Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Ohitse lipuva päivä

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Ohitse lipuva päivä

Tänään oli taas niitä ohitse vilahtavia päiviä. Sellaisia päiviä, että olet kyllä olemassa koko päivän, teet vaikka mitä ja tavallaan kaikki on täydellisen normaalisti mutta silti aika vain vilahtaa ohi ja koko päivän hereillä eletyistä tunneista jää sellainen etäinen ja tuntematon olo. 

Koska aamupävä piti sisällään pelkkää kirjastossa istuskelua piti päälle saada jotain äärimmäisen mukavaa. Ei sitä kirjastossa kyykkimistä vain voi tehdä missään pikkuisessa hamosessa tai tiukoissa farkuissa. Lindexilta pari kuukautta sitten hankitut pökät täyttivät mukavuusvaatimuksen äärimmäisen hyvin ja viihdyin näissä oikeastaan niin hyvin, että juuri nyt en ymmärrä, että miksi ihmeessä pukisin päälleni ikinä mitään muuta. Taidan vain elää näissä pöksyissä loppuikäni.

Vaikka housut täyttivätkin hc-kirjastolukemiskriteerit, niin se rikosoikeuden yökkökirja tosin pakotti pitämään taukoa noin parinkymmenen minuutin välein. Onko ihan pakko kertoa niin yksityiskohtaisesti, että kuinka monta kertaa niitä lapsia oli puukotettu tai kurkku viilletty auki. Jotenkin se suhteellisen viattomalta vaikuttava "Rikostyypit"-kirjan kansi ei mitenkään valmistanut mua siihen oksennusreaktioita aiheuttavan tarkkaan kuvailuun väkivalta-ja seksuaalirikoksista. Horjuin sitten tasaisin väliajoin lukusalista käytävään käsi suun edessä ja kyyneleet silmissä maailman kamaluudesta. yök.



Myöhemmin päivällä oksennusreaktion aiheuttikin sitten elämäni ehkäpä rankin spinningtreeni. Kuten joku tuolla kommenttiboksin puolella arvailikin, niin olen jo hiukan koukuttunut kyseiseen lajiin. Eilen ja tänään olen taas pyörällä rullaillut ja kehittänyt siitä jo pienen nautinnon tunteenkin. Ihan pienenpienen mutta kuitenkin:)

Treenirääkin jälkeen kävin vielä istuskelemassa jenkkimatkaryhmän kokouksessa. ( ja ahmin ihanan hampparin. kyllä siitä polkemisesta jotain palkkiota pitää saada!). Ui, ui, ui, matka on ihan kohta! Kuukauden päästä tallailen taas Nykin katuja ja ahmin juustokakkua:)

Nyt nukkumaan, puolet mielestä on jo unimaailmassa. Kauniita unia:)

Tunnisteet:

4 kommenttia:

Blogger suklaahirviö kirjoitti...

Hui! :( Tuntuu kauhealta, että joku on PUUKOTTANUT lapsia! Se on kyllä jo niin kamalaa, ettei uskoisikaan. Maailma on paha paikka. Onneksi kuitenkin tuollaiset rikokset ovat aika harvinaisia. Mutta yksikin on liikaa, tietysti. Tiedän että lapsenmurhia tapahtuu, mutta olen aina ajatellut että ne ovat sellaisia unilääkettä yms. liika-annostus-tyyliin. :( Onpas kamalaa tosiaan.

New York cheesecake on tosiaan klassikko. :) Meillä mä olen usein leiponut sen tyyppistä kaakkua, mutta en enää oikeastaan, kun mies ei kauheasti välitä sellaisesta.

7. huhtikuuta 2009 klo 22.39  
Blogger elina kirjoitti...

hyi hyi, kamala kirja:(

epäreilua!! Mullekkin nykin matka:) NYT!!

8. huhtikuuta 2009 klo 10.28  
Blogger Hilla kirjoitti...

Itsellä on tuollaisia yökkökokemuksia terveystiedon kirjan kanssa, hypin yli kaikki ällöttävät tautien oireiden kuvaukset :)

8. huhtikuuta 2009 klo 12.20  
Blogger Jonna kirjoitti...

suklaahirviö: tuo kirja kylä romuttaa aika hyvin ajatukset kauniista maailmasta:( ja new york cheesecake ahhh!

elina: kirja on kyllä ihan kamala mutta nykki aaah<3

Hilla: Tässäkin tekisi mieli hyppiä yökköjen kohtien ylitse!

8. huhtikuuta 2009 klo 22.41  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu