Opiskelua, lokkeja ja maailman paras hampurilainen
Tänään olenkin ollut ahkera. Aamulla heti kun sain silmät auki ( tapahtui tosin vasta yhdentoista aikaan) siivosin parvekkeen ja kokosin sinne lokoisan opiskelunurkkauksen itselleni ja kasvatussosiologian kirjalle. Tuli muuten taas hiukkasen myöhään aloitettua tuo lukeminen. Maanantaina on kuulustelu ja tällä hetkellä lukematta on vielä 240 sivua. Jaiks! Onneksi uusinnat on keksitty. Tosin tämän uusinta on vasta elokuussa. Mitä järkeä laittaa uusinta yli kuukauden päähän?Eihän silloin muista enää yhtikäs mitään ensimmäiseltä lukukerralta. äh. Outoa muuten miten on mennyt aika "pakollisen" kirjan kanssa nopeasti. Tuo teos oli kuitenkin harsinaisen kiinnostava. Suomen koulutusjärjestelmän kehitystä, ongelmia ja ratkaisuja (okei, olenko täysi nörtti, kun jaksan innostua tuosta?) Muutaman tunnin saldo oli mukava määrä sivuja ja EI LAINKAAN RUSKETUSTA! Miten on mahdollista, että makaa kolme tuntia auringossa ja mitään ei tartu kiinni. Säälittävää. Ei. Supersäälittävää.
Kun parveke alkoi käydä liian vilpoisaksi tipahti myös opiskeluinnostus ja lähdettiin poikakaverin kanssa Seurasaareen iltakävelylle ja hakemaan iltapalaa Otaniemen snägäriltä (kyllä niiden teekkareiden kelpaa kun on maailman paras snägäri). Ostamani, myös maailman parhaana hampurilaisena tunnettu purilainen tosin katosi parempiin suihin niin nopeasti, että en ehtinyt ikuistaa sitä jälkipolville. Vinkkinä kutienkin, että jos joskus eksytte teekkarimaailman snägörille, niin kerroshampurilanen juustolla ja kaikilla mausteilla sinappia lukuunottamatta. NAM!
Seurasaaressa oli älyttömän kaunista ja reippailtiin koko saaren ympäri.Ne lokit tosin olivat pelottavia. Ehdin juuri ja juuri väistämään sillalla eteeni tipahtanutta löysää lokinkakkaa. Yök! Turistit tietty olivat lokeista aivan onnessaan ja napsivat valokuvia minkä ehtivät. Kesäisin Helsingissä aina saa sen olon, että on syksyllä noin tuhannen japanilaisen matkakuvissa mukana.
Ruutumekkopaituli - Lindex
Sukat - Gina Tricot
Kengät - H&M
"Vyö" - Elisen päivän asun mekosta:)
Tuo mekkonen on aika lyhyt ja jossain vaiheessa sain tyttömäisen pinnallisuuskohtauksen ja päätin tarkistaa poikakaverilta, että "Ei kai mun reidet näytä isoilta?" Tähän avokkini mitä ystävällisimmin vastasi "No, onhan ne aika plums, plumps, PLUM, kun ne iskeytyy toisinaan vasten sillei: VumputivumbutiVUMB" Yep. Thanks honey.
Päivän kirjavinkki: Torey Hayden: Tiikerin lapsi
Kuusivuotias Sheila ei puhunut. Hän ei itkenyt koskaan. Äidin hylkäämästä ja alkoholisti-isän pahoinpitelemästä tytöstä tulee lapsi, jota aikuisetkin pelkäävät. Odottaessaan paikkaa suljettuun laitokseen Sheila joutuu vaikeasti häiriintyneiden lasten luokalle, jota Torey Hayden opettaa. Siitä alkaa pohjimmiltaan poikkeuksellisen lahjakkaan tytön kivinen tie kohti elämää, jossa hänelläkin on paikkansa. Erinomainen kirja, joka jättää miettimään moneksi päiväksi. sisältää kohtauksia, jotka aiheuttivat ainakin allekirjoittaneelle pahoinvointia.
Nyt pohtimaan koulutuksen tavoitteita:) Haasteet jätän suosiolla seuraavaan postaukseen.
Jonna
ps. vielä ei ole tullut tärinöitä shoppaillakon vuoksi. Ja vielä tähän loppuun äitini sanat, kun kuuli päätöksestäni " No, oli jo aikakin. Mä olen oikeasti ollut vähän huolissani. Tiesitkö Jonna, että tollanen maaninen shoppailu on sairaus?"
Täytynee pitää tästä lakosta kiinni kun mammakin oli noin ylpeä esikoisestaan:)
Tunnisteet: Päivän asu, Päivän kirjavinkki
18 kommenttia:
Nyt ei mulla ole paljoa muuta sanottavaa, kuin että: IHANA ASU!
Toi Torey Haydenin kirja on kyllä hyvä. Oon lukenut varmaan kaikki suomeksi julkaistut Haydenin kirjat, kun äitille tulee ne jonkun kirjakerhon kautta.
Jotenkin välillä sama fiilis noiden kuvaavien japanilaisten suhteen. Itse kun oon vielä niin vaalea, niin pariin kertaan on tultu ihan estottomasti kysymään, saako kuvata. Ei saa. En tykkää.
Blogissani on sinulle terveisiä! :)
"Lukaisin" tän illan aikana sun koko blogin läpi ja apua.. jään varmaan koukkuun! Ihania vaatteita ja kenkiä ja ja ja... :)
Heh, ihana mies! :) Miehelläni on pikkasen samoja oireita... Murr.
Mutta asusi on kaunis ja reitesi kauniin solakat. ;)
Kaunis toi mekko! Koko asu on kyllä ihan nätti!
Jep. Torey Haydenin kirjoilla on tapana aiheuttaa pahoinvointia. Ja vielä suurempaa pahoinvointia aiheuttaa se, kun tekee itse töitä noiden lasten kanssa. Allekirjoittaneen kesä nimittäin kuluu lastensuojelussa.
Tiikerin lapsi on ehkä henkilökohtainen lempparini kaikista Haydenin kirjoista. Aavetyttö hyvänä kakkosena.
Ai niin... "Tunnustusta" pukkaa.. ;)
Todella onnistunut päivän asu. Mekko on aivan unelma ja polvisukat näyttävät niin hyvältä yhdistettynä mekkoon. :) Itsekin otan ehdottomasti polvisukat käyttöön syksymmällä.
Eivätkä reitesi ainakaan kuvissa näytä todellakaan isoilta. Miehelläsi tuntuu olevan hyvä huumorintaju. :D
löysin sut vasta ja luin ton kirjakesä-postauksen, sulla kuulostaa olevan aika samanlainen kirjamaku ku mulla, Potterit ja Montgomeryt aah Ü. Kiitos muista vinkeistä.
Hahah, ihana kommentti äidiltäsi. :D Tuollaiset ovat juuri sellaisia hetkiä, että voisi sanoa "Kiitos äiti!" :D
Minäkin muuten kävin lauantaina Seurasaaressa. :) Se olikin elämäni ensimmäinen kerta! Ihana paikka, ei voi muuta sanoa. Itse taisin olla kyllä liikkeellä aika paljon sinua aiemmin, joten eipä törmäilty.
Hehee. Avokkisi ja äitisi kommentit saivat minut purskahtelemaan :D Lienevät mahtavia tyyppejä, kuten sinäkin. Seuraan blogiasi päivittäin, kirjoitat ihanasti! Kiitos kivoista jutuista ja kuvista. Olet symppis. T: Taustalla pysyttelevä anonyymi
Söpöt polvisukat! Hei muuten kuuluuko toi kasvatussosiologia myös noihin oikiksen juttuihin, vai onko se jotain muuta varten?
Mmmm. Mä odotan innolla että päästään Suomeen ja pääsen snägärille, aion ottaa lihiksen nakeilla! Otaniemen grillillä en ole käynyt vuosikausiin, mutta sieltä tuli lapsuudessa joskus haettua herkkuja. Ja jotenkin Otaniemen grilliin yhdistän myös huonot Mustanaamio-vitsit.
Mä olen joskus alkanut lukea tota kirjaa, mutta kun olen laiska en ehtinyt loppuun ennen kuin olin uusinut jo liian monta kertaa... Kai mulla on jotenkin tosi lyhyt pinna. Jos kirjoitan jotain esseitä tms. opiskeluja varten niin vartin välein on pakko tehdä muuta tai menee hermo. Toivoisin että jaksaisin lukea enemmän kirjoja.
Ai muillakin on näin ihanan kohteliaita poikaystäviä! Ihanaa etten ole ainut. :DD
sara: kiitos!
pinja2: minä olen kanssa suurimman osan Haydenin kirjoista lukenut. Huh, ovat tulleet kuvaamislupaa?! minä päädyin noihin japanilaisten kotialbumeihin toivon mukaan vain vahingossa:)
riikka: kiitos!
sofia: ah! ihana kommentti! kiitos!
nina: Hah, kiitoksia:D
ronja: kiitos!
ilona: Pyrin myös itse lastensuojelun puolelle töihin tulevaisuudessa ja jo valmiiksi pelottaa, että kestääkö pää.
nina: oi, kiitos paljon:)
marika: kiitos paljon:) Poikakaverini huumorintaju, nooh:D
hilla: olepas hyvä:)
jenni: Joo, me oltiin vasta kahdeksan aikaan illalla:) Hah, äitini laukoo yleensä aika mielenkiintoisia mutta osuvia kommentteja:)
anonyymi: Kiitos kivasta kommentista! (ja kyllä ne molemmat ovat aika mahtavia)
hannae: Ei kuulu oikiksen juttuihin. Haluaisin tulevaisuudessa tehdä töitä lapsioikeuden parissa, niin tuo kasvis vähän tukee tätä tavoitetta:)
herttainen: Teepäs nyt heti Suomeen päästyäsi retki Otaniemen snägärille:)
may: ehei, kohtelias herrasmies löytyy ainakin täältä:)
tosi kiva asu ja kivoja kuvia. Ma katselen niita taalla saamarin toimistossa... Ehka joskus paasen itsekin ulos. Olin sitten elamani krapulassa partnerin luona brunssilla eilen. Ei paljoa havettanyt tulla pahan hajuisena ja silmat verestavina.
mäkin luin ihan innoissani tota sossukasviksen kirjaa. ja vink-vink, meritokratiaan liittyviä juttuja on kysytty aika usein täällä meidän yliopistossa :)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu