Pääsiäistä

Pääsiäinen vilahtikin tänä vuonna ohitse oudon nopeasti. Uskomatonta, että huomenna pitäisi taas paahtaa kirjastossa ja spinningissa! 

Lauantaina ( joo, ei ole oikea pääsiäispäivä mutta kyllä se silti lasketaan) herätyskello pärisi epäinhimilliseen aikaan hiukan vaille kuusi. Reilun tunnin kuluttua olinkin jo kirpparilla kaupittelemassa ihan järkyttävää kasaa vaatteita, kenkiä ja muuta kaapintäytettä. Taas tuli todettua, että kyllä sinne Vallilaan kannattaa mennä heti seiskan jälkeen. Tein kaikki päivän rahakkaimmat kaupat ennen kello kahdeksaa:) Oikeastaan siinä yhdeksän jälkeen oli pöydällä enää vain sellaisia rättejä, että suorastaan hävetti istuskella siinä pöydän takana;) Yhden aikoihin olikin sitten pöytä niin tyhjä, että suuntasin takaisin kotiin tavarakasa älyttömästi vähentyneenä ja lompakko reilulla 160 eurolla pullistuneena. Jei!

Kirpparin jälkeen suuntasin syömään kähäräpään perheen kanssa Cantina Westiin. Nams, burritoksia. Olen muuten ihan onneton ahmatti niiden alkunachojen kanssa. Tunnen oikeasti ihan pakottavaa tarvetta ahmia se koko kippo loppuun alle viidessä minsassa. Tiedoksi siis kaikille. Jos eksytte mun kansa mexicolaiseen raflaan, niin ei kannata tulla viereen istumaan; olen liian keskittynyt nachoihin jutellakseni ja muutenkin kannattaa etsiä paikka pöydän toisen nachoastian luota, jos haluaa niitä itsekin maistella;)

Syöminkien jälken lähdin vatsa pinkeänä pikkuveljen ja tämän kämppiksen tupareiden vuosijuhliin. Huh, kun oli hyvät bileet mutta kuka idiootti oikeasti juo boolia, johon on juuri nähnyt kipattavan neljä täyttä pulloa kirkasta? ( vastaus: minä ja paikalle mukaan raahaamani kaverini) Hah, ja alla olevassa kuvassa booli ei ollut vielä vaikutanut mutta jonkinlainen jumitus näyttäisi olevan meneillään;D

Lauantain päivän asu oli ehkä maailman käytännöllisin. Samat kuteet toimivat niin kirpparilla, syömässä kuin vuositupareissakin. Asuun kuulunut musta neuletakki tosin unohtui veljelle ja eilen sain informaatiota, että lattialta löytynyt neule oli imenyt kuituihinsa sen verran kaikkea mahdollista ( en pyytänyt tarkennusta), että pikkuveli näkee paremmaksi pestä sen ennen palauttamista. 

 

 

Eilisestä päivästä ei pahemmin jäänyt kuvamateriaalia mutta päivä soljui ohi mummilla käydessä, ja kaikenlaisia herkkuja syödessä. Ja ainiin! Pääsiäispupu oli suklaamunien sijaan jättänyt mulle tälläisen...

Sain käräpäältä keräilemääni Lotta-sarjaa yhden kirjan. Oih, tykkään näistä kirjoista ihan hirmuisesti ja kirjojen keräilytilannekin vaikuttaa jo aika hyvältä. Kyllä niitä vielä reilut kymmenen puuttuu mutta pystyn jo kuvittelemaan sen päivän, kun koko sarja on komeasti rivissä kirjahyllyssäni:) 

Mummilta taas sain tälläisen... ( jättäkää tuo kamala kynsilakkapeukalo huomioimatta)

Kultainen ranneketju ei enää istu mummin ranteeseen, joten nyt se on sitten minun. Tykkään ihan hirmuisesti korun yksinkertaisesta kauneudesta ja tietenkin arvoa nostaa erityisesti se, että se on rakkaalta ihmiseltä saatu:)

Nyt taidan lopettaa tämän kilometripostauksen ja ottaa vielä viimeisekin ilon irti pääsiäisherkuista:)