kypäräsaarna
Nyt tulee saarnausta.
Tämän viikonlopun neljänkymmenen ajetun kilometrin aikana ( huomatkaan ei niin kovin rivien väliin piilotettu " mäpäs-olen-ajellut-paljon-mun-uudella-pyörällä-leveily) olen kuitenkin tipahtanut söpöstä pyöräilykypärämielikuvitusmaailmastami rytisten alas ja tehnyt huomion, että kypärä löytyy ehka kolmanneksen päästä.
Miksi ihmeessä?
Olen tässä yrittänyt pähkäillä, että mikä ihme siihen voi olla syynä? Onko se ulkonäköjuttu? Siis, eihän se potta mikään maailman tyylikkän juttu ole mutta jos se oikeasti voi pelastaa henkeni, niin ulkonäkö on aika vähäpätöinen juttu. Tuskin poliisitkaan kääriyty luotiliiveihin koska ne vaan on niin sairaan seksikkäitä ja in just tällä hetkellä. Kuinka moni taas jättää kypärän pois, koska kaveritkan eivät käytä? Tähän pätee se ikuinen ja iänkaikkinen äitien hokema " hyppäisitkö kaivoon jos kaveritkin hyppäisivät?" No, oletko valmis levittämään aivosi asfaltile jos kaveritkin ovat? Vai onko kypärän poisjättäminen vain yksinkertaisesti ajattelemattomuutta ja ylimielisyyttä. Ei uskota, että onnettomuus voi osua omalle kohdalla? Ajatellaan, että ei mulle mitään tollaista ( eli pää edellä paiskautuminen asfalttiin ja aivokuolema) voi tapahtua? Uskotaan omiin ajokykyihin niin vahvasti, että unohdetaan, että ei se ole vain siitä omasta osaamisesta, että onnettomuuden voi aiheuttaakin jonkun toinen osaamattomuus, pyörän eteen yllättäen juokseva lapsi tai sitten ihan oikeasti se, että itse menettää pyörän hallinnan.
Viikonloppuna ehdin myös kummastella nelihenkistä perhettä, jolla kenelläkään ei ollut kypärää. Ei vanhemmilla mutta ei myöskään voin viisivuotiaalla pojalla tai äidin kyydittävänä olleella kaksivuotiaalla. Suututti. Kotiin ajaessa mietin, että pitäisinkö itse kypärän käyttöä itsestäänselvyytenä, jos sen tärkeyttä ei olisi taottu päähäni lapsesta lähtien?
Loppuun vielä pieni tietoisku:
Suomessa kuolee vuosittain (2001-06) noin 40 ja loukkaantuu vakavasti noin 1000 polkupyöräilijää. Pyöräilijöiden kuolemista jopa 80 prosenttia johtuu päähän kohdistuneen iskun seurauksena syntyneestä aivovammasta. Jos Suomessa kaikki pyöräilijät käyttäisivät kypärää, kuolemat vähenisivät kahdella kolmanneksella ja loukkaantumiset yhdellä kolmanneksella
Suomessa pyörällä ajettaessa on lain mukaan yleensä pidettävä kypärää, joskaan käyttämättömyydestä ei rangaista. Laki astui voimaan 1. päivänä tammikuuta 2003.
lähde: wikipedia
Käytätkö kypärää ja jos et, niin miksi et?
Tunnisteet: Pohdiskelua
lähettänyt Jonna | 11.13
28 kommenttia:
En käytä, ei ole tullut ostettua. Kesän alussa piti ostaa, mutta se jäi. Mutta jätin myös pyörälenkit, koska ei ole kypärää. Työmatka pyörällä on 4 korttelia, ja jotenkin siinä uskoo että koska vauhti kaupungissa ei ole mitään huimaavaa, niin mitään ei voi sattua. Mut nykyään mielestäni ihminen jolla on kypärä näyttää fiksummalta kuin se jolla ei oo kypärää. Ja mun on ostettava kypärä jos mielin pyörälenkeille, sillä en uskalla mennä enää sellaista hurjaa reittiä ja vauhtia ilman suojaa.
Hyvä että oot fiksu ja käytät kypärää, kyllähän tää taas muistutti sen tärkeydestä!
Postinjakajana käytin, kun se tuli pakolliseks, mutta siviilissä en edes omista kypärää.
Postinjakajana tottu siihen ulkonäköasiaan, koska postin oranssi kypärä on varmaan ehkä hirvein kypärä mikä vois olla, että jos ny ostais ite kypärän ni ei se varmaan ainakaan pahemmalta näyttäs.
Käytän. Yksinkertaisesti siitä syystä, että pyöräilen paljon ja sillä todellakin voi pelastaa ihmishengen. Henkilökohtaisesta kokemuksesta voi kertoo, et tuskin oisin hengissä, mikäli en olisi käyttänyt kypärää, kun kaaduin pyörällä ja iskin pään asfalttiin. Kypärän takia meni vaan hampaat ja naamaan tuli muutama ruhje. Kaikki sellaisia, mitkä on saatu korjattua.
Tosi tärkee aihe ja ihmettelen kans, miksei enemmän ihmisiä käytä kypärää! Plus tää, että jos turvaistuimessa on lapsi ja sillä on kypärä, mutta pyörää ajavalla äidillä ei. Miksi?
En käytä. Asun kotikaupunkini keskustassa, poljen siis melko lyhyitä matkoja ja pyöräteillä. Eli ilmeisesti ajattelen, ettei lyhyillä matkoilla ja pyöräteillä pääse tapahtumaan mitään. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Juuri tällä hetkellä minulla ei kuitenkaan ole fillaria, joten nyt sitä kypärääkään ei tarvita :) Toivottavasti sen vielä hankin, kun pyöräily jatkuu...
En käytä kypärää, vaikka sellaisen pyörän kanssa samaan aikaan ostinkin. Aluksi käytin, mutta sitten se jäi, käytännöllisyyssyistä, turhamaisuudesta, laiskuudesta ja varmaan tyhmyydestäkin johtuen.
Kypäräni alle ei talvella mahtunut korvaläpät: panta painoi niin että päätä särki. Pipo ja baskeri taas valuivat kypärän alla otsalle ja haittasivat näkyvyyttä. Kypärän kanssa hiuksia ei voinut laittaa millään muulla tavalla kuin auki, mikä oli rasittavaa, sillä tykkään laittaa tukkaa nutturoille ja leteille mutta kuljen pyörällä ihan kaikkialle, myös esimerkiksi baariin mennessäni, koska matka on käveltäväksi liian pitkä ja bussiyhteydet huonot. Pyörä on helppo jättää parkkiin mihin vain, mutta mitäs teet sitten kypärälle? Repusta roikottaminen kauppareissulla ehkä onnistuu mutta entäs jos menee kahvilaan tai elokuviin tai taidenäyttelyyn ja mukana on pikkuruinen tyylikäs käsilaukku? Jos taas kypärän pujottaa pyörän lukosta, jää se kuseskelevien koirien (todistettu on että niin voi käydä) ja potkivien humalaisten vandaalien armoille.
Toki voisin käyttää kypärää edes silloin kun siitä ei ole ylittämätöntä vaivaa, ehkä yritän postauksesi innoittamana kaivaa sen näkyvämmälle paikalle naulakkoon. Hyvä aihe muuten, vaikka vasta-argumentteja esitinkin :)
En käytä kypärää, koska en pyöräilee (enkä edes omista pyörää) ;)
Mutta uskoisin, että sama pätee tässä tapauksessa, mitä esimerkiksi ylinopeudella tai humalassa ajaessaan... Eli, 'ei -mulle- nyt voi mitään tapahtua, kun koskaan aikaisemmin ei ole tapahtunut'!
Käyttäisin jos omistaisin pyörän :)
Periaatteessa oon samaa mieltä noista argumenteistä, joilla kypärän käyttöä perustellaan. Ainut mutta tulee siitä, että samat syythän käyvät myös perusteluiksi siihen, miksi kävelijöidenkin olisi syytä käyttää kypärää (ja muita suojuksia!). Erityisesti talven liukkaat kelit aiheuttavat paljon onnettomuuksia. Myös katoilta putoavat jäät ovat tappaneet ohikulkijoita.
Tämän viestin ei todellakaan ole tarkoitus olla v*ttuileva, vaan olen ihan oikeasti miettinyt tätä paljon. Miksi raja muka menisi kävelijöiden ja pyöräilijöiden välillä? Kävelykypärä on helppo tuomita naurettavaksi saivarteluksi, mutta samoinhan monet suhtautuvat pyöräilykypärään: "Riski on niin pieni, ja muutenkin olen varovainen."
Sanottakoon vielä, että itse en pyöräile, mutta jos pyöräilisin, ostaisin varmaan kypärän :)
Nyt sait mut tosissani ajattelemaan, kiitos siitä.
Kypärä jäi pois siinä joskus ala-asteen loppuvaiheilla, kun se "nätti niin typerältä". Yläasteella kukaan ei käyttänyt kypärää, eikä lukiossakaan sen pahemmin. En ole edes muistanut koko vehkeen olemassaoloa. Nyt voisin oikeasti yrittää saada aikaiseksi hankkia uuden kypärän ja pistää sen päähän, kun lähden polkemaan.
Mua alkoi nyt tosissaan ahdistamaan! Kaaduin lauantaina juuri pyörällä ihan typerästä syystä, onneksi ei käynyt hullusti. Hui.
Käytän kypärää, viis siitä että olo tuntuu joskus hölmöltä :D Mutta ulkonäkö ei voisi vähempää kiinnostaa tässä asiassa, kyllä se oma henkikulta on tärkeämpi.
En käytä. Olen siis tyhmä ja ääliö.
Sellainen kyllä löytyy jostain kaapinpohjalta, mutta en halua sitä päähäni laittaa. Se on täysin oma päätökseni.
Katamaria sanoikin kaiken oleellisen miksi itse en käytä.. eli käytännöllisyyssyistä :(
Käytän ehdottomasti! En oo ikinä pyöräilly ilman kypärää. En voi myöskään käsittää sitä, että monesti tulee vastaan pyöräilijä (lapsi tai nuori aikuinen yleensä...), jolla kypärä roikkuu pyöränsarvesta! Siis enemmänhän se siinä roikkumassa haittaa, kuin päässä!!! Ja näyttää ihan idiootilta, ihan kuin sanois "joo on mulla kypärä mutta en mää sitä silti päähän laita".
Käytän ehdottomasti kypärää niin pyöräillessä kuin rullaluistellessa. Eikä mielestäni voi vertailla kävelijöitä ja pyörillä liikkuvia: on se nyt vähän eri asia vetää turvat 20km/h vauhdista kuin kävelyvauhdista.
Taidoilla ei myöskään ole tekemistä tämän kanssa. Eipä se vaadi kuin pienen möykyn tiessä, hetkellisen huomion kiinnittymisen muualle, kanssakulkijan törppöilyn tai vaikkapa hiekkaa yllättävässä paikassa niin helposti siinä on nurin vaikka olisi ringetteä/jääkiekkoa pelannut 15 vuotta tai fillaroinut iät ja ajat.
Siskoni (lähes kolmekymppinen) kaatui muutama vuosi sitten pyörällä alamäessä. Tuloksena halki mennyt kypärä ja hetkellinen muistinmenetys. Mitäpä olisi käynyt ilman kypärää?
En, ihan eoämukavuuden takia. Saattaa vaikuttaa myös se, että omistan vain kypärän, jonka sain kun olin 3. luokalla, elikkäs sitä voisi kutsua kauheaksi.
Ei pysty, tuntuu että tukehdun. Eihän se remmi edes mene sillai kaulan ympäri, mutta iskee paniikki jo kun tartun remmeihin aikeissa laittaa ne kiinni: kuristun, tukehdun, puristaa, ahdistaa. Varmaan sanomattakin selvää, että en pysty pitämään myöskään kovin lyhyitä, kireitä tai pantamaisia kaulakoruja :P
Jostain ala-asteelta, eli kauan ennen tätä outoa tukehtumiskammoa, muistan kypärän olleen inhottava pään hikoamisen takia ja siksi, että hiukset piti aina avata pyöräilyn ajaksi. Pidin niitä silloin aina korkealla ponnarilla tai nutturalla. Oliskohan kypärät kehittyneet jo sen verran "ilmaviksi" ettei hiukset liimaantuis päätä myöden ihan muutaman minuutin matkalla? Kypäräni (joka on ollut vuosia tuolla kaapissa, mahtuukohan enää?) on tosiaan jotain vuosimallia -94.
Käytän :) Itsesuojeluvaisto on ihan kiva olla olemassa, en todellakaan halua satuttaa tai vammauttaa itseäni sen takia, etten suostuisi laittamaan rumaa pottaa päähäni. Ei siihen kuole, että näyttää hassulta kypärä päässä, parempi huolehtia itsestään. Minullakin oli kyllä joskus pienenä sellainen vaihe, etten kehdannut käyttää kypärää, kun kukaan kaveri ei käyttänyt, ja typeräähän se on. Itse en ainakaan katso pahasti ihmisiä, jotka pyöräilevät kypärä päässä, päinvastoin :)
Käytän kypärää, ihan sen takia että pyöräilen niin paljon ja pelkään noita muita tonttuja tuolla liikenteessä, luotan omiin taitoihini mutta kun tuolla näkee niin monenlaista kulkijaa,esim. sellaset sunnuntaipyöräilijät seilaavat laidasta laitaan (usein vielä kännykkä kädessä) sen pyörän kanssa. Pelottavaa..
Mulla on sellanen kiva punanen kypärä, se päässä kehtaa pyöräillä :)
En käytä, koska oon vaan tyhmä ja turhamainen. Häpeän sitä kun en "kehtaa" käyttää, mutta en jostain syystä halua aloittaakaan (uudestaan). Yläasteelle asti käytin kyllä kypärää tosi aktiivisesti ja olin ihan samoilla linjoilla sun kanssa. Oon itseasiassa vieläkin, mutta kun sanoista tai ajatuksista tekoihin on tässä asiassa jostain syystä niin kovin pitkä matka... Mulla taitaa siis valmiiksi olla jo jonkin sortin aivovamma :D
Sain juuri ystävältäni syntymäpäivälahjaksi kypärän. päätin että opettelen kyllä myös käyttämään sitä, koska on tyhmää olla käyttämättä. Tähän mennessä kypärä on eksynyt päähäni vasta muutaman kerran, koska yksinkertaisesti en vielä muista sen olemassaola. Toivottavasti ajan kanssa siitä kuitenkin tulee jokapäiväinen varustus. Nykyään kypärät ovat ihan tyylikkäitäkin, jos vertaa niihin 90-luvun hirvityksiin.
Käytän, todellakin. Olen itse todella lyhyellä matkalla (Kampista Hietsun tenniskentille), kun tie kaartui ja maassa oli märkiä lehtiä. pää iskeytyi lujaa maahan. jalkaan tuli jätti haava, jonka takia jouduin syömään antibiootit ja reiteen megamustelmat. Mutta enpä joutunut sairaalaan aivovamman takia, isku oli sen verran kova, että varmaan olisi käynyt tosi paljon pahemmin - lyhyelläkin matkalla. Ja tosiaan, pyöräilen paljon, joten kyseessä ei edes ollut ensikertalaisen moka. Housut tosin repesivät ja poljin punaiset pikkupöksyt vilkkuen kotiin. Se oli lystiä se. :)
Isäni on kaatunut pyörällä työpaikkansa edessä niin, että kypärä meni halki - eipä ollut kallo. Ja tosiaan: työpaikkansa edessä, eli taaskaan ei matkasta ollut kysymys.
Mielestäni rinnastus kävelijöiden kypärättömyyteen on täysin epärelevantti. Kävelijöiden vauhti ei ole lähelläkään pyöräilijän vauhtia.
Nyt kirjoitit ihan asiaa.Kaaduin viime kesänä pyörällä,ei ollut kypärää ja pää tärähti.No mitään vakavaa ei päälle kuitenkaan sattunut,mutta olisi hyvinkin voinut sattua.Oli vaan hiton hyvä tuuri.
Kuitenkin vasta se herätti tajuamaan mikä ääliö olin,kun en käyttänyt kypärää.Mikään syy:epäkäytännöllisyys tai ulkonäköseikat yms ei ole hyviä syitä ettei kypärää käyttäisi.
Kypärän käyttämättömyys on typeryyttä josta jotkut joutuvat maksamaan kovan hinnan.
Omistan, mutta käytän huonosti. Syy? Käytän pyörää kulkuvälineenä aina sään salliessa enkä ole vielä keksinyt, mihin maanrakoon sen tunkisin aina perille päästyäni (esim. mennessäni keskustaan pyörimään). Huono syy, mutta syys kuitenkin. Lähtökohtaisesti olen kypäräihminen, mutta olen jotenkin traumatisoitunut mummojen hakkaamisesta kypärä käsikynkässä. "anteeks,oho, sori, hehee oon vähän tiellä/leveenä tänään". Plus tapoihini kuuluu hävittää kaikki ylimääräinen (muu kuin käsilaukku, mm. ostokset jäävät usein seuraavan kaupan pukukoppeihin). Johan nyt on selityksen makua. Sitäpä juuri.
En käytä. Kummempaa syytä ei ole (tosin, silloin kun käytin sitä, vihasin sitä, se oli epäkäytännöllinen, ruma ja tyhmä), ei vain huvita. (En tosin käytä pyörää kovin paljon kun pääsen kävelemällä kaikkialle.) En tosin käyttäisi kypärää, vaikka sellaisen omistaisinkin, samoista syistä miksi sitä vihasin ennenkin. Ja kyllähän mä TIEDÄN että se kypärä voisi pelastaa mun hengen, mutta aattelen silti että se on epätodennäköstä (vaikka olenkin meinannut "jäädä auton alle" pyörällä [ei ollut kypärää]).
En mä kuitenkaan pidä mitenkään nolona käyttää kypärää. Ei se edes ole niin ruma, itseäni ei vain huvita.
Asiaa, kypärät päähän! Mun täti ajeli joskus ilman kypärää ja kaatui tosi pahasti työmatkalla, ja sai kamalan aivotärähdyksen ja oli raasu ihan sekaisin. Onneksi ei käynyt pahempaan. Kannattais miettii mikä on tärkeetä. Vähänkö vituttaa jos yksinkertaisella suojalla olisi voinut estää jotain peruuttamatonta vammaa, muttei sitä tehnyt.
Käytän kypärää, koska rakastan itseäni liikaa :) Ennen jouduin pyöräilemään isojen rekkojen seassa, joten se kypärä loi hieman turvan tunnetta. Nyt kaupunkipyöräillessä olen oppinut, että täällä sitä vasta tarvitaankin! Milloin tahansa voi tapahtua vaikka mitä yllättävää. Esimerkiksi eilen iskin jarrut pohjaan kun joku autoilija ei ymmärtänyt, että suojatiellä olevan henkilön yli ei saa ajaa.
En ymmärrä perusteluita, että (kaupungissa) ajaa vain lyhyitä matkoja. Siis lyhyillä matkoilla ei satu onnettomuuksia?! Eihän se onnettomuusriski nyt ole suoraa verrannollinen matkan pituuteen.
Kypäräni ei ehkä ole se kaunein ja joidenkin mielestä saatan näyttää tyhmältä se päässäni, mutta eikös se niin mene, että typeryys ihmisen tyhmentää. Ja typeryyttä on olla välittämättä itsestään.
Olen käyttänyt kypärää siitä lähtien kun isäni tänä kesänä lensi sarvikon yli; tuloksena irronneita hampaita, ruhjeita ja aivoverenvuoto. Lähimuistinmenetys ja monta päivää sairaalassa.
Ja tämä kaikki kypärä päässä. Miten olisi käynyt ilman?
Sini: nyt äkkiä kauppaan kypäräostoksille:)
mari: nyt siis kypärää valikoimaan:)
cherrry: Huh, juuri tuon vuoksi en uskaltaisi montaakaan metriä ajaa ilman kypärää!
Anonyymi: hanki kypärä ja pyörä samaan aikaan:)
Katamaria: totta, kypärän käyttö tuo mukanaan käytännön hankaluuksia. Itse pidän mukana söpöä kangaskassia johon säilön kypärän kauppareissujen yms. ajaksi:)
elle s'ennuie : olen oikeastaan aika tyytyväinen, että en itse omista tuollaista uskoa omaan kuolemattomuuteen:)
NooranElämää: hyvä!
nikkilä: itse en ihan yhdy tuohon kävelykypäräajatteluun. on kuitenkin eri asia liikkua 20 kilometrin tuntivauhtia kuin 5km kävelyvauhtia. En vähättele onnettomuuksoia jotka tapahtuvat ilman lisävälineitä mutta en rinnastaisi kävelyä ja pyöräilyä:)
Vendeta: Nyt kypäräostoksille mars, mars!
Anonyymi: Aivan! :)
eeka: titenkin se on oma päätöksesi mutta sääliksi käy sitä jonka päivä mene epilalle kun näkee aivosi asfaltilla;)
Anonyymi: höh, laita kypärä söpöön kangaskassiin, ei se paljoa siinä käsivarrella paina. Ja talveksi hanki sellainen ohut kypäräpipo:)
Majayna: joo, kypärä pyöränsarvessa on varmaankin typerin näky:(
tiina: asiaa! :)
sini: nyt sitten kauppaan ostamaan uusi ja söpö kypärä:)
PichuPochu: Kannattaisi käydä vaikka pyöräilyliikkeessä vertailemassa eri kypäriä, että aiheuttavatko kaikki saman efektin. Tylsä juttu:(
Anonyymi: Hyvä:) ja näin vanhempana sitä ei edes jaksa välittää, jos näyttääkin vähän hassulta. paremmalta sitä kypärä päässä näyttää kun pää asfaltilla:)
Henna: kiva:) löytyyhän meitä kypäränkäyttäjiä täältä muutama:)
K: äh, kypärä on oikeastaan aika tyylikäs. Nyt potta päähän:)
Anonyymi: fiksu kaveri:) ja nyt kypärä sitten aina päätä suojaamaan!
Tuuli: yyh, muistan ton onnettomuuden! kypärä onkin teidän perheessä pelastanut henkiä ( tai vähintään ehkäissyt halvaantumisia)
marenkin: elämä turhamaisuudesta on kyllä hiukkasen liian kova hinta.
Anonyymi: Laitat sen söpöön kangaskassiin ajotaukojen väliksi. Okei, yksi kassi lisää mutta samalla myös oma henkilökohtainen hengenpelastaja:)
kypärä: höh, yritä nyt jos vaikka huvittaisikin:)
Lauren: asiaa! se on sitten kiva miettiä sen vammansa kanssa, että tääkin olisi vältetty jos...
vippe: itseään pitääkin rakastaa liikaa tälläisissä kysymyksissä:)
Anonyymi: huh, kun lukee tätä kommenttiboksia, niin oppii kyllä, että kypärä on asia josta ei kannata tinkiä!
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu