Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Herkkupeppu

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Herkkupeppu

Huh, takana kahdeksan tuntia töitä ja nyt on suhteellisen kuitti olo:) Mieltä piristää kuitenkin ihan pirusti huominen Tallinna-reissu! Vihdoinkin uutta väriä ja leikkausta tähän harmaaseen olkikasaan, joita joku äärimmäisen kiltti ihminen saattaisi kutsua hiuksiksi.

Tänään kevätaurinko paisteli niin houkuttelevasti, että oli ihan pakko vetää mekko ja ballerinat päälle, vaikka päivä menikin toimistossa istuskelemiseen. Meillä oli muuten tänään töissä tarjolla pääsiäisherkkuja tämä possu pääsi niinkin kunnioitettavaan tulokseen kuin kindermuna, pääsiäisleivos ja muutama kourallinen karkkeja ( ja jotain suklaamunia kans). Oikeasti. Kaikki työpaikkaherkut pitäisi kieltää. Lihoan ainakin kesäisin ihan vain ihmisten lomalle jäämis-herkkujen vuoksi;D Tietenkin yksi mahdollisuus voisi olla, että kaikkea hyväähän ei tarvitse kipata suuhun kaksin käsin mutta viimeiset 24-vuotta ovat osoittaneet, että se ei oikein ole allekirjoittaneen juttu:) En vain osaa olla ahmimatta, jos ilmaiseksi tarjotaan;) 

Ulkomuoto on taas viehättävän räjähtänyt alla olevissa kuvissa mutta vieritän syyn täysin noiden hirvittävien hiusten vastuulle. Huomisesta lähtien ei sitten ainakaan kuukauteen voi syyttää pöllästyneestä ukomuodosta hiuksia, mitäköhän mä sitten keksisin? ;)


   
Nahkajakku - H&M
Mekko - Virosta
Vyö - Poikakaverilta pöllitty
Laukku - Tommy Hilfiger
Miten muuten on, maistuuko ilmainen karkki paremmalta?

Tunnisteet:

9 kommenttia:

Blogger Hanstu kirjoitti...

Tietysti maistuu! Tai siis... kun ilmaisia karkkeja kerran on tarjolla niin todennäköisesti sitä tuhoaa sellaisiakin laatuja, joita ei normaalisti ostaisi.

Työpaikkaherkut ovat pahimpia, koska jos ei syö jonkun synttäri/loma/mikäliejuhla-kakkua, on nirppanokka terveysintoilija.

8. huhtikuuta 2009 klo 22.18  
Blogger Nekku kirjoitti...

Tottakai ilmainen karkki maistuu paremmalta! Ja ilmainen lähes-mikä-tahansa. Mulla on todella paha ongelma itsehillintäni kanssa juhlissa tms. tilanteissa, joissa hyvää syötävää on tarjolla mielin määrin. Sieltä sitten aina pallona pyöritään pois...

8. huhtikuuta 2009 klo 22.19  
Blogger Milla kirjoitti...

Kaikki ilmainen syötävä on paremaa. Itse huomasin tässä taanoin vyötärön ympäryksen kasvaneen kahden vuoden aikana. Ja syytän siitä ilkeitä työkavereita. Kahtaakin jäädä lomalle...

8. huhtikuuta 2009 klo 22.44  
Blogger Nooruska kirjoitti...

Ei ilmaista ruokaa voi jättää syömättä! Ainakin kun kaupoissa on ilmaisia maistiaisia nii pitää kokeilla. Tosin aladoobin jätän väliin....

Ilmanen ruoka on vähän kuin alevaatteet; pakko ottaa tilanteesta kaikki hyöty irti!

9. huhtikuuta 2009 klo 9.08  
Blogger bubble kirjoitti...

Mun mielestä noi hiukset on kyllä ihanan huolettomat! Sopii jotenkin hyvin noiden silmälasien kanssa. Tulee vähän sellanen rento ja lupsakka kirjastontäti -vaikutelma, tarkotan siis ihan hyvällä tavalla :)

Ja kaikki ilmanen ja toisten tekemäkin ruoka on aina parempaa, kun se mitä itse ostaa tai tekee :D Mulla on kans töissä se ongelma, että napsin jotain suklaakeksejä aivan liikaa. Sen sijaan kotona niitä ei tuu syötyä, kun ei niitä edes osta.

9. huhtikuuta 2009 klo 9.45  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Valitettavasti ilmaiset herkut maistuu liiankin hyvin... Meillä on töissä JOKA perjantai jotain herkkua (kakkua, pullaa, jäätelöä) ja eihän sitä vaan voi olla ottamatta. Kiroan itteni joka pe-iltapäivä ja alotan kakku-lakon, mutta kukapa taas on seuraavana perjantaina ekana kakkujonossa... Aargh!

Hauskaa Tallinnan reissua!
Kaisa

9. huhtikuuta 2009 klo 11.34  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Etkai leikkaa taas sitä polkkatukkaa :( Noi sun hiukset ovat just ihanat tuollein!

9. huhtikuuta 2009 klo 12.01  
Blogger Tuuli kirjoitti...

Jonna, mulla on pikkuveliherkkuteoria. Koska olen myös kasvanut perheessä jossa on paljon pikkuveljiä olen sitä mieltä, että mulle on kehittynyt eläimellinen vaisto herkkujen suhteen. Kyseessä on sama refleksi kuin eläimillä, jotka taistelevat ruoasta. Jos et syö kaikkea ja nyt heti, niin kohta ei mitään enää ole jäljellä. Ja koska on tärkeää saada yhtä paljon kuin muut (kristillisen jakamisen periaate, joka suurissa perheissä usein joutuu koetukselle) täytyy olla rivakka, jotta oikeus toteutuisi. Niinpä sitten aikuisikäänkin ehtiessä kun ilmaisia herkkuja laitetaan esille, alkaa paniikin omainen tykytys takaraivossa : jos en nyt heti hyökkää, niin muut syövät kaiken. Ja koska jakamisperiaate on niin syvälle iskoistunut mieleen (sekä kaikki ne kerrat, kun kaikki namit oli syöty ja itse sai tyytyä käärepapereihin), ei moinen vääryys käy laatuun.
Eli sinä pieni Jonna et voi luonnonvoimille mitään, syötävä on, kun syötävää saa.
Amen.

9. huhtikuuta 2009 klo 12.02  
Blogger Jonna kirjoitti...

Hanstu: Se on muuten ihan että niitä tarjolla olevia herkkuja on vain pakko syödä tai muuten on nipo:)

Nekku: Ei paikassa, jossa tarjoillaan ruoka ailmaiseksi voilla itsehillintää:D

Milla: Mulla tuli oikeasti viime kesänä pari kiloa lisää ja syytän puhtaasti niitä lomatarjoiluja!

Nooruska: Kauppojen maistiaiset on ihan huippuja! miten se leipä voikin oll niin hyvää pieninä paloina tai broileri muovikipoissa:D

bubble: hhaha, nyt noi hiukset on jo historiaa mutta kiitos!

Kaisa: Mä olen myös huomannut, että olen aina ruokajonossa ensimmisenä;D

Anonyymi: no, kyllä nää hiukset taas lyheni mutta en kyllä tähtää polkkaan enää. Halusin vain huonot latvat pois. Ja hei, ei nyt valehdella. Noi hiukset oli ihan kamalat. Väri valunut pois ja latvat kuolleet:D

Tuuli: Sun pikkuveliteoria on nerokas! koska se oikeasti oli ( ja on yhä), että syö nyt tai älä syö ollenkaan. Joten kyllähän se oma neljäsosa jätskiä vedettiin vaikka väkisin:D oot ihan nero!

10. huhtikuuta 2009 klo 9.59  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu