oh, Se on niin ihana kaupunki!
Sini: no, voi hitsit, tein näistä vielä tavallista pienemmätkin:(
Anonyymi: Toi hattu on jotenkin ihan äärisöpö:)
Anonyymi: Pariisin kvät on ylipäätänsä ihan järjettömän kaunis:)
maria: Oon itsekin kuolaillut noita kenkiä asoksekta jo pienen ikuisuuden:)
PupuLihavisto: Tuo pitsiunelma on kyllä tosi kaunis:)
Hello Lia: Aina pitäisi olla joku matka, jota odottaa. Tekee elämästä paljon kivempaa:)
Gin: Kiitos! ja minua on myös viime aikoina vaivannut kova Lontookuume:)
Ratsia: Se on kyllä kiva:)
O: yyyyh, miten järkeviä haaveita:D
Mää: Se on kyllä kamalaa kun pitää alkaa hyväksyä tylsiä realiteettejä. Mieluummin eläisin ne ruusunpunaiset lasit silmillä:)
jjenny: netistä olen katsonut:)
Anonyymi: Oh, kiitti!
Noora: hah, kyllä munkin pääkopasta vielä muutama hassu teiniunelma löytyy:D
Mariaa: Ja se on kyllä aivan unlmakaupunki!
tini: Uh, Nykki on ihana paikka! ja totta ei raha pelkästään tee onnelliseksi mutta kyllä se elämää sujuvoittaa aikalailla:)
kullanmuru: Toivottavasti nahkatakit jatkavat kulkuaan vielä pitkään, ne on niin kivoja:)
ginger: Se on ehkä oma suosikkini näistä, en oikein osaa päättää:D
SL: Pariisi on kyllä juuri niin kaunis kuin väitetäänkin:)
Coulrophobia: Mulla on ihan hillitön Lontookuume! En ole sielä vielä käynytkään:)
Anonyymi: Nyt ei tainut kirjoituksen sarkastininen sävy ylettyä sinne saakka;)
Kiitti että vinkkasit tuosta Privileged-sarjasta! Sillon kun tämä postaus tuli, latasin ensimmäisen jakson, ja nyt olenkin jo menossa jakossa 8 (koneella toki on jo kaikki 12:D).
missä noita sitten voi katsoa? :)
mä kyllä ihan oikeasti uskon siihen että tulevaisuuden voi luoda itselleen.
jos oikeasti haluaa vaikka lähteä pariisiin tai nykkiin ja on tosissaan unelmansa kanssa, uskon että sen voi ainakin jollain tasolla saavuttaa, ihan sama miten lapselliselta tai sinisilmäiseltä tää nyt kuulostaa.
mut ihan oikeesti, jos unelma on hieno työpaikka muotilehden toimituksessa manhattanilla niin ei siitä unelmasta koskaan mitään tule jos ei sinne nykkiin lähde ja oikeesti koita laittaa jalkaa oven väliin. jos se ei toteudu senkään jälkeen niin, no, ainakin tuli kokeiltua. mut jos suomen loskasta käsin miettii että voi paska, ei sitä hohdokasta elämää nyt sattunu kohdalle vaikka niin halusinkin, en kyllä tehny sen eteen mitään, niin sit on kyllä ihan oma vika :---D
Sara: Olepas hyvä:)
jjenny: En edes muista kun poikaystävällä oli se nettisivu tallessa...
TWe: Oikeassa olet mutta tarkoitin enemmänkin sitä, että näin kakskymppisenä tajuaa, että itsessään ei olekaan sitä rohkeutta/älyä/kauneutta/uskoa itseensä itä vaaditaan toteuttamaan niitä teini-iän unelmia:)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu