Farkkuilua laukkuilun sijaan

Koin tänään suuren henkisen kamppailun. Kaikki varmaan tietävät ne joka toisella ihmisellä olalla roikkuvat Longchampin laukut? No, olen puolisalaa haaveillut sellaisesta laukunretaleesta jo pari vuotta. Aikoinaan pääsykoepuurtamisen aikana jopa lupasin sellaisen itselleni jos koulun ovet aukenevat. No, aukenivathan ne mutta laukkua en ikinä hankkinut. Sainpas tuossa pääsiäisloman aikana sitten käsiini 40 euron lahjakortin Stockmannille ja päätin vihdoinkin täyttää pitkällisen kaipaukseni kun kerran saisin lahjakortilla korvattua puolet veskan hinnasta. Tänään luentojen välisellä tauolla marssin iloisesta kohti vanhaa kunnon minkkiturkkimummojen täyttämää Stockaa ja laukkuosastoa. Alkoi pitkä ja harras värien vertailu. Hipelöin vuoroin ruskeaa, punaista ja vihreää laukkua. Testasin jokaista olallani ja kädessä roikkumassa. Olin jo päätynyt punaiseen kun aloin pohtia, miksi koko touhu tuntui niin vastenmieliseltä ja "pakolliselta". Ajatus kokonaisen 40 euron tuhlaamisesta teki mahan kipeäksi. Tutkailin uudelleen käsissäni olevaa laukkua. Olihan se IHAN kiva mutta 40 euroa? Kokonaisuudessaan 80? Pidinkö oikeasti laukusta vai vain ajatuksesta omistaa sellainen laukku? Vein kassin takaisin telineeseen ja olo keveni heti.
Stockmannin kirkkaiden valojen alla pohdin, mitä oikeasti tarvitsen. FARKUT! Ne H&M:ltä hankkimani muuttuivat kasaksi löysää kangasta heti ensimmäisen pesun jälkeen. Eivätkä edes söpösti "poikaystäväfarkku"tyyliin vaan ennemmin "hankittu pimeässä käsikopelolla". Suuntasin askeleeni One Wayhin. Jo ovella minua tervehti kyltti alennetuista Dieselin farkuista. Kaappasin yhdet mukaani ja painuin sovituskoppiin. 15 minuutin kuluttua poistuin kaupasta uusien farkkujen onnellisena omistajana. Alkuperäinen hinta oli 120 euroa, stockakortilla 95, miinutettuna 40 lahjakortti. Oman osuuteni, 55 euron maksaminen ei tuntunut pakolta vaan mitättömältä muodollisuudelta. Kävellessäni takaisin yliopistolle bongasin yhdeksän Longchampia. Tunsin pienen kateuden pistoksen mutta farkkukassin iloinen heilunta häivytti sen nopeasti. En edes malttanut odottaa kotiin saakka vaan vaihdoin farkut päälleni jo koulussa, käyttäen yliopiston vessaa pukukoppinani:)



toppi - NafNaf
huivi - Lindex
FARKUT - Diesel
Hello Kitty-sukat - H&M
rannekoru - Snö of Sweden


Opin muuten eilen, että en taida olla kovinkaan kypsä 23-vuotias. Leikimme hoidokkieni kanssa legoilla "taistelua" ja täytyy tunnustaa, että minua nyppi aivan suunnattomasti, kun heti alussa sanottiin "Sovitaanko, että me sit voitetaan ja sä häviit." Ei ole reilua! Oli siinä sitten kivaa seurata kun oma taistelulaiva revitään tuusannuuskaksi kun näiden viisi-ja kolmevuotiaiden teoksiin ei saanut edes koskea. "Sovitaan, että rajan tälle puolelle ei saa hyökätä." Arvatkaapas vaan kummalla puolella rajaa oma alukseni oli?



Eipä muuta tällä kertaa...( paitsi, että arvatkaas kuka lähtee YLIHUOMENNA PARIISIIN?!)


Jonna:)

Lonchamp