Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Aamuinen kidutus

maanantai 30. maaliskuuta 2009

Aamuinen kidutus

Koin eilen illalla yhdentoista aikaan hetkellisen mielenhäiriön ja ilmoitin itseni aamukymmenen spinningiin. Tänä aamuna löysinkin sitten itseni äärimmäisen epämukavasta satulasta, polkemasta sitä saamarin pyörää kuin henkeni edestä, samalla kun yritin olla a) oksentamatta b) välittämättä salin nurkassa vaanivasta viikatemiehestä c) lyyhistymättä pyörän viereiseen hikilammikkooni. 

Samalla muistin myös miksi olen vältellyt kyseistä lajia viimeiset 1,5 vuotta. Koska se on kidutusta, vierailu helvetinliekoihin. Kuitenkin 55 minuutin polkemisen ( JAKSAA, JAKSAA, VIELÄ VÄHÄN, KYMMENEN SEKUNTIA!!!) jälkeen olo ei ollutkaan ihan kamala. Tietenkin käveleminen tuotti hiukan hankaluuksia, koska jaloissa oli aika yliajettu tunne ja ajattelua hankaloitti aivoihin kohonnut hiki mutta muuten oli suhteellisen voitajaolo, koska en a) oksentanut b) viikatemies jätti rauhaan ja c) en lyyhistynyt tai edes liukastunut siihen hikilammikkooni ( siis oikeasti. siihen olisi voinut mennä purjehtimaan). 

kuva

Minun huuliltani ei tule ikinä karkaamaan se ilmiselvä vale " Spinning on ihanaa!"- mutta voin kyllä myöntää, että aika helvetin euforisen olon se kyllä jättää jälkeensä;)

Hullun polkemisen jälkeen olikin aika mahtavaa nähdä Ranskasta kotosuomeen pariksi päiväksi karannut kaveri kiinalaisen buffetin merkeissä. Minä idiootti olin vain tullut pukeneeksi ihan väärät tamineet tuollaiseen ahmimiseen ( siis buffeteissahan syödään kunnes se ruoka valuu korvista olkapäille). Kuka ääliö oikeasti laittaa päälleen korkeavyötäröisen NAHKAHAMEEN ?! No, tein parhaani ja kyllähän sitä naminamisafkaa muutama lautasellinen valui alas;) Ruokailun päätteeksi suhteellisen komea mahakumpu (tyyliin kolmoset yhdeksännellä kuulla) piti kyllä piilottaa pussittavan paidan alle;)

 

 

Pusero - H&M
Nahkahame - Asos
Kengät - Pariisista
Koru: VÅGA

Nyt voisin mennä taas hiukan syöpöttelemään. Asetelma: Pimeä työpaikan toimistorakennus ja kaksi pimeitä käytäviä kotiin harhailevaa hysteeristä tyttöä on aika kuluttava näin vielä pari tuntia jälkeenpäinkin. 

Pidättekö kaikesta harrastamastanne urheilusta vai huhkitteko vain jälkieuforian ( ja bikinikunnon) vuoksi?

Tunnisteet:

32 kommenttia:

Blogger Sara kirjoitti...

Mä en urheile ollenkaan, kaikki on mukavampaa näin :D (paitsi se niin kuuluisa bikinikunto.. pyh, sanon minä!)

30. maaliskuuta 2009 klo 22.11  
Blogger Heidi kirjoitti...

puhtaasta turhamaisuudesta! :D vielä en ainakaan ole urheilusta oppinut nauttimaan, mutta välillä on kiva kun voi olla itsestään ylpeä että jaksoi nousta sohvalta ja vieläpä selvisi hengissä :))

30. maaliskuuta 2009 klo 22.13  
Blogger NinaV kirjoitti...

Pidän suunnattomasti kaikista harrastamistani liikuntalajeista, mutta spinningiin en mene ikinä! :D

30. maaliskuuta 2009 klo 22.16  
Blogger Nekku kirjoitti...

Spinning on ihanaa! :D

30. maaliskuuta 2009 klo 22.17  
Blogger Rva Herttainen kirjoitti...

Uf, spinning on kyllä kauheeta. Okei, voi johtua siitä että eka kokemus ei ollut kauheen kiva. Eka yritän kotona saada jäätynyttä pyöränlukkoa auki, sit porhallan Meikkuun just tunnin alkuun vaikka halusin tulla jo sille "tekniikka"vartille. En sit tietty tiennyt mistään mitään, vasta tunnin jälkeen opin senkin että satulaa voi säätää myös eestaas, ei vain korkeutta. Ja mulla oli dance sneakerit eli kengät joissa ei ole kovaa pohjaa keskellä, sattui ihan helvetisti se poljin.

Pitäs varmaan hankkia tavalliset jumppakengät niin ehkä uskaltaisin joskus uudestaan...

Bodypumpissa oon käynyt kahdesti, ehkä sit taas joskus vuoden päästä seuraavan kerran. En vaan pääse siihen mukaan ja kun en ikinä tiedä mitä painoja tarttisin, ihan säätämistä. Mieluummin käyn sit niissä body-jumpissa ynnä muissa. Huomenna pallojumppaan pitkästä aikaa. Se on kivaa!

30. maaliskuuta 2009 klo 22.21  
Blogger bubble kirjoitti...

Emmä kaikesta pidä aluksi, mut kyllä niistä yleensä oppii pitämään. Paitsi euforian ja bikinikunnon (joka siintelee jossain kaukaisuudessa vain) vuoksi, urheilen myös sen takia että voisin olla hyvä jossakin :D Koska urheilussa kehittyy kuka vaan, vaikkakaan ei huipputasolle. Olis silti kiva sanoa että osaa sitä tai tota. Tai että juoksee puolimaratonin alle kahden tunnin (so not happening.. ever).

30. maaliskuuta 2009 klo 22.21  
Blogger Cake kirjoitti...

Salilla käyminen on täysin tuloshakuista toimintaa. Ei siis mitenkään nautittavaa, mutta bikinikunnon säilyttämisen kannalta erittäin tehokasta. Tanssitunneilla käyn puhtaasti sen hauskuuden takia, tanssiminen on parasta! Lihaskunnon ja venyvyyden lisääntyminen ovat vain mukavaa extraa! :)

30. maaliskuuta 2009 klo 22.22  
Blogger Ocean kirjoitti...

Huhkin siksi (tai käyn lenkillä...) siksi, että tykkään reippailla raittiissa ilmassa ja luonnossa.. mutta myös sen jälkiolon takia. Lisäksi liikunta (ainakin minulla) selkeyttää ajatukset aika tehokkaasti, jos on sellanen fiilis, ettei mikään oikein suju...

30. maaliskuuta 2009 klo 22.27  
Blogger Ocean kirjoitti...

siksisiksisiksi :D

30. maaliskuuta 2009 klo 22.27  
Blogger mmmariiia kirjoitti...

oon vanha liikunnanvihaaja mut nykyisin oon jotenkin niin retarded et tykkään kaikesta mitä harrastan. tai se varmaan on mulle just se pointti, et en ees yritä mitään tanssillisia juttuja kun en kerran vaan osaa. oon silleen vähän säälittävä, et mun pitää saada heti jonkinlainen onnistumisen tunne, et viitin mennä uudelleen tunnille. tosin mua kyllä motivoi sekin, et oon liikunnan aloittamisen myötä kadottanu sen 20 kiloo... eli kyl turhamaisuuskin on yks merkittävä asia :D

30. maaliskuuta 2009 klo 22.34  
Blogger eliiina kirjoitti...

Ah kyllä rakastan! Etenkin spinningiä! Voisin polkea tunti toisensa jälkeen <3 Tosin myönnettävä on, että ihan aina ei ole hymy herkässä...

30. maaliskuuta 2009 klo 22.34  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Pidän pyykkilautamahasta ja siitä, ettei tarvitse miettiä, minkälaisia voi kroppansa puolesta pitää ja mitä ei -- kun pitää sen kunnossa, ei tarvitse häpeillä ja voi ostaa mitä vain! (eli lisää rahanmenoa, oliko tää sittenkään niin hyvä ;)?) Rakastan myös urheilun aikaansaamaa hyvänolontunnetta. Suorituskykyni on 100 % parempi, kun kuntoilen. <3 Aamen. :--D

30. maaliskuuta 2009 klo 22.40  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mä en tosiaan ole löytänyt sitä urheiluniloa vaan ihan ulkonäkö (ja kai hyvinvointi?) syistä urheilen. Tosin mua ehkä motivois enemmän jos muistasin sen onnistumisen tunteen, joka urheilusta tulee, jo ennen salille menoa. Pakkopullaa mutta ei auta :D

30. maaliskuuta 2009 klo 23.31  
Blogger Christina kirjoitti...

Spinning on ihan kamalaa, yök! En varmaan enää ikinä elämäni aikana uskaltaudu yhdellekään spinning-tunnille. :D Pitäydyn mielummin tanssissa, sekin voi toisinaan olla ihmeen rankkaa - ja aika extremeäkin, sillä nyt mulla on joka paikka ihan kunnon mustelmilla viime tanssitunnin jälkeen. :D

31. maaliskuuta 2009 klo 0.30  
Blogger Harriet kirjoitti...

Hyvä Jonna! Spinning on kivaa :)
Mä rakastan siinä kaikkein eniten sitä, ettei tartte miettiä mitä tekee seuraavaksi. Se tunti menee ohjaajaa kuunnellessa ja polkimia pyöritellessä. Ei tartte kannatella itseään kauheesti, pääasia että jalat on kiinni polkimissa ja kaloreita palaa! Aivot saa laittaa narikkaan ja pää heiluu musiikin tahdissa :)
Mistä siinä ei voisi tykätä??

31. maaliskuuta 2009 klo 0.36  
Blogger meadow kirjoitti...

olen aina inhonnut liikuntaa mutta silti sitä tehnyt jonkin verran elämässäni. ratsastanut olen 13 vuotta, ja se on oikeasti liikuntaa vaikka jotkut väittää toista.
nyt tänä keväänä huomasin että painoa on kertyny ihan liian monta kiloa reilun puolen vuoden aikana ja oli pakko alkaa tehä jotain, olo oli niin tunkkainen. nyt käyn kerta viikkoon joko aerobic tyypisellä fitness-tunnilla tai sitten hydrospinningissä, eli polkupyörän polkemista vedessä. aivan mahtavaa ja sen myötä olen rakastunut liikuntaan! lenkkeilen myös muutaman kerran päivässä koirien kanssa ja poljen pyörällä melkein joka paikkaan. toivon et paino tippuis ees joitain kiloja ennen kesää. olo on ainakin jo paljon parempi ja nesteturvotukset ollu jo pitkään poissa parin viikon kuntoilun jälkeen.

tulipas romaani hups:)

31. maaliskuuta 2009 klo 0.41  
Blogger Mikkan kirjoitti...

Yhden ainoan joukkohikitunnin olen löytänyt ja se oli Bosu. Siinä yhdistettiin staattisia liikkeitä ja stepaerobiccia pallon puolikkaan päällä. Ja ohjaaja oli niin mahtava ja kannusta eikä yhtään tekopirteä (jaksaa jaksaa, vielä puoli tuntia, hääähää polkekaa te läskiperseet !!). Bosun nimeen vannon mää.

Mutta nykyään käyn vain juoksemassa sen takia kun kämppikseni käy ja toivon että siihen mennessä kun palaan täältä kotiin, olen rakastunut niin paljon juoksemiseen, että saan rehattua sohvaperunatakapuoleni lenkille ihan ilman kannustusta. Ja joudun lataamaan äänikirjoja mp3-soittimeeni, jotta voin tehdä kahta rakastamaani asiaa yhtä aikaa - juoksemista ja lukemista. Tai siis sillä ehdolla, että rakastuisin juoksemiseen eikä äänikirjatkaan nyt oikeastaan ole lähelläkään lukemista..

Sitäpaitsi herätän bikinikunnossa muutenkin niin paljon huomiota valkoista hohtavalla (tai parin tunnin jälkeen paloautonpunaisella) ruhollani, ettei sillä ole väliä hautautuuko napani makkarakuorien väliin niinkuin mariaanien hautaan. Joten yliarvostettua sellainen.

31. maaliskuuta 2009 klo 4.44  
Blogger Marika kirjoitti...

Itse olen löytänyt oman lajini ja nautin siitä. Toki välillä kestävyysharjoitukset ja kuntopiirit tuntuvat tulevan jo korvista ulos, mutta huhkin kyllä ihan itse lajinkin vuoksi enkä niinkään siksi, että pysyisin kunnossa.

31. maaliskuuta 2009 klo 4.50  
Blogger Sini kirjoitti...

Miä oon käyny nyt kaks vuotta putkeen bodypumpissa, sitä lajia en jätä ikinä.. tai jos jätän niin salilla täytyy käydä senkin edestä. Onneks tulee kesä ja pääsee pyörälenkeillä, ilmaista spinningiä ;) iPod korville ja oi oi.. Ikinä en enää halua siihen kuntoon missä olin ennen lihaskuntoharjoittelua.

31. maaliskuuta 2009 klo 8.03  
Blogger Heini L kirjoitti...

Mun jalat taitaa olla riippuvaiset liikunnalle ja kädet neulomiselle. Ainakin kumpiakin alkaa pakottaa, jos ei vuorokauteen tee mitään.

Käyn mieluiten salilla ihan omaa ohjelmaani läpi, tai sitten jotain joogaa. Noissa rytmiliikkumisissa oon sitte nii saakelin surkea, aina menee kädet ja jalat vääriin suuntiin, joten ne ei ole minua varten.

Mua ei kyl voi turhamaisuudesta syyttää, liikun puhtaasti lääkärin määräyksestä...

31. maaliskuuta 2009 klo 9.22  
Anonymous Heta kirjoitti...

Mä urheilin aluksi lähinnä sen bikinikunnon perässä, mutta nyt noi ulkonäkötavotteet on jääny jonnekin terveysvaikutteiden jalkoihin ;) Musta on ihan mahtavaa ajatella, että joka kerta kun poljen sitä spinning-pyörää tai huhkin vatsalihaksia, se tekee uskomattoman hyvää kropalle - ja mielelle. En halua havahtua joskus nelikymppisenä siihen, etten oo osannut harrastaa liikuntaa teini-iän jälkeen ja kolottaa joka paikkaa ja painan joku 150 kg :D

Kyllähän se bikinikuntohaave jossain tuolla päänupissa harhailee yhä, mutta mun pitäs myös näemmä vähentää syömisiä niin että alkais kunnolla näkymään kropassa. Eli en stressaa enää sitä, etten maagisesti muuttunut pikku löllykästä timmiksi eva longorian kaksoisolennoksi. Ainahan ihme VOI tapahtua, mutta! :D

Ja hei Jonna kuules ootko varma ettet alottanu jostain tappospinningistä? Meijän salilla ainaki ne basic-tunnit on tosi hyviä, hien saa pintaan ilman oksennusfiilistä! :)

31. maaliskuuta 2009 klo 9.51  
Blogger Taru kirjoitti...

Spinning ei tosiaan ole ihanaa. Eniten vihaan siinä sitä, että aika ei tunnu kuluvan millään, kun ei tarvitse pätkääkään keskittyä siihen, mitä tekee. :) Siksi en voi käydä myöskään jumpissa, joissa askelsarjalla on simppeli koreografia, koska aika kuluu nopeammin kun joutuu vähän miettiä, että miten nämä askeleet oikein menee, eikä kerkeä käymään mielessään läpi kauppalistoista seuraavan päivän vaatteisiin siinä sivussa vähän akseleita tehdessä.. :D

31. maaliskuuta 2009 klo 10.19  
Blogger winda kirjoitti...

Kyllä mä yleensä tykkään liikunnasta itsestäänkin (body jam, body balance, juoksu, savate yms..)mutta spinning on kamalaa. Siis ihan hirveetä. Ja aina kuitenkin menen sinne uudestaan ja uudestaan, ja sitten siinä pyörän selkään istuessa muistan että: ai niin, mähän vihaan tätä :D

31. maaliskuuta 2009 klo 11.33  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Urheilu on paskaa, jälkiolo vain hyvä juttu :D
Kyllä se vain on niin että kun vaikka on reippaasti kävellen. painavan repun kanssa pitkän koulumatkan vaivautunut tulemaan, niin se on lopussa sellaista 'Voi kettu!!1 miksen ottanut pyörää!111 nappaan seuraavan taksin!!11' tyylistä kitinää. Mutta sitten se tunne, 'selviydyin <3______<3 En olekkaan niin laiska!' tunne on vain parasta siinä.

Sama spinningin kanssa. Ei kehtaa lopettaa, mutta tekisi mieli kiroilla ja huutaa :< Jälkiolo taas... <3

31. maaliskuuta 2009 klo 15.09  
Blogger janmau kirjoitti...

Spinningiin haluaisin kokeilla, mutta en oikein tiiä millanen varustus siellä pitäisi olla. Millaisissa kamppeissa olit polkemassa?

31. maaliskuuta 2009 klo 15.12  
Blogger Ansku kirjoitti...

Kuka on viikatemies :D? Ainiin piti vielä sanoa sulle, osaat kyllä kirjoittaa älyttömän hauskasti :D

31. maaliskuuta 2009 klo 15.20  
Anonymous K kirjoitti...

Lukioaikana en nauttinut liikkumisesta, mutta muutettuani opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja vaa'an alkaessa näyttää hurjia lukemia, tajusin aloittaa liikunnan harrastamisen.

Aluksi tuntui pahalta, enkä osannut nauttia mistään muusta kuin tanssista lajina. Nykyään hytkyn suvereenisti spinningissä, body combatissa tai pumppitunneilla. Liikunnasta tulee paitsi mielihyvää myös hyvä olo. On mukavaa, kun voi syödä herkkujakin hyvällä omallatunnolla ja voi käyttää sellaisia vaatteita kuin itse tahtoo.

En tahtoisi enää koskaan palata aikaan ilman liikuntaa. Kaikki on niin paljon paremmin nyt :)

31. maaliskuuta 2009 klo 17.03  
Blogger Ouna kirjoitti...

On sitä lähdetty monet kerrat pitkin hampain jumppasalille sillä ajatuksella, että sen JÄLKEEN on hyvä olo. Ja se on totta. Tanssitunnit ja kuntonyrkkeily on kuitenkin semmosia lajeja, joissa oikeasti myös tykkään hikoilla. :)

31. maaliskuuta 2009 klo 20.11  
Blogger Ella kirjoitti...

Nautihan kuule nyt, kun vielä voit siitä, että voit mennä siihen aamukymmenen spinningiin!!! :) Sitten kun olet töissä, se aamuinen urheilutuokio alkaa klo 7.00. :)

t. Akateemisen vapauden -kaipaaja

31. maaliskuuta 2009 klo 23.52  
Blogger sho(e)paholic kirjoitti...

Mie rakastan kaikki urheilumuotoja, joita harrastan. Siksi en mee pyöräspinningiin. Musta pyöräily on perseestä :D mutta sitäkin teen joskus aamuisin kesällä, kun työmatka on sen 30 km, niin siinä saa kivasti sen parin tunnin liikuntamäärän aamulla ja iltapäivällä ja uni maistuu yöllä :) Ja plus aamulla herää pirun hyvin ko lähtee sen verran myöhään, että on pakko polkea reippaasti :D

Mutta muuten niin en kyllä tee lajeja, joista en tykkää, että motivaatio liikuntaan ei laske.

1. huhtikuuta 2009 klo 0.08  
Blogger Jonna kirjoitti...

Sara: Mä en myöskään urheillut yhtään ennen kuin täytin 20 ja herkut ilmaantuivat reisiin;D

Heidi: Puhdas turhamaisuus on kyllä aika hyvä kannustin:)

NinaV: :D

Nekku: Eikä ole! Paitsi se jälkiolo!

Rva Herttainen: Mä haluaisin myös käydä sen tekniikkatunnin. Nytkin juosta puhisin tuonne saliin ihan viime sekunneilla, niin ei ollut hirveästi aikaa ihmtelellä sitä pyörää:)

bubble: Mä juoksen juoksumatolla juuri tuon vuoksi. On kiva huomata kehittyvänsä:)

Cake: Hahah, mulle tanssi on ihan helvetti kun olen niin älyttömän epärytmillinen;D

Ocean: Liikunta kyllä selkeyttää ajatuksia!

mmmariia: Mulle se onnistumisentunne on jos kävelen elossa salista ulos;)

eliiina: ei kukaan voi rakastaa spinningia! ;D

Anonyymi: huoh, juuri tuohon pyrin:)

Anonyymi: Salille meno on kyllä aina niin väkisinväännettyä vaikka ei siellä sitten lopulta ihan niin kamalaa ole:)

Christina: Mun on olemattoman rytmitajun vuoksi pakko jättää kaikki tanssiharrastukset rauhaan:D

Harriet: Hahaha, mut kun se on niin kidutusta! ;D

meadow: huh, ootpas ahkera:) Mun pitäisi myös nyt ryhdistäytyä, niin ehkä sitten spinningkään ei tunnu tappavalta:)

Mikkan: Haluaisin myös addiktoitua juoksuun. Lenkkeily on kivaa mutta nykyisin kunto vielä pettää vähän liian nopeasti:)

Marika: toi on kyllä niin kivaa, jos on löytänyt mieleisen lajin:)

Sini: Mun pitäisi seuraavaksi kokeilla bodypumpia:)

Heini L : huh, rytmiliikkumiset on mun kamalin painajainen. Olen aina se urpo joka hyppii ihan omaan tahtiinsa:D

Heta: Kyllä se ihan tasasyke oli mutta hah, taisin vetää samoilla vastuksilla kuin silloin joskus aikoinaan kun kävin enemmän:) En oikein tajunnut, että kunto on voinut spinningin osalta hiukan rapistua;D

Taru: Spinningissa ei muuten kulu aika sitten millään!

winda: Mulla tuli myös sellainen epäuskoinen olo siellä pyörän selässä, että mitä helvettiä mä täällä teen, mähän vihaan tätä! ;D

Anonyymi: Jälkiolo paras olo:) Hah, samahan s eon miksi urheilee, kunhan liikkuu:)

jaumau: Mulla oli mukana ihan perussalivaatteet, kengät, juomapullo ja pikkuinen pyyhe ( siellä näet valuu hiki!) :)

ansku, kiitos ja viikatemies on kuolema;D googleta, niin löytyy kuviakin:)

K: mä tykkään toistaiseksi vain salitreenistä mutta ehkä noista muistakin ajan kanssa:)

Ouna: Jostain syystä se salillelähtemisolo ei ikinä ole mikään mahtava:D

Ella: Oon muutaman kerran villissä nuoruudessani käynyt aamuseiskan spinningissa ja se on kyllä ihan liian extremea mulle:D

sho(e)paholic: Mitä?! Pyöräiletkö sä tollaisen matkan! huh! :)

1. huhtikuuta 2009 klo 9.02  
Anonymous Iines kirjoitti...

En voisi harrastaa urheilua, josta en pidä. Tanssin ja harrastan sekä akrobatiaa että kamppailua, ne ovat mukavan tavoitteellisia lajeja. Toisaalta, saatan kyllä tehdä jotain mistä en niin kauhiasti nauti, jotta pääsisin eteenpäin ja kehittyisin lajissa/lajeissa joista pidän.

Esim. puolisen vuotta sitten löysin ilma-akrobatian ja vertikaalikankaan, ja olen siitä lähtien naama irvessä vetänyt leukoja (jota vihaan intohimolla) ja treenannut syviä selkä/vatsalihaksia (joka ei voi olla kenellekään mieluisaa) joka päivä jotta jaksaisin paremmin hilata itseni kankaaseen temppuilemaan. Ei ole järkeä, jos ylös kiipeämisen jälkeen ei jaksakaan tehdä mitään ja jää vaan killumaan sinne kankaaseen;)

Mutta joo, en kyllä varmaan voisi harrastaa urheilua pelkästään liikunnan tai bikinikunnon takia. Mieluummin etsin ja löydän lajin, josta tykkään ja jos pysyn mukavasti timminä sen seurauksena, niin mikäs siinä;)

1. huhtikuuta 2009 klo 11.49  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu