Törkeä keski-ikäinen ja merimieshame

Huh, huomenna alkaakin sitten jo elokuu! Tuntuu, että kesä ei olisi oikeasti edes ehtinyt käynnistyä vielä. Vastahan lämpöisemmätkin kelit alkoivat! Huomenna muuten pitäisikin sitten ainakin täällä Helsingin kyljessä sataa ja totta kai vietän tätä toistaiseksi viimeistä hellepäivää kököttämällä sisällä. Miksi hemputissa tässä ei voi olla rantaa vieressä?!

Pakko nyt avautua heti. Seisoin tänään kiltisti odottamassa bussia Elielinaukiolla ja mun taakse oli keräätynyt jo muutaman ihmisen jono. No, bussin hyrrätessä paikalle, sellainen about keski-käinen nainen törkeästi ohitti KOKO JONON mut mukaan lukien ja hypähti tyytyväisenä bussiin. Ottaa niin samperisti päähän tollaiset ohittelijat. Olin niin järkyttynyt (oli ollut pitkä päivä ja olin väsynyt, en nyt yleensä järkyty noin helposti), että jäin vain tuijottamaan monttu auki rouvan menoa. Nyt harmittaa, että en tajunnut sanoa jotain. Okei, ehkä otin tän vähän liian vakavasti mutta raivostuttaa tollainen huono käytös. (ja siis nuorethan oikeasti harvemmin ohittelee vaan ne on aina näitä vanhempia rouvia, mistä saisi aikaan hyvän keskustelun siitä keneltä ne käytöstavat nyt oikeasti puuttuukaan...)

Tältä päivältä ei tullut kuvautettua päivän asua mutta sillä Filippa K:n mustalla tunikalla hikoilin. Eilen kuitenkin oli hiukkasen raikkaampi ja merellisempi teema päällä:)



Neuletakki - Lindex
Pusero - H&M
Hame - Gina Tricot
Kengät - Bianco

Kaverini mielestä näytin näissä vaatteissa ihan kirjastontädiltä mutta minä tykkäsin kovasti:)

Törmäsin muuten nettiä selaillessa kahteen todella kivaan coktailmekkoon, joissa molemmissa toimii kantajana Gilmore Girlsien (ehkäpä yksi parhaista sarjoista ikinä) ihana Alexis Bledel (jos saisin olla tässä maailmassa kenen tahansa näköinen, niin tämän tytön ulkonäkö kelpaisi kyllä erinomaisen hyvin:) ) Uh, olisi hirvittävä hinku päästä johonkin coktailtilaisuuteen! Haluaisiko joku järjestää muotibloggareille jonkin kivan coktailtilaisuuden, minne olisi hyvä syy ostaa hieno mekko ja hienostella siinä koko illan? ;)



-Jonna

Kukkamekon pätkäisy

Viime viikonloppuna sain vihdoin äidin avustuksella lyhennettyä mamman vanhan kukkamekon. (Okei, okei. Äiti teki koko työn mutta minä olin paikalla cheerleader-ominaisuudessa). Ja ah! Tykkäilen ihan hirmuisesti tuosta lopputuloksesta!

"Ennen" ja "Jälkeen"- kuvat



Mekolle ei siis tehty mitään muuta kuin pätkäistiin helma lyhyemmäksi. Kuvissa olevat hassut sävyerot voi laittaa kameranvaihdoksen piikkiin. "Ennen"-kuvassa värit enemmän kohdallaan:)




Lopullisena inspiraationa kukkiksen muodonmuutokselle toimi tämä Gossip Girl-kuva. Eihän tämä oma mekkoni ihan vedä vertoja Leightonin päällä olevalle ihanuudelle mutta silti jaksan olla niin tyytyväinen tähän! Nyt kun vain jatkuisi lämpimät ilmat, niin pääsisi mekkonen käyttöön:)

Äsh, nyt kyllä harmittaa, että en tajunnut poimia mukaani saitä pinkkiä vyötä, jota katselin Hietsussa viime viikolla. Hemputti sentään kun ei pää pelaa koskaan silloin kuin pitäisi:) No, enköhän tulee ihan toimeen tuolla violetilla vyöllä. Sointuupa ainakin noihin kenkiin:)




Tänään sipsuttelin ympäriinsä eilisessä kirpparilöydössä. Kyseisen hamosen vuoksi innostuin jopa ottamaan eilen muutaman juoksuaskeleen kirpparitungoksessa, kun näin sen pilkottavan täpötäydestä vaatetangosta. Hintaa oli viisi euroa ja myyjä yritti uskotella hamosen olevan aito Armani:) Merkkitumpelona en osaa siihen sanoa mitään mutta ainakin hame on ihan aivan uudenveroisessa kunnossa ja vaikutta laadukkaalta. Ainoa miinus on kokolapun numero 40. Hiukkasen löysähkö on (on muuten tosi pieni nelikymppinen) mutta aivan ihana päällä ja vyöllä sai ihan erinomaisesti ne pari extra senttiä kurottua lörpöttämästä:)



Pusero - H&M
Laukku - Esprit
Hame - Second hand
Vyö - Äidin vanha
Kengät - Bianco

Lätkäisen tähän loppuun vielä Pinjan heittämän koneen taustakuvahaasteen:) Oma taustakuvani on viime vuoden reilillä napsaistu kuva Salzburgista. Pitäisi varmaankin vaihtaa tuo, kun joka kerta koneen avatessa tulee hirmuinen Salzburg-ja reili-ikävä.



Ainiin! se samperin eteinen on nyt maalattu ja se on jopa melkein tasaisen värinen:)

-Jonna

Löytöjä

Olen tässä viikon sisällä kehittänyt varsinaisen addiktion Hietsun kirppistä kohtaan. Tuntuu ,että olen siellä harva se päivä hamstraamassa uusia aarteita omaan kaappiini. Nyt esittelyssä kolme tuoretta löytöä ja kasa kuvia:)

Perjantain kirpparireissulta tulikin jo esiteltyä ah, jo niin kovin rakas perhostoppini, johon heti alusta kohdistamani kiintymys on jo muuttunut elinikäiseksi suhteeksi. Tuon toppikaunokaisen lisäksi löysin mukaani seuraavanlaisen helmikankaisen "topin". Ison kokonsa vuoksi toimii tosin minulla paremmin tunikana. Emmin tämän kanssa vaikka kuinka pitkään mutta kaappasin sen lopulta mukaani iänikuisella "jos en nyt osta, niin sitten tulee myöhemmin hakattua pääkoppaa betoseinään"-verukkeella. Hinta oli järkyttävä 5,50 euron kiskurihinta, joten toivon, että tämä tulee oikeasti eksymään päälleni silloin tällöin;)


Vähän tähän tapaan olen suunnitellut tuon paitamekkotunikavekotuksen tulevaisuudessa käytettäväksi. Tietty voisin myös pyytää jotakuta ompelutaitoista hurisuttamaan tuon hiukkasen kapeammaksi. No, eiköhän sille jotain käyttöä keksitä. Oli kuitenkin niin kovin nätti kangas, että en vain voinut jättää sitä sinne auringonpaahteeseen värjöttelemään.

Sainpas muuten ostohetkellä kuulla kyseisen vaatekappaleen koko elämäntarinan. Olen hiukkasen vaikea tapaus tässä. Toisinaan minua voi kininostaa ihan hirvittävästi mitä vaate on oikein ehtinyt käydä läpi mutta toisinaan haluan vain rauhassa punnita ostopäätöstäni. Inhoan myöskin jos myyjä rupeaa kertoilemaan, että kuinka paljon vaate on silloin vuonna tikku oikein maksanut. Mitä ihmeen väliä sillä oikein on? Ei minua kiinnosta, että maksoiko jokin riepu aikoinaan 300 vai kolme markkaa. argh! Pitäisi oikeasti hioa tätä kirpparikäyttäytymistä pikkasen. En kai saisi olettaa, että ne tädit (yleensä ei ole kirpparisetiä) pystyvät lukemaan ajatuksiani.

Tämä oli tälläistä pikkuista alustusta tälle seuraavalle mekkoihanuudelle. Tämä nähkääs taistelee parhaimman kirpparilöydön paikasta niiden punaisten saappaitteni kanssa. Seuraava mekko on syy, miksi kannattaa aina kiertää ne kojut vähintään kahteen kertaan läpi. Mekko maksoi kolme euroa ja istuu minulle kuin se kuuluisa hansikas ikään. Materiaali on mielettömän kevyttä ja vilpoista sekä alkuperäinen ostopaikka Boutique Musta Tulppaani. Oi! Ja niin. Jos et kestä pastellivärejä kannattaa hypätä seuraavat kuvat yli;)



Aaaah! Rakastan tätä mekkoa kaikessa yliäklöhempeydessään! Saako kukaan muu My Little Pony-viboja? :)

Lauantaina vei matka uimarannalle ja reitille eksyi yksi kirpputorikin. Paikassa oli -50% alennusmyynnit, joten tietenkin se oli aivan pakko tonkia huolellisesti läpi:) Mukaan tarttuikin tämä keltaoranssijakkunen, joka sai äitini kasvot nykimään oudosti kun esittelin iloisena tuoretta löytöäni mammalla käydessä:) Tässä pitää tuota vyötä nostaa hiukan korkeammalle ja lähemmä's vyötäröä, ettei kangas jää oudoille aalloille. Kuitenkin mainio piristysruiske tulevaan syksyyn!


Hih, ja siinä on palloja! Hintaa tälle jäi vain vaivaiset kaksi euroa.

Tänään eksyin taas tuonne Hietsuun ja taas lähti kaksi juttua mukaan. Niistä kuitenkin myöhemmin tai tämä postas venyy liian monen metrin pituiseksi:)

Huh, nyt taas maalaamaan. Miten pienen eteisen maalaus voikin viedä näin paljon aikaa? (tai no. luultavasti koska sekä minä, että poikakaverini olemme aivan järkyttävän surkeita maalareita. ei sitä väriä vain saa tasaisesti sinne seinään!)

-Jonna

Olipa kerran...

"Kaukana merellä on vesi sinistä kuin kauneimman ruiskukan lehdet ja läpikuultavaa kuin kirkkain lasi, mutta hyvin, hyvin syvää. Ei tapaisi pohjaa mikään ankkurinköysi, ja monta kirkontornia saisi latoa päällytysten, ennen kuin ne ulottuisivat vedenpinnan yläpuolelle. siellä syvällä asuu veden väki..."

"Olipa kerran prinssi, joka tahtoi puolisokseen prinsessaa, mutta hän ei olisi huolinut kuin todellisesta prinsessasta..."

"Olipa kerran vaimo, jonka kovasti teki mieli pientä lapsukaista, mutta hän ei käsittänyt mistä sellaisen saisi. Hän meni vanhan noita-akan luo ja sanoi "Minä tahtoisin niin kovin mielelläni pienen lapsen, etkö sinä neuvoisi minulle, mistä minä sen saisin?" "Ehkäpä siitä suoriudutaan!" sanoi noita-akka. "Minä annan sinulle siemenen - sellaisia siemeniä ei heitetäkään joka miehen peltoon eikö viskota kanojen syötäviksi. Pistä se kukakruukkuun, niin saat nähdä kuinka käy"..."

Kesä on mielestäni parasta aikaa uppoutua satujen maailmaan ja löytää lapsuuden suosikit uudelleen. Kaivoin tänään omasta kirjahyllystäni esiin H.C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat. Samalla tein päätöksen, että otan tästä päivästä lähtien tavaksi lukea yhden sadun joka ilta. Tuota lomaa ei ole ihan niin paljoa, että voisin irrottaa vain kokonaisen päivän nurmikolla maaten ja satuja ahmien. Satuhammastani kuitenkin kolottaa kovin, joten ratkaisin pulman aloittamalla iltasadut uudelleen:)

Omat, kirjamessuilta löytämäni painokset Andersenin klassikkosaduista (sekä niistä ei niin jokaisen tuntemista) ovat vuodelta 1953 ja tuovat jo vuosien taakse jääneellä kielellä oman lisäviehätyksensä jo ennestään kauniisiin tarinoihin.

Ehdottaisinkin siis jokaiselle, joka tuntee nämä vanhat kauniit kertomuksen vain Disneyn piirrettyjen kautta, pientä retkeä kirjaston hyllyjen luo. Mielestäni on hirvittävän surullista, jos tuntee näistä saduista vain ne muunnellut, piirroselokuvakelpoiset loput.

Ja jos nyt joku jostain ihmeellisestä syystä miettii olevansa liian vanha lukemaan satuja, niin höpöhöpö. On toki olemassa sellaisia kirjoja, jotka on tarkoitettu vain aikuisten silmille. Sen sijaan en suostu uskomaan, että tietyn iän saavutettuaan olisi liian vanha lukemaan osaa kirjoista. Sehän olisi ihan kamalaa, että ikä rajaisi kaikki lapsuuden kirjarakkaudet pois! Huh, kamala ajatus! Minä lähdenkin tästä tämän illan sadun pariin... arvatkaas mitä luen parhaillaan...? (Vihje alla)


"Samassa nousi aurinko vedestä, sen lempeät säteet sattuivat kylmään, kuolleeseen vaahtoon, eikä pieni vedenneito tuntenut kuoleman kauhua, hän näki vain kirkkaan auringon, ja hänen päänsä päällä liiteli satoja läpikuultavia, ihania olentoja. Hän saattoi niiden läpi nähdä laivan valkoiset purjeet ja taivaan punertavat pilvet, niiden ääni oli kuin sointuva sävel, mutta niin utumaisen hieno, ettei yksikään ihmiskorva saattanut sitä kuulla, enempää kuin yksikään ihmissilmä saattoi niitä nähdä. Ei niillä ollut siipiä, mutta ne liitelivät oman keveytensä kantamina ilman halki. Pieni merennneito huomasi, että hänellä oli samanlainen ruumi kuin heillä, se kohosi kohoamistaan vaahdosta..."


Mikä on sinun lempisatusi...?

-Jonna

kuvat: wikipedia

ps. kukkamekon lyhennys onnistui! se on ihana!

Perhoskesä

Kiitoksia edelliseen postaukseen tulleista mekkomielipiteistä. Vihreä mekko tuntuu kovasti jakavan mielipiteitä ja minä kieriskelen täällä epätoivossa kun en vain millään saa tehtyä päätöstä noiden kahden välillä:)

Sain onneksi äidiltä kameran viikonlopun ajaksi lainaan ja senpä vuoksi sain räpsittyä kuvia uusista kirpparilöydöistäni ja rantaretkestä:) Jei!

Tein taas eilen pikaretken Hietsun kirppikselle ja enpäs joutunut jättämään tuota ihmismuurahaispesää tyhjin käsin. Onpas muuten aivan samperin ärsyttävää, kun nykyisin varmaankin neljäsosa kirpparipöydistä myy jotain uutta tavaraa. Siis minä menen kirpparille tonkimaan toisten vanhoja kenkiä ja vaatteita, en ostelemaan mitään Thaimaasta rahdattuja kenkiä ja feikkilaukkuja! Perustakaa jokin oma tori ja painukaa sinne kamppeittenne kanssa. Ohohoh, tulipas taas valitettua mutta mieluummin antaisin kaikki pöytäpaikat oikeille kirpparimyyjille:) Tämä on taas näitä hienoja itse kehittämiäni periaatteita mutta en ikinä osta kirpparilta uutta tavaraa:)

Tästä angstailusta ja uusia kamoja myyvistä pöydistä huolimatta onnistuin tekemään yhden kivoimmista löydöistäni pitkiin aikoihin; perhostopin. (Muista ostoksista oma postaus)



Tykästyin ihan älyttömästi tämän topin söpöön kuosiin ja edessä oleviin nappeihin. Eilisestä lähtien olen elänyt tässä paidassa ja luulen, että siitä tulee loppukesän suursuosikki josta johtuen 5,50 euron kirppahinta ei tunnu liian ylitsepääsemättömältä;)
Löydettyäni perhostopin tuli se aiemmassa postauksessa pohtimani 4,90 hintaisen Ginan hameen osto aivan pakolliseksi. Heti saatuani topin kuvioinnin silmiin, hypähti verkkokalvoilleni kuva seuraavasta yhdistelmästä, joka toimikin asuna koko eilisen loppupäivän:) Ja ei muuten kaduta yhtään shoppailulakon rikkominen tuon hameen vuoksi. En ole pitkiin aikoihin viihtynt niin hyvin missään vaateyhdistelmässä:) Jostain syystä olen viimeisin parin viikon aikana kuljeskellut pitkälti kokomustissa tai tylsissä farkkuyhdistelmissä, joten oli kiva päästä söpöilemään pitkästä aikaa!



Toppi - Second hand
Hame - Gina Tricot
Kengät - Bianco
Laukku - Second hand

Tänään oli heti aamusta niin mieletön auringonpaahde, että hurautettiin poikaystävän kanssa välittömästi rannalle. Onneksi oltiin käyty lainaamassa auto jo eilen illalla, niin pääsi nopsasti varailemaan parhaita paikkoja rannalta. Ja kun auto oli kerran käytössä niin eihän sitä viitsynyt mihinkään Hietsuun mennä vaan käytiin Sääksjärvellä ja sillekin reissulle mahtui yksi kirppis ja kirppislöytö;) (josta myös kuvaa myöhemmässä postauksessa)





Rannalla lekottelu maistui melkein kolme tuntia ja nyt muutama aurinkorasvaa vaille jäänyt pläntti kropassa hohtaa kirkuvan punaisena. Ehkä se siitä rusketukseksi vielä muuttuu:) Huomatkaa muuten pyyhkeen ja bikinien mahtavuus mätsäys;)

Nyt pitääkin tästä painua eteistä maalaamaan

-Jonna

Unelmointia Asokselta

Shoppailulakko päättyy viikon päästä ja olen pysynyt sen säännöissä, jei! (tosin nyt täytyy heti tunnustaa, että bongasin Ginasta sellaisen punaisen henkselihameen 4,90 ja jos kokoja löytyy, niin saatan venyttää sääntöjä hiukkasen. Muthei, alle viisi euroa. huh)

Koska maaliviiva jo häämöttää niin nyt on hyvä hetki alkaa pohtia palkintoa. Onhan vain luonnollista, että kova työ palkitaan. En kaipaa nimelläni kaiverrettua pokaalia (jos joku tosin sellaisen haluaa lähettää, niin ota yhteyttä), vaan tilaus Asokselle käy enemmän kuin hyvin;) Edessä häämöttävän Nykin (nyt on jo hostellikin varattu!) matkan vuoksi en kuitenkaan aio riehaantua, vaan ostoskoriin pääsee vain muutama näppäimet kuolassa ihasteltu vaatekappale.



Tilaukseen pääsevät mukaan ainakin nämä...













Mutta sitten ilmaantuikin pieni pulmanpoikanen. Haluan liittää mukaan vielä jonkin juhlavemman mekkosen ( en tosin tajua miksi, koska niitä kieltämätä löytyy jo muutama...) en vain osaa millään päättää kumman näistä mekoista valitsisin. Molemmat ovat ihania ja vieläpä sentilleen samalla hintalapulla varustettuja. Ääääh! Kamalaa, kun pit ätehdä tälläisiä karsimisia, mutta jostain syystä tuo tili ei ole aivan pohjaton:)

Pyydänkin siis hiukkasen apua tässä valinnan raastavuudessa.

Ehdokas A



Plussat:
+Kaunis väri
+Rusetti on järjettömän söpö

Miinukset:
-Muistuttaako liikaa tätä mekkoa ?

Ehdokas B



Plussat:
+ Kaapistani ei löydy yhtään vihreää mekkoa vaikka väristä kovasta pidänkin
+ Röyhelöt mutta silti selkeä malli

Miinukset
-Liian kasarimekko?

Elikkäs, kumpaa mekko kannatat ostoskorini lisukkeeksi? (perusteluita otetaan mielellään myös vastaan!)

-Jonna

Heikkouteni

Ilman kameraa on kovin vaikea vääntää päivän asu-postauksia, joten minäkin päätin tarttua tähän blogeissa kiertelevään "heikot kohdat"-haasteeseen:)

Luonteen heikkoudet:

1) Valitan todella paljon. Keksin valitettavaa yleensä mistä tahansa. Stressaan myös paljon ja olen tajuton jännittäjä:) Kenties paras lempinimi, joka minulle on ikinä annettu on Kriisi. Varsin luonnettani kuvaavaa on myös, että kaverini, joka minulle tämän nimen antoi ei tuolloin vielä edes tuntenut minua. Nimi perutui ainoastaan siihen, mitä hän oli kuullut minun valittavan/stressavan/jännittävän bussipyssäkillä ja bussissa matkaseuralaiselleni. Kun sitten olimme seisseet koko kesän samalla bussipysäkillä ja huomasimme syksyllä olevamme molemmat oikiksessa oli kaverini ensimmäisiä ajatuksia ollut "Voi ei, Kriisi on täällä!"



2) Olen laiska. Olen kova suunnittelemaan asioita mutta ne jäävät usein toteutumatta oman saamattomuuteni vuoksi. Jos vannon opiskelevani seuraavana päivänä viisi tuntia on tulos luultavasti alle tunnin. Lenkille tai salille uhoan meneväni harva se päivä mutta todellisuudessa puhisen urheilun parissa ehkä kerran kahdessa viikossa.

3) Olen itsepäinen. Tämä on hiukkasen hyväkin asia, koska se on ainoa mahdollinen selitys sille, että pääsin opiskelemaan laiskuudestani huolimatta. Huono asia tämä on koska siihen yhdistyy myös käsitykseni siitä, että olen aina oikeassa -> tuottaa usein yhteentörmäyksiä aina oikeassa olevan poikakaverin kanssa;)



5) Osaan olla todella kohtuuton. Olen monissa mielipiteissäni aika ääripääihminen ja kykenemätön joustamaan.

Vartalon heikkoudet:

1) Todella, todella tummien silmänalusten ja korkeiden poskipäiden silmien alle muodostamat tummat kuopat. Argh!

2) Maha. Tähän tietty auttaisi herkkujen vähentäminen ja urheilu;)

3) Kuiva iho. Ihoni on erittäin kuiva. Olen ollut siitä useampaan kertaan vahvalla kortisoonikuurilla (sisäisellä + ulkoisella) ja talvisin iho saattaa revetä pienille haavoille. Rasittavinta kuivassa ihossa on (kutinan ja kivun lisäksi), että sitä ei voi peittää meikillä. Paksu meikkivoide vain ärsyttää ihoa entisestään, joten kasvoihin ilmestyvien punaisten läikkien kanssa pitää vain yrittää elää.

Siinäpäs nyt ensimmäisenä mieleen tulevat vikani olivat. Olen siis valittava möhömahainen kuivaihoinen laiskuri;)

-Jonna

ps. Sain tänään lisää pisamia kun grillasin itseäni pari tuntia hietsussa. Jei!
kuvat

Älähdys

Tulin tänne nyt älähtelemään sellaista typeryysasiaa, että olen kameraton tässä muutaman päivän ajan:( Oma kamerani kärsii parhaillaan zuuminjumittumaa ja äiti pyysi vienosti, että josko hän jo saisi kuukausi sitten lainaamansa kameran takaisin (siis lainasin mamman kameraa kun oma hajosi, piti viedä se korjattavaksi mutta se sitten unohtui lainakameralla räpsiessä)

Höh.

En nyt kuitenkaan ajatellut laittavani tätä blogia lepäämään tämän suhteellisen olennaisen puutteen vuoksi (koska silloin voisin vahingossa joutua vaikka opiskelemaan...), vaan yritän laittaa postauksia tulemaan parhaani mukaan (ja ehkäpä jopa viedä sen kameran korjattavaksi...). Kirjapostaus ainakin tulossa lähipäivinä:)

Elikkäs kuvia viehättävästä olemuksestani luvassa tavallista vähemmän. Vannon, että ette menetä mitään kovin olennaista, koska aamuherätykset ovat taas syöneet kaiken mielenkiinnon pukeutumiseen ja olen viimeiset päivät tallustellut armaassa pääkaupungissa kaikenmaailman lötkötyksissä. Hui.

Ja nyt on vain ihan pakko jauhaa vähän Gossip Girlistä. MUTTA satuin tässä rändönsruffaillessa törmäilemään tälläiseen mekkoupeuteen (katso Leightonin mekko)

Koska mitä luultavimmin tälläiseen ihanuuteen ei omalta tililtäni löydy resursseja (puhumattakaan shoppailulakosta - olen pysynyt siinä!), niin päätin, että tämä jos mikä on erinomainen syy käydä saksilla äidin vanhan
kukkamekon kimppuun! Mikäli saan toivomani ahkeruuskohtaksen, mekon muodonmuutoksesta tarinointia piakkoin:)

Nyt jännää kirjaa lukemaan, että voin jälleen saada yökauhukohtaukset ja tehdä poikakaverin hulluksi "Nyt nukutaan valot päällä! Eiiii! Älä sammuta niitä valoja! No en tule sun viereen, sut voi olla manattu tai jotain"-pölinöilläni;)

-Jonna

kuva: www.people.com

Syömistä

Anteeksi, että päivittely on nyt parin viimeisen päivän aika hiukan jäänyt mutta olen ollut syömässä. Oikeasti. Torstaina oli poikakaverin vanhemmilla herkuttelemassa. Perjantaina pari kaveriani oli viettämässä iltaa ja mässyttelimme lettuja. Eilen taas oli vuorossa retki Hämeenlinnaan (syömässä kivassa ravintolassa) ja Aulangolle sekä myöhemmin illalla juhlimaan kaverin synttäreitä (grillauksen merkeissä = syömässä). Huh. Nyt olen kuitenkin täällä taas noin kymmenen kiloa paisuneena. Aulangolla oli luonnollisestikin ihan huippunättiä ja kasvava kaipuuni kesämökkiä kohtaan kasvoi jättimäisellä vauhdilla. Minun kohdallani asiat ovat tosiaan niin kovin hullusti, että lähipiiriini ei kuulu laisinkaan "mökillisiä" ihmisiä. Mahikseni päästä laiturille makailemaan ja pulahtelemaan mökkijärveen ovat siis aivan olemattomat. Vietin jo yhden illan tutkien vuokramökkejä mutta samperi, kun pitäisi tehdä elokuun loppuun saakka töitä, niin ei tässä nyt oikein ehdi mihinkään. Eikä mökkiä nyt viitsi vuokrata vain viikonlopuksi. argh! Haluan mökkeilemään! Kuinka suuret tsäänssit on edes syntyä sellaiseen suomalaiseen sukuun, jossa ei ole mökkiä ja ruveta vielä seurustelemaan sellaisen henkilön kanssa, jonka suvulla ei myöskään ole mökkiä. 1/6000000?



Pusero - Barcelonasta
Shortsit - Lindex
Kengät - Ellos
Neule - KooKai

Grillibilekuvissa näytän yllättäen aivan kamalalta. Toisaalta, kuinka paljon kuvauksellisuutta voi olettaakaan ihmiseltä, joka vetää varsin kehuttavaa vauhtia makkaroita, kanaa ja kaikkea muuta tarjolla olevaa;) Tässä kuitenkin yksi kuva, jossa edes hiukkasen näytän ihmiseltä:)



Ja nyt äidille SYÖMÄÄN...

-Jonna

10 euron prinsessa

Ostin tänään iltapuvun. Mutta huh, arvatkaapas mitä? Se maksoi 10 euroa. Kyllä. kymmenen euroa.
Pidin yllätysauringon ilmaantumista näkeviin juuri työpäivän päättymisen aikaan hyvänä enteena ja suunnistin itseni Hietsun kirppikselle. Aika pian sain silmiini jotain kimaltelevaa pitkän helman kanssa. No, pitihän sitä tietenkin mennä heti silittelemään ja tutkimaan. Kiltti myyjätyttö kertoi ostaneensa mekon aikoinaan New Yorkista (taas enne) ja lupasi, että voin käydä kokeilemassa mekkoa läheisessä yleisessä vessassa. Hetken pohdittuani kaappasin vaaleanpunaiset helmat käsivarsilleni ja hölkkäsin testailemaan mekkoani. Se oli täsmälleen oikean kokoinen. Tämä oli melkein järkyttävä yllätya, koska yleensä mekot eivät vain ole minun kropalleni istuavia. Mutta tätä kaunokainen oli. Kaavin mekon päältäni ja tutkin rahavarani. Mukanani oli tasan kymmenen euroa shoppailulakon sääntöjen mukaisesti. Kerroin myyjätytölle täydellisestä istuvuudesta ja rahatilanteestani ja hänpäs myikin minulle mekon sillä kympillä! Uskomatonta! Ihana ihminen!
Tässä kuvia yllätyslöydöstäni ja älkää välittäkö ryppyisyydestä:)




No niin, sitten asiasta jäätelöön. Tai tarkemmin jäätelöön, kekseihin ja pullapitkoihin. Olenko ainoa, joka tuntuu vain lihoavan kesätöissä? Siis, oikeasti. Joka viikko joku jää lomalle ja tätä juhlitaan ylimääräisillä herkuilla ja ihan kuin minä muka voisin niitä nainaminaposteltavia välttää. Pah, tämä kesähelppihän on jonossa ensimmäisenä lappamassa ylimääräisiä kaloreita lautaselleen;)

Päivän kirjavinkki: Nyt en suosittele mitään tiettyä kirjaa, vaan koko Leena Lehtolaisen dekkarituotantoa. Erinomaista kesälukemista tiiviissä paketissa. suosittelen pokkariversioita, joiden kanssa on mahtavaa nyhjätä sohvannurkassa, rannalla tai puistonpenkillä:)

Hitit & Hudit

Päätinpäs nyt minäkin olla rehellinen viimeisten kuukausien aika tehtyjen ostosten onnistuneisuusasteesta:) Tämä oli ihan järkyttävän hankala haaste, joten päädyin tekemään lajittelun pitkältä käyttökertojen ja vaatteen monikäyttöisyyden perusteella:)

HUTI!



1) Vilasta joululoman kunniaksi ostettu alennusmekko. Pidän mekon pelkistetystä mallista ja tavallaan väristäkin mutta ääh, tämä ei vain istu päälleni lainkaan. Yhdistely-yritykset ovat toistaiseksi tuoneet tuskanhien ja väkisin olen tämän vetänyt päälleni kerran. Ei toimi.


2) Espritin pilkkumekko. Tämä on mielestäni älyttömän ihana lehmänlypsäjäviboista huolimatta. Kuitenkin aina kun vedän tämän päälle, päädyn vetämään vatsaa hulluna sisään ja vilkuilemaan vainoharhaisena jokaiseen vastaantulevaan peiliin. Eiköhän tämä jo ihan kuosinsakin vuoksi jää vaatekaapin perukoille odottelemaan parempia hetkiä:)

3) Liian matala vyötärö ja liian pitkät lahkeet. Siinä syyt miksi nämä kiurpparilta ostetut Zaran housut eivät ole eksyneet päälleni kertaakaan. Okei, oikeastaan ainoa syy on tuo liian matala vyötärö. Olen lellitellyt itseäni korkeilla vyötäröillä niin kauan, että tuo matala malli ei vain enää iske.

4) Kirpparilta mukaan hamstrattu Mexxin neule, jota en vain osaa käyttää. Tykkään kovasti väristä ja mallistakin mutta en vain osaa pukea tätä päälleni. Viimeistään ovella vaihdan aina johonkin muuhun.

5) Äh. En millään haluaisi myöntää tätä H&M:n smokkijakkua hudiksi mutta totuus on, että en ole käyttänyt sitä vielä kertaakaan, vaikka ostohetkestä on jo useampi kuukausi. Jotenkin jakku tuntuu päällä äärimmäisen epäistuvalta. Tämän kanssa aion kuitenkin vielä yrittää. Se näyttää kuitenkin aika kivalta tuossa kuvassa:)


HITTI!

1) Asoksen nahkahame! Tämä hame on ehdottomasti yksi kaappini kirkkaimmista timanteista:)
Myös kuvan punaiset kengät ovat yhdet onnistuneimmista ostoksista tänä vuonna. Ihanat.

2) Näiden Pariisista ostettujen kaunokaisten vuoksi tuleva syksy tuntuu kovin houkuttelevalta. Nämä olivat täydellinen hitti siitä hetkestä lähtien kun bongasin ne kenkäpuodin 19 euroa-pöydältä. Yhteinen matkamme jatkunee vielä pitkään:)



3) Kaapistani löytyy sama Lindexin hamonen mustana ja pinkkinä. Saisin vaikka romaanin aikaiseksi, jos todella ryhtyisin hehkuttamaan näiden hameiden ihanaa mallia ja monikäyttöisyyttä:)

4) Sijalle neljä nousee ehkä hiukan yllättäen se itse "tuunailemani" mekko. Rehellisesti sanottuna olen niin innostunut tuosta tekeleestä, että tekisi mieli kiskoa se päälle lähes päivittäin:)

5) Tämä viimeinen oli älyttömän hankala valita, koska hittejä tuntuu olevan niin järjettömän paljon. Lätkäistään nyt kuitenkin tämä Lindexin harmaa hamonen, koska se on ollut kyllä todela ahkerassa käytössä:)

Plussana vielä...


Rakkaat Bullboxerin saappaani. Tämä suhde on tehty kestämään:)

Siinäpäs ne nyt olivat. Oli aika kiva huomata, että hittejä olisi löytynyt vaikka millä mitalla mutta huteja piti oikein metsästää. Ehkäpä olen oppinut jotain:)

Oletko jo tutkinut oman kaappisi hitit ja hudit?

Jonna:)