Uusivanha kukkamekko lapsuuden muistoista

En edes liioittele hirvittävästi, jos sanon, että äitini pitää yllä pääkaupunkiseudun Fida-lähetystorien tarjontaa. Mammani on muuten kerrassaan loistava mutta yksi vika hänestäkin löytyy: Äitini ei osaa säilöä tavaroita kovinkaan kauaa. Vuosien saatossa lahjoitukseen on mennyt mm. Diorin aito kirjekuorilaukku (koska lukossa oli jotain pientä vikaa), kamelinnahkainen satulalaukku (kuka sellaisia enää käyttää), merimiestyylinen mekko (ne nyt ei ainakaan tule enää muotiin). Olen siis jo aikalailla tottunut, että mitään lapsuudesta muistamaani, äitini tuolloin käyttämää laukkua, kenkiä tai vaatetta ei kaapinpohjalta enää löydy.

Tämän kevään kukkamekkoinnostus tarttui eilen lopulta minuunkin oikein kunnolla. Päätin ehdottomasi, että tarvitsen "raikkailla väreillä kuvioidun kukkamekon". Tuolloin päässäni itsepintaisesti pysyi kuva kukkamekosta, jota äitini käytti usein kultaisella 90-luvulla. Olin kuitenkin aika varma, että tämä mekko on jo kokenut kohtalonsa keräykseen menevän säkin muodossa. Eilisen kauniin päivän siivittävänä luotsasin itseni lähistöllä olevaan Fidaan (kyseinen paikka on myös äitini lähi-Fida). Ja mitä käsiini eksyikään pienen penkomisen jälkeen? Äitini ihana kukkamekko! Soitin vielä mammalleni ja hän kertoi lahjoittaneensa mekon pois jonkin aikaa sitten. Mikäpä siinä sitten. Maksoin mekosta 5,50 ja poistuin tyytyväisenä omistajana kaupasta. Kuitenkin pohdin, miten paljon helpompaa olisi saada vaatteet suoraan äidin vaatekaapista, eikä ostaa niitä jälkikäteen takaisin:) (Se ei nimittäin aina onnistu, kuten kävi noiden edellä mainittujen ihanuuksien kanssa) Sovimme äiskän kanssa, että tästä lähtien mikään ei mene lahjoitukseen ilman minun hyväksyntääni. No, menipäs tässä sotkussa edes hyvään tarkoitukseen rahaa:)

Pidemmittä puheitta. Tässä se nyt sitten lopulta on. Minun kukkamekkoni! (tosin pientä lyhennystä vailla)









Ja nyt haalarit niskaan ja Vappua viettämään!

Jonna:)

Pannat on pop

Päähänpistot, jotka sisältävät valokuvien napsimista iltakymmenen jälkeen pitäisi kieltää lailla. (Sellaista lakia ei näet ihan oikeasti ole!) Olin tässä jo äärimmäisen mukavasti majoittunut kotiverkkareihin ja kasasin juuri suuhuni maailman suurinta annosta valkohomejuustoa, kun yhtäkkiä sain mahtavan idean: Minun on aivan pakko kirjoittaa postaus pannoista! Sen sijaan, että olisin vaikka kirjoittanut idean ylös, olinkin jo samantien kaivelemassa lempparipantojani ja valjastamassa poikakaverirukkaani kameran taakse. Nyt. 80 kuvaa (oikeasti.) myöhemmin, voin vain todeta, että ei. enää. ikinä. kuvia. iltakymmenen. jälkeen. Miten onkin mahdollista näyttää jokaisessa kuvassa joko muumiolta/zombielta/alkoholistilta/kasvojenkohotuksesta toipuvalta/leijonalta/lumimieheltä/matti nykäseltä ?! Hohhoijaa. Sitä se on, kun 20 vuotispäivä tuli katsastettua jo kolmisen vuotta sitten.

Haluan kuitenkin yhä kirjoittaa niistä pannoista, eli täältä pesee.
Olen pantatyttö. Addiktoiduin kyseisiin kapistuksiin viime syksynä polkkatukan myötä ja sen jälkeen ei ole kulunut montaakaan päivää, etteikö jonkinlainen härdelli olisi hiusteni poikki kulkenut. Tästä innostuksesta syytän/kiitän avoimesti Gossip Girl-sarjaa, jonka ansiosta nyt täytän muutenkin täydet laatikkoni pannoilla, tuhlaan niihin paljon pieniä eurojani ja en siltikään onnistu ikinä näyttämään Blair Waldorfilta. On se sitten väärin, ettei samantyyppinen panta päässä muuta myös kasvoja ja hiuksia. No, kaikkea ei voi saada:) Ainoa ongelma tässä uudessa innostuksessani on, että (siis hetkittäisten ysäriflashbackien lisäksi), että en oikeasti osaa enää mennä ulos ilman pantaa päässäni. Tuolloin olen heti äärettömän tietoinen juurikasvustani ja laittamattomista hiuksistani. Koska pantahan tietenkin korjaa kaiken tämän;) Tiedättekö. Pantakirjoitusvimmani koki nyt pienen mahalaskun. Taidan siis lopettaa tähän tämän aiheen:)




Hupsis, menipäs tuo kuva nyt hassusti. Henkilökohtainen insinöörini latasi minulle tähän koneelle Mozillan ja olen nyt ihan pihalla tämän kanssa. en jaksa tajuta, että miksi pitää olla jatkuvasti lataamassa jotain uusia ohjelmia. Toisaalta, avokkini ei kai täysin ole sisäistänyt, että miksi pitää ostaa uudet kengt lähes joka viikko;)Tasoissa ollaan.

Tässäpä muuten nyt kuitenkin kaksi kuvaa tuosta tunnin takaisesta kuvaussessiosta. Kuvissa ovat lempipantani. Ja ei. En ole alasti.



Nyt onkin sitten pakko vielä ulista ihan pikkiriikkisen siitä rikosoikeuden tentistä. Tiedättekö. En ollutkaan ihan superhuono mutta reputan luultavasti, koska aika loppui kesken. Siinä typerässä tentissä kerättiin 2,5 tunnin jälkeen lakikirjat pois ja minulta jäi kokonaan yksi oikeustapaus tekemättä. Hemputti soikoon! Kaikki eivät olleet päässeet läpi sitä luentokuulustelua, joten niitä tehtäviä olisi pitänyt ehtiä vääntää kolme! Ehei, ei onnistu. Siinä on kuitenkin aika duuni, etsiä siitä isosta vihreästä kirjasta oikeat pykälät, hahmotella vastaus ja sitten vääntää tekstiä nelisen sivua. Tänks oikis. (Tämä järjetön avautuminen, koska eihän sitä koskaan tiedä. Joku professorihan saattaa vaikka pörräillä täällä:D )

Ja nyt aivan järisyttävän tärkeä kysymys! Muistaako kukaan enää TENAVATÄHTEÄ?! Sitä iki-ihanaa lapsuudenmuistojen kultaamaa lasten laulukilpailua! Tuossa viikonloppuna kun etsiskelin youtuben maailmasta "Vanha Holvikirkko"-biisiä (saan välillä järkyttävän pakkomielteen johonkin vanhaan suomalaiseen biisiin. Tätä ennen minulla oli parin viikon Kaijan Koon "kuka keksi rakkauden"-kausi), niin löysin kasan pätkiä tuosta jo unohtuneesta ohjelmasta. Tässä oma suosikkini:)

Hei, nyt mä meen nukkumaan tai jään taas kuuntelemaan noita. Oi, niitä aikoja kun lapsetkin pukeutuivat niinkuin lapset:)

Jonna

Kouluahdistusta (taas) mutta onneksi on ilmapalloja ja kevät!

Eilinen kirjastoreissu jäi taas minulla ja kaverillani vähiin, kun lounaamme venyi kolmeen tuntiin:) Kai se vain on niin, että jos haluaa saada jotain opiskeluakin aikaiseksi, ei kannata lähteä kirjastoon kaverin kanssa:) Olen kyllä jo aivan luovuttanut tuon rikosoikeuden tentin kanssa. Tentti on huomenna ja tuskinpa luen tänään 400 sivua + kertaan. Hohhoijaa. Se olikin sitten siinä. Nyt pitää ahkeroida toukokuu ja se kesäksi ottamani kasvatustieteiden peruskurssi tai iso paha KELA on kimpussani ensi syksynä. Eniten tämä ärsyttää, koska olen oikeasti suorittanut vaikka mitä tänän vuonna mutta kun 
ei millään riitä. ARGH! ahdistaa! Miksi ei voinut osua kohdalla se jättipotti eilisessä lotossa, niin opiskelustressi  olisi vain opiskelustressiä, ei opiskelutressiä, joka johtuu rahasta. Vau, tulipas kunnon vuodatus. Rasittaa vain tuollaiset tenttialueet, jotka eivät lukemalla lopu. No, ei tämä koko postaus ole tälläistä onnetonta kitinä, vaan tässä muutamia kevätkuvia kera jäätelön ja ilmapallojen:)

   

   

Komea "apinamies"ilmapallo ei ikävä kyllä ollut itselleni vaan hankin sen vappuheilaksi kaverilleni, jonka synttäreillä kävin piipahtamassa (elin jämähdin sinne lähes viidekti tunniksi).
Hih, ja huomatkaa! Eilen ei tarvinnut takkia ollenkaan:)

Jonna

 

Pikkupikkubikineissä

Aaah! en vain pääse yli tuosta auringosta! Sen kunniaksi hankin tänään bikinit. Tai...no okei. Poikakaverini osti ne minulle, kun olen kuulemma ollut hiukkasen masentunut ja stressaantunut viime aikoina:) (Tämän tunnustuksen oikeasta maksajasta katsoin pakolliseksi sen vuoksi, että jos kyseisen kaupan myyjä lukee tätä, niin leimautuisin heti valehtelijaksi.) Nyt se on sitten tunnustettu. Olen aika lellitelty tyttökaveri;)

Mutta ah! Olen aivan onnesta sekaisin näistä ihanuuksista! Siis minähän en ikinä löydä itselleni sopivia bikineitä! Koot loppuvat aina kesken ja alaosien alle voisi leiriytyä kaikki suomen partiolaiset. Mutta asiaan. Näistä bikinivaikeuksista olen jo aiemmin urputtanut yhden kokonaisen postauksen. Säästän teidät siis toiselta sellaiselta:)

Ja rannalla lekotteluun tarkoitettujen kamppeiden kuosi ei liene kenellekään suuri yllätys...

                                                  
                                
                                
                                                                    
                               
tosiaan... samaa sarjaa löytyi myös ihana rantapyyhe:)

                                            

                                   

                                   



Loppuun vielä kuva, jonka kaverini otti tänään, kun pidimme lukutaukoa "ahkerasta opiskelusta"

                                               



Jonna

Nyt sitten pitäisi vielä jaksaa hankkiutua kropallisesti kesäkuntoon.. jaiks!

Vappua odotellessa

                         




Ensin viikolla pääsee taas vappuilemaan!  Mitkä ovat omat vappusuunnitelmasi? Itse olen hiukkasen hassu, koska en yleensä tykkään uudesta vuodesta, vapusta tai juhannuksesta mutta taidan kuitenkin kiskoa kiltisti kiskoa haalarit päälle ja lähteä kuplivan voimin keskustaan rellestämään;)

Tänään ei enää ehdi laittaa kunnollista postausta mutta huomenna paluu normaaliin:)

Jonna

Lyhyt oppimäärä rintsikoista

                                


Taas kaunis kevätpäivä! Näihinhän voisi jo melkein tottua:) Ainoa huono juttu tälläisessä jumalaisen auringon hellimässä ilmassa on, että kirjastossa istuminen inspaa jopa normaalia vähemmän. Miksi ihmeessä pänttään verorikoksista (joo, oikeesti) kun voisin samaan aikaan olla ulkona ahmimassa suurta lakritsijäätelöä? Tänään sitten reilun tunnin ajatuksettoman paahtamisen jälkeen vapautin itseni lukusalin tunkkaisuudesta ja lähdin ulos nautiskelemaan lämmöstä. Tai...siis tämä oli tarkoitus. Juttu vain sattuu olemaan niin, että kirjastoni sijaitsee ostoskeskuksen vieressä ja en vain ikinä osaa ohittaa sitä kauppapaljouden tarjontaa. Tänänkin jalkani ohjasivat minut ulkoilman ihanuudesta kaiken pinnallisen hömpän mahtavuuteen. Tällä kertaa eksyin alusvaatekauppaan, jonne minut houkuttelu järjettömän edullinen 14,95 euron
settitarjous (rintsikat ja alaosa).


Nyt mainostan aivan rehellisesti ja kerron, että sain Change-alusvaateliikkeessä maailman parasta palvelua! Olen aina ollut hiukkasen ulalla siitä, miten ne liivien koot oikein menevät. Mikä nyt on oikea ympärysmitta? Mikä on riittävä napakkuus? Suureneeko kuppi vai ympärys? Tänään sitten myyjä oikein otti asiakseen pienen tietämättömän kouluttamisen. Onneksi en kuitenkaan ole ainoa, vaan arviolta noin 90% suomalaisista naisista käyttää vääränkokoisia rintaliivejä.

Seuraavia neuvoja viisaampana (ja kuka muka vielä väittää, ettei shoppailemalla viisastu?) poistuin liikkeestä ihanien uusien hepenien kanssa:

a) Muista, että samalla kokomerkillä varustetut liivit eivät ole identtisiä kooltaan.
Liivien malli vaikutaa myös kokoon. Älä siis sokeasti luota kokomerkintöihin.

b) Liivien tulee olla napakat päällä. Liian suuret liivit nousevat selässä ylöspäin ja olkaimet valahtelevat paikaltaan.

c)Paljon uutta valinnanvaraa saat kun huomioit rinnakkaiskoot. Saat sen selville lisäämällä normaaliin kokoosi yhden kuppikoon ja vähentämällä viisi senttimetriä totutusta ympärysmitasta. Eli 80 B:n rinnakkaiskoko on 75 C. (Tämä oli minulle aivan uusi juttu! ja samalla myös pieni järkytys. Oma rinnakkaiskooni oli nimittäin 70F!)

d) Kiinnitä liivit uloimmista hakasista. Jos joudut käyttämään muita hakasia heti sovittaessa, ovat liivit liian suuret. (Muita hakasia voit hyödyntää, jos liivit sattuvat myöhemmin käytössä venymään)

dd)Jos liivit tuntuvat sovistuskopissa hyviltä, vedä rohkeasti paita päälle ja tarkista näkymä. Jos rinnat pursuavat ulos kupeista, vaihda suurempaan kuppikokoon.

e) Kuppikoko. Kupit eivät saisi jäädä tyhjiksi, eikä rinnat saisi pursuta ulos. Liivien keskiosan edessä pitäisi olla napakasti vasten ihoa. Ei saa puristaa, mutta ei myöskään saa mahtua sormea väliin.

+ muista! Jos olet epävarma, kysy rohkeasti apua myyjältä. Varsinkin pienemmissä liikkeissä he ovat yleensä asiansa osaavia ammattilaisia!

Sinäpä se. Omat liivini tuntuvat fantastisilta päällä! Ei kiristä, ei hankaa ja mitään ei tunge väkisin ulos:D

Vielä päivän asu. Uusi kirpparimekko pääsi heti käyttöön.



Ja nyt Gossip Girlin ihanuuksien maailmaan:)

Jonna



kuva

Kevätpäivä kirppiksellä

Ah! Mikä kevätpäivä! Tämä viikonloppu toi kyllä mukanaan toivon tulevan kesän toteutumisesta:) Kauniin aurinkogonpaisteen vuoksi päätin hylätä aamusunnitelmani, opiskelun ja siivouksen ja painua kirppikselle. Kyllä mahdolliset löytämättömät ihanuudet aina lyövät voiton imuroinnista
( + imurointi on mielestäni täysin turhaa. Kämppä näyttää kahden päivän päästä jo aivan yhtä pölyiseltä. Järjettömän turhauttavaa.)

Kirpputorille ja äidin luokse syömään suuntailin näissä vaatteissa. Mielestäni kunnon kevätpäivä ansaitsi vaaleanpunaisen pellavamekkoni ensimmäisen käyttökerran:)

     

    

Panta - Stockmann
Jakku - H&M
Musta toppi - Naf Naf
Mekko - ZARA
Sukkikset - Seppälä
Kengät - DinSko
Laukku - Second hand

Tiedättekö sen tunteen kun päättää lähteä kirpparille ja kaikki on vielä mahdollista. Tulevissa tavarakasoissa voi lymyillä upeita mekkoja, kenkiä, laukkuja. Sitten pääset paikalle ja löydät vain joka pöydältä ne rispaantuneet lantiofarkut, joista vielä vaaditaan 15 euroa. Tänään minulla oli täydellinen kirpparipäivä! Ottaen huomioon kirpparin koko ja siellä olleiden pöytien määrä, en ikinä olisi uskonut lähteväni paikalta pienet muovipussut iloisesti heiluen:) Ja mikä mahtavinta. Myyjät eivät ahdistelleet ollenkaan. Minun ei tarttenut ollenkaan kuulla hintojen puolustelua (paitsi yhdeltä mummolta mutta hän oli aivan iki-ihana), tavaroiden alkuperistä tai selittelyä, että liian pienet kengät venyvät. Minä ja myyjät olimme kerrankin täydellisessä harmonisessa yhteisymmärryksessä !

Nämä päätyivät mukaani:


    

Punaiset kengät 2 euroa. Tykästyin väriin (olen aina ollut villinä punaisiin kenkiin) ja kivaan muotoiluun. Kengistä löytyy pienenpieni kiilakorko.


    

Aaaah! Näihin olen rakastunut. Oikeasti. Tämä on vakavaa. En ikinä (siis ikinä) osta kirpparilta kenkiä, jotka tarvitsevat uudet korkolaput. Tämä on ollut pyhä vakaukseni tähän päivään saakka. Näitä en kuitenkaan voinut ohittaa. Pienet korot (pysyn siis pystyssä) ja ihanan raikas väri. Uuuh! Ja 2 euroa.

    

Silkkinen mekko. Merkkiä Tähtimuoti (!) ja ihana päällä. Ostin tämän kerrassaan maailman herttaisimmalta mummolta. Hän oli kovin iloinen, että mekko meni hyvään kotiin ja minä taas en meinannut pysyä nahoissani löydettyäni sen. Mekkoseen kuuluu mukaan kapea vyö, mutta luulen asustavani sen jatkossakin tuon oman leveän vyöni kanssa. Tai, pyydän jotain ompelutaitoista kaventamaan sitä vatsan kohdalta, jossa on pieni pussi. Maksoi muuten vain 3 euroa:)

    

Valkoiset nahkahansikkaat 6 euroa. Nämä löysin mukaani sen saman ihanan mummon pöydältä:)

    

Tämä laukku lähti mukaan kahdella eurolla. Innostuin kiiltonahkaisesta tikatusta pinnasta ja ketjuhihnasta:)

Sinäpä löytäni nitten olivatkin:)

Hauskaa sunnuntaita kaikille!

Jonna

ps. Kiva arvonta taas menossa täällä!

Alkupalasia brunssista

Huh, nyt on sitten muotibloggareiden brunssi ja kiva päivä takana:) Tarkempaa selvitystä päivän kulusta laitan tänne, kun vain saan käsiini tilaisuudessa näpsittyjä kuvia järjestäjiltä. Kun huomasin, että joku oli jo ottanut tehtäväkseen kuvaamisen, en jaksanut kaivaa omaa kameraani esiin:)

En kuitenkaan malta olla laittamattä tänne pikaisesti päivän asuvalintaani:)



Tälläiseen kokonaisuuteen sitten lopultakin (15 minuuttia ennen lähtöä) päädyin:) Vaihdoin aiemman postauksen vaihtoehto kolmosesta sukkikset ja kengät, niin sain tasapainotettua punaisen pannan paremmin kokonaisuuteen.

Ulkona taas juoksentelin näissä:



Ja tässä kuvia kaikesta ihanasta, mitä himoitsin vierailemissamme liikkeissä:)


(Nina´s, Helsinki 10 ja Lumi On 14)

Eli, tästä tapahtumasta lisää myöhemmin. Kiitos kaikille muotibloggareille kivasta päivästä ja vieläkin tuntuu hiukkasen oudolta, että oikeasti näki kaikki "livenä" :) Ja pahoittelen pikaista poistumistani H&M:n ihanuudesta. Olin tyhmänä mennyt sopimaan kaverin kanssa tapaamisen, mikä sitten tietty peruuntui puoli tuntia myöhemmin. äh.

-Jonna

ps. Tässä mielestäni hauska otos, jossa näkyy "tuttuja selkiä"



ps2. Tietty onnistuin eksymään matkalla brunssille. jouduin kysymään apua noin viideltä ihmiseltä ja
 lopulta eräs englantia (!) puhuva nainen ystävällisesti osoitti minulle oikean suunnaan.
ia oli bongannutkin minut juoksentelemassa brunssipaikan läheisyydessä:D

ps3. Ebba ei ollutkaan päässyt paikalle:(

Asu, joka aiheutti hämmennystä ja avun anelua

Asuni aiheutti tänään hämmennystä Espoon keski-ikäisten ja tätä vanhempien keskuudessa. 
Heittäessäni nämä kuteet päälleni kirjastoreissua varten, en tosiaankaan käsittänyt, että niissä 
voisi olla jotain  törkeää tai ylipaljastavaa. Ensimmäisen hälyttävän vihjeen asuvalinnastani sain heti bussissa kun eräs vanhempi rouvaihminen tutkaili sitä ja teki äänen Ohoh, 
ohoh ja pudisteli päätään. Ostaessani eväitä päivän lukurupeamaa varten sain viereeni kaksi keski-ikäistä herrasmiestä, jotka suurella innolla tutkailivat minua päästä varpaisiin. Päivän paras kommentti
taas tuli eräältä mummelilta, joka tuhahti ystävälleen: "Nuoriso, ei osaa enää laittaa edes housuja jalkaan..."

Ja juttu kun oli, että tämä päälläni ollut vaateketale on H&M:n paitamekko:) Luultavasti paitaefekti sitten oli vain näille ihmisille liikaa. Ja okei... siis eihän tässä pahemmin kumarrella, mutta pidin kyllä tarkasti huolta, että helma pysyi tarpeeksi alhaalla:D ja tuon vilauttelevan edustakin olin lukinnut hakaneulalla tämän kuvan ottamisen jälkeen:)

Paitamekko - H&M
Neule - Gina Tricot
Takki - Putiikki Pariisissa
Laukku - Esprit
Saappaat - Bullboxer

Sitten varsinaiseen asiaani. Tarvitsen apua! En osaa millään päättää, että mitä laitan päälleni huomiselle muotibloggareiden Nissanin sponsoroimalle brunssille. Pyydänkin, että jos silmäsi vilistävät näiden sanojen yllä, kommentoi omaa suosikkiasi kommenttiboksiin:) Myös ehdotuksia näiden kolmen asun ulkopuolelta saa tehdä:) Kiitos!

1)


2)


3)


Ja nyt selailemaan uusinta ja ensimmäistä suomalaista Elle-lehteä:)

Jonna

ÄH! Tämä unohtui aiemmin: Eli osallistukaa ihmeessä Tyylitellen kilpailuun

Hetkellisen nerouden huumassa...

Tänään oli hyvin lähellä, että en hypännyt professorin kaulaan ja muiskauttanut hänen ryppyiselle poskelleen suurta märkää pusua. Tätä meille molemmille kiusallista tilannetta ei onneksi päässyt tapahtumaan, koska kyseinen herra ei ollut paikalla, kun tarkistin luentokuulustelun tulokset. Pieneksi alustukseksi täytyy vielä kertoa, että kyseinen kuulustelu sai minut viime viikolla hyvinkin murhanhimoiselle tuulelle ja pauhasin sen epäreiluudesta tutuille ja tuntemattomille. Kyllä. Jopa kaupan kassalle. No, tänään sainkin huomata, että lörpöttelyni saivat aikaan 5/6 tuloksen! Pienen yliopiston käytävällä tapahtuneen tanssahtelun jälkeen totesin olevani mahtava ja ansaitsevani vapaapäivän lukemisesta. Suuntasin siis askeleeni kohti Forumia. Gina tricosta tarttui mukaan kaksi neuletta naurettavalla kahdeksan euron kappalehinnalla ja Hennesistä kaappasin mukaani jo jonkin aikaa( okei, kaksi päivää) kuolaamani hameen. Tungettuani vatsaani vielä jättimäisen kebabaterian alkoi omatunto vihdoin kolkutella
 tuhlauksesta, lukemattomuudesta ja jopa pikkuisen viime päivien roskaruokamääristä. 
Päästäkseni eroon kolkuttavasta äänestä, läksin salille ja melkein kahden tunnin rehkinnän jälkeen saatoin taas jatkaa tyytyväisenä teeskentelyä, että olin viettänyt päivän hyödyllisesti.

Minulle muuten käy aina näin, jos saan hyvän tuloksen kuulustelusta tai tentistä. Leijun niin korkealla itsetyytyväisyyden pilvissäni, että en millään pysty lukemaan sanaakaan sinä päivänä. Ottaen huomioon, että tälläkin hetkellä rikosoikeus vaanii nurkan takana ja luettavaa on vielä kilokaupalla, on tälläinen koko päivän humputtelu hiukkasen huono idea:)

Mutta... ei mietitä nyt surkeaa opiskelukäyttäytymistäni, vaan keskitytään mahtaviin löytöihini! Mukaan sain vihdoin tungettua myös kuvat takista, jonka ostin Seppälän avajaisista saamallani lahjakortilla.

    

                                              


Ihana, ihana, ihana raidallinen hame H&M:ltä 19,90 (mitä!). Henkelit ovat irrotettavat, mikä on mahtava asia, koska mielestäni luovat hiukan pornahtavan efektin. (Kyllä. Rintani näyttävät järkyttävän isoilta näissä kuvissa. Bestikseni, litistävät liivit olivat 
pesussa)

   

Tälläistä Ginan neuletakkia olin melkein hamuamassa mukaani myös kirkkaanpunaisena mutta yritin pitää jonkun järjen touhussa, joten valitsin isänmaallisesti vain sinisen ja valkoisen. Ovat kovin mukavia päällä. Valkoinen lämmittää minua parhaillaan:) Ihana Batmanefekti tuossa sinisessä;)

   

                                              


Tämän takin tarina on sellainen, että kuolailin sen päälle useampana kertana Seppälässä. Lähes neljänkympin hinta ajoi minut kuitenkin aina tieheni (ehkä myös ne myyjien kyllästyneet ilmeet "Ei, helvetti taas toi takinkähmijä..") Seppälästä saamani 20 euron lahjakortin päätinkin sitten sijoittaa tähän takkiriepuun
ja tipauttaa hinnan puoleen. Homma menikin kuitenkin vielä halvemmaksi kun liityin samalla

Seppälä-Clubiin ja sain 30% alennusta yhdestä tuotteesta. Hinnaksi jäikin sitten vain kahdeksan vaivaista euroa:) 
Takkini ja minä olemme olleet tästä onnekkaasta hetkestä lähtien hyvin onnellisia yhdessä. 
(siis viime viikosta.)

Nyt pari jaksoa Frendejä ja nukkumaan. Huomenna tämä tyttö OPISKELEE. Ihan oikeasti.

Jonna

argh! Miksi toi teksti pomppii noin kummallisesti!